Jere kirjoitti 11 laudaturia ja pääsi Cambridgeen – suomalaisessa lukiossa opittu taito auttaa huippu­yliopistossa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Jere kirjoitti 11 laudaturia ja pääsi Cambridgeen – suomalaisessa lukiossa opittu taito auttaa huippu­yliopistossa

Tornion yhteislyseon lukion ylioppilas 2010 vastaa puhelimeen Britanniasta.

Jere Järlströmin tie vei lukion jälkeen ulkomaille opiskelemaan.­

21.5.2019 17:00

Tornion yhteislyseon lukion ylioppilas vuosimallia 2010 vastaa puhelimeen Isosta-Britanniasta. Aikoinaan 11:llä laudaturilla ja yhdellä eximialla ylioppilaaksi päässyt Jere Järlström suorittaa parhaillaan kiinteistöalan maisterin opintoja Cambridgen yliopistossa. Suoritus oli ennätys. Järlström sanoo, että englannin opetuksen taso suomalaisissa lukioissa on niin hyvä, että sillä pärjää ulkomaisissa yliopistoissa.

hdeksän vuoden aikana on opiskeltu Rotterdamissa ja työskennelty rahoitus- ja pankkialalla Lontoossa.

– Ulkomaille lähteminen oli ajatuksissa jo silloin. Ajattelin, että miksikäs ei, jos siivet vain kannattelevat ja kiinnostusta riittää.

Lukio oli nuorelle miehelle kiinnostavaa aikaa: hän opiskeli ahkerasti kieliä, luonnontieteitä ja reaaliaineita. Suoritusta ihmeteltiin myös lehtien palstoilla, ja myös Ilta-Sanomat haastatteli nuorta miestä. Laajasti asioista kiinnostuneelle Järlströmille opiskelumotivaation löytäminen oli helppoa. Hän kirjoittikin äidinkielen, matematiikan, englannin, ruotsin, fysiikan, kemian, maatiedon, yhteiskuntaopin, historian, biologian ja espanjan sekä ranskan. Vaikka lukeminen oli mieleistä, lopputulos yllätti. Aika jäi mieleen iloisena.

– Aineet, jotka kirjoitin, kiinnostivat minua tosi paljon. Pystyin motivoimaan itseni tosi hyvin ja keskittymään jo lukion aikana, ja ennen kirjoituksia, kun sai rauhallisen lukurupeaman päälle.

Suoritus vaati kuitenkin harjoittelua. Oli treenattava esseekirjoittamista ja tutustuttava vanhoihin kokeisiin.

– Ei ole niin yksinkertainen juttu osata kirjoittaa laajasti mutta samalla syvällisesti ja vastata niihin asioihin, joihin pyydetään vastattavan.

Lopputulos yllätti silti. Aika jäi mieleen iloisena.

– Sanat eivät vieläkään riitä kuvaamaan niitä tunteita.

Alavalinta osoittautui oikeaksi, mutta Järlström sanoo, että hän voisi olla yhtä tyytyväinen, vaikka valinta olisi ollut toinen. Nuorena ei tarvitse tietää, mistä myöhemmin tykkää. Ulkomailla, esimerkiksi Lontoossa pankissa työskennellessään Järlström pani merkille, että moni alalle päätynyt oli opiskellut hyvin erilaisia aloja.

– Aina voi myös vaihtaa alaa, mikä on mielestäni nykyisin tosi hieno juttu. Urakehitys ei välttämättä ole kuin yksinkertaiset tikapuut ylöspäin.

Nykyaikana kriittisen ajattelun taidon arvo on korostunut entisestään. Järlström uskoo lukion olevan suureksi hyödyksi aikana, jona vastaan tulee ”vaihtoehtoisia faktoja” ja disinformaatiota.

Järlström muistaa elävästi, miltä tuntui, kun tulokset olivat selvillä. Hän haluaakin onnitella kaikkia uusia ylioppilaita.

– On tosi hienoa lukea uutisia, kun ylioppilaskirjoitusten tulokset tulevat ja nähdä, että joka vuosi tulee iloa – ja toivottavasti suurimmaksi osaksi juuri iloa.

Tiistain 21.5. Ilta-Sanomissa on mukana ylioppilasliite. Katso kaikki kevään 2019 ylioppilaat painetusta lehdestä tai ylioppilaskoneesta!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?