Sotamies Iikka Moilanen katosi taistelussa Itä-Karjalassa 2.7.1944 – korven kätköistä tehty löytö selvitti armottomat viimeiset hetket

Julkaistu: , Päivitetty:

Heinäkuussa 1944 Itä-Karjalassa Semsvaarassa käytiin raju taistelu, jossa katosi vuosikymmeniksi monta suomalaista. Yksi heistä oli Iikka Moilanen. Kaatuneiden muistopäivänä Helmi Heikkinen, 93, saattoi veljensä vihdoin haudan lepoon
Suomussalmelainen Iikka Edgar Moilanen lähti aikanaan muiden suomalaisten nuorten miesten tapaan kotimaataan puolustamaan, kun jatkosota kesällä 1941 syttyi. Vihollisen tulitus tavoitti nuorukaisen 2. heinäkuuta 1944 Semsvaaran rajuissa taisteluissa. Vihollinen iski rajusti päälle Maaselän suunnalla ja Jalkaväkirykmentti 33 viivytti vihollista Semsvaaran maastossa kesäisenä sunnuntaipäivänä.

Tulitus oli rajua, ja miehiä meni molemmilta puolin. Tapahtumista kertovan taistelupäiväkirjan mukaan suomalaisjoukkojen irtaantuminen oli täydessä vauhdissa, kun erämaiden kautta koukanneet viholliset pääsivät yllättämään ja motittamaan tien suunnassa vetäytyneet suomalaiset.

”Vihollinen kohdisti motissa olleisiin suomalaisiin erittäin kiivaan jv-tulen joka puolelta. Myöskin ampui vihollinen krh:lla. Pataljoonan komentajan johdolla osasto alkoi valmistella hyökkäystä vihollisen saartorenkaan läpi”, sotapäiväkirjassa kerrotaan.

Ensin joukot yrittivät taistelupäiväkirjan mukaan motista ulos tien suunnassa, mutta vihollinen löi yrityksen takaisin. Tämän jälkeen murtautumista motista päätettiin yrittää ympäröivän metsän kautta. Pataljoonan komentaja johti itse rynnäkköä ja kovan huudon ja tulituksen myötä osasto pääsi murtautumaan ulos saartorenkaasta.


Eivät kuitenkaan kaikki. Sotamies Iikka Moilasen sotataival päättyi tienposkeen. Kaikkiaan 14 miestä joukosta jäi kadoksiin.

– Kaikki kaatuneet olivat JR 33:n miehiä niin sanotusta Karvisen komppaniasta. Vainajat löytyivät aika lähekkäin ihan siitä tientuntumasta läheltä lähtöpaikkaa. Olisiko ollut matkaa noin 50–100 metriä tielle, joten he ovat menneet heti alkuvaiheessa, sotavainajien löytöpaikalla etsintöjä tehnyt savonlinnalainen Ismo Mikkonen.

Venäläiset etsijät löysivät neljän suomalaissotilaan maalliset jäänteet kesällä 2017. He ilmoittivat asiasta Suomeen ja Mikkonen meni paikalle tekemään lisäetsintöjä.

– Mekin etsimme sieltä vainajia, mutta löysimme vain viisi venäläistä vainajaa. Vainajien löytöpaikkojen lähellä oli paljon hylsyjä ja paljon patruunoita, joten taistelut ovat olleet kiivaat. ihan lähipiirissä siinä tuskin suomalaisia vainajia enää on, sen verran tarkkaan me alueen tutkimme. Sieltä pakoreitin varrelta erämaista heitä voisi löytyä, Mikkonen arvioi.


Sotapäiväkirjan mukaan Semsvaaran taisteluissa kaatui kaikkiaan satakunta suomalaista sotilasta. Venäläisten tappioiksi arvioitiin 150–200 miestä. Kaikkia kaatuneita ei pystytty evakuoimaan ja kadoksiin jäi 14 sotilasta.

Kesällä 2017 löytyneiden vainajan jäänteet kuljetettiin löytöpaikalta Viipuriin, josta heidät tuotiin rajan yli syksyllä 2017. Vainajilla oli tuntolevyt ja henkilöllisyys varmistettiin DNA-tutkimuksilla.

Kun Iikka Moilanen lähti jatkosotaan vuonna 1941, niin tuskinpa pikkusisko Helmi arvasi, että lopullinen paluu takaisin kotiseudulle kestäisi velimieheltä 78 vuotta. Viime sunnuntaina, kaatuneiden muistopäivänä, sotamies Moilanen siunattiin haudan lepoon kotikirkkonsa sankarihautaan Suomussalmella.

– Äiti siitä ei koskaan toipunut. Se oli äidille ja isälle katkera pala, Helmi Heikkinen toteaa hauraalla äänellä.

– Sen minäkin muistan, että mummu suri sitä, ettei Iikkaa saatu takaisin kotimaahan, Helmin tytär Margit Heikkinen vahvistaa.

Lue lisää: Kaatuiko sukulaisesi sodassa? Täältä näet tietoja hänen viimeisistä vaiheistaan

Sunnuntai oli suvulle kauan odotettu päivä. Seitsenhenkisen perheen sisaruksista elossa on ainoastaan pikkusisko-Helmi, mutta nuoremmat sukupolvet tulevat sankoin joukoin kunnioittamaan maamme itsenäisyyttä puolustamassa ollutta sankarivainajaa.

– Mitenkähän se mummu jaksaa sen päivän. Mutta eihän tuo kaukana ole, joten voidaan tulla kotiin levähtämään, sukulaiset pohtivat iäkkään Helmin jaksamista.

Helmi Heikkinen asuu nykyään poikansa Ension perheen luona Suomussalmen Kylänmäessä, josta matkaa Suomussalmen kirkon vieressä olevalle sankarihautausmaalle on matkaa vain vajaat yhdeksän kilometriä. Tähän saakka siellä on ollut vain hautakivi menetystä osoittamassa, mutta nyt suku sai vihdoin haudata pitkän sotareissun tehneen sankarivainajan.

Vaikka Iikka Moilasen kohtaloksi koituneessa Semsvaaran taistelussa oli mukana monia miehiä lähiseudulta, niin tarkkaa tietoa ei sukulaisilla ole ollut sotamiehen viime hetkistä.

– Kyllä meille lapsille kerrottiin, että Iikka-niminen eno on sodassa hävinnyt. Ei silloin kun me oltiin nuoria näistä asioista paljon puhuttu. Nyt on sitten nuoremmat ottaneet asioista selvää, kun tieto Iikan löytymisestä tuli, Ensio Heikkinen kertoo.


Venäläiset etsijät löysivät Moilasen Semsvaaran hautapaikan kahden kiven välistä läheltä tietä, jonne venäläiset motittivat perääntyneet suomalaisjoukot. Hauta löytyi jo kesällä 2017, mutta tunnistusprosessi vei pitkän aikaa, vaikka vainajilla oli tuntolevyt paikallaan. Lopullinen varmistus tehtiin DNA-testin avulla.

– Tammikuulla siskontyttö kävi antamassa DNA-näytteen. Tammikuun lopulla tuli sitten vahvistus, että Iikka-eno siellä on, Ensio Heikkinen kertoo.

Vuonna 1920 syntynyt Iikka Moilanen lähti sotaan poikamiehenä ja sellaisena hän myös pysyi kuolemaansa saakka. Moilanen oli perheen vanhin.

– Iikka oli hyvä veli. Hellä oli minulle, Helmi Heikkinen muistelee.


Helppoa ei ollut nuoren Helmin ja hänen perheensä elämä sota-aikana. Kaksi kertaa piti Suomussalmelta lähteä ajamaan karjaa ja hevosia teitä kohti länttä. Evakkopaikasta Utajärveltä on jäänyt hyviä muistoja.

– Se oli hyvä paikka asua, oikein hyvä, Helmi nyökyttelee.

Suvussa on kiertänyt nuoren miehen suunnattomista voimista tarinoita. Voimat olivat kehittyneet kotitilalla sekalaisissa töissä.

– Hänellä on kerrottu olleen luonnottomat voimat. Hän oli ainoana jaksanut nostella 200 litraa vetäviä tynnyreitä, Ensio Heikkinen muistelee.

Sunnuntaina sotamies Iikka Moilanen haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin sankarihautaan toisten isänmaan puolesta henkensä antaneiden viereen.

Juttua muokattu 21.5. kello 15.15: Korjattu Helmi Heikkisen etunimi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt