Timo Haapalan kommentti: Venäjän myötäilyleima iski perussuomalaisiinkin EU-vaalitaistelun loppusuoralla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Venäjän myötäily­leima iski perus­suomalaisiinkin EU-vaalitaistelun loppu­suoralla

Suomi ei ole Itävalta, mutta Venäjä-leima iski myös perussuomalaisiin EU-vaalien alla, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Perussuomalaiset marssii nyt erityisen näkyvästi italialaisten, ranskalaisten ja itävaltalaisten esikuviensa perässä: EU:ta pitäisi heikentää – mutta kenen ohjauksessa? Populistipuolueiden? Vai Venäjän?

20.5.2019 13:00

Euroopassa on seurattu tiiviisti kansallismielisten voimien yhdistymistä EU-vaalien alla ja erityisesti roolia, joka Venäjälle tarjoutuu samassa yhteydessä iskeä eurooppalaisen politiikan ytimeen.

Sunnuntain EU-vaaleissa parlamentti menee uusiksi. Kansallismielisten oikeistovoimien merkittävää nousua ennakoidaan, ja Venäjän vaalivaikuttamista seurataan.

Itävallan skandaali on omaa luokkaansa. Se ravistelee koko Eurooppaa – myös Suomea.

Oikeistopopulistista Vapauspuoluetta (FPÖ) edustava varakansleri Heinz-Christian Strache näytti, miten helppoa Venäjän on käyttää poliittista vaikutusvaltaansa, likaistakin, eurooppalaisen radikaalioikeiston kautta.

Lavastus tai ei, Strache teki niljakkaalla käyttäytymisellään selväksi, miten Venäjä voi oikeistopopulisteja lahjoa. Raha puhuu. Samalla pannaan mediaa matalaksi Venäjän toiveiden ja Unkarin mallin mukaan, varakanslerin viesti kuului.

Itävallassa tunkio on pakko pestä uusien vaalien kautta.

Mutta Itävallan tapaus tuntuu siis myös Suomessa.

EU-vaalien loppusuoralla perussuomalaisten Venäjä-yhteydet ovat nousseet tapetille. Mihin joukkoon Suomen perussuomalaiset Euroopassa ovat menossa? Kuka joukkoja lopulta ohjaa – ja mistä?

Lega-puolueen johtaja, italian sisäministeri Matteo Salvini piti viikonloppuna Milanossa kokouksen, jossa yhdistettiin Euroopan radikaalioikeiston voimia.

Perussuomalaisia kokouksessa edusti varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari, perussuomalaisten EU-ehdokas ja puolueen viime vaalien presidenttiehdokas.

Huhtasaari johtaa nyt myös eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.

Venäjän käden jälki loistaa eurooppalaisten radikaalivoimien takaa pimeässäkin, mutta perussuomalaiset yrittävät kiertää aihetta kotimaassa kuin kissa kuumaa puuroa, ja torjua Venäjän vaikutusvallan merkityksen.

– Venäjä ei ole millään tavalla mukana Euroopan kansallisen ryhmän perustamisessa, aatteissa tai päämäärissä, totesi Huhtasaari Helsingin Sanomille (HS 18. 5.)

Eipä tietenkään.

Olisiko sittenkin?

Huhtasaaren ja persujen sankarit Salvini ja Ranskan Marine Le Pen, itävallan FPÖ:sta puhumattakaan, ovat tukevasti Vladimir Putinin taskussa.

Persujen EU-vaalitaistelun kannalta erityisen kiusalliseen saumaan tuli julkisuuteen (IS 20. 5.), että puolueen toinen EU-ehdokas Olli Kotro (ps) oli antanut Tallinnan oikeistopopulistien kokouksessa – jossa tähtenä heilui juuri Marine Le Pen – venäläiselle Eurasia Dailylle Venäjää erityisesti mielistelevän haastattelun.

– Suomen on irrottauduttava Schengenin sopimuksesta ja perustettava Venäjän kanssa erityinen viisumivapaa vyöhyke yhdysvaltalaisen ESTA-matkustuslupajärjestelmän tapaan, venäläisuutistoimisto siteeraa Kotroa.

Voisiko Venäjä mieluisampaa viestiä kuulla suomalaisen EU-ehdokkaan suusta?

Kotron mukaan Suomi on valmis dialogiin Venäjän kanssa ilman Brysselin komentoja. Kotro ehdottaa myös suomalais-venäläisen yliopiston perustamista.

Kotrot ja Huhtasaaret voisi leimata yksittäisiksi tapauksiksi, mutta koska perussuomalaiset marssii erityisen näkyvästi nyt juuri italialaisten, ranskalaisten ja itävaltalaisten esikuviensa perässä, asialle tulee suurempi merkitys. EU:ta pitäisi heikentää – mutta kenen ohjauksessa? Populistipuolueiden? Vai Venäjän?

Puolueen EU-ehdokkaiden kantoihin nähden perussuomalaisten nuorten viime perjantainen, Euroopan neuvoston ulkoministerikokouksen yhteydessä julkistama kannanotto tuntuu liki irvokkaalta:

– Suomen on EU-puheenjohtajakaudellaan ajettava tiukempaa linjaa imperialistista roistovaltio Venäjää kohtaan. Perussuomalaisten Nuorten mielestä Venäjän vastaisia pakotteita pitäisi kiristää, jotta niillä päästäisiin haluttuun lopputulokseen eli Venäjän sotavoimien vetäytymiseen sen miehittämiltä alueilta. Vain Venäjän taloudellinen tuhoaminen on riittävä keppi Putinille.

Nyt on jo pakko kysyä: Ketä tässä yritetään hämätä? Vai yritetäänkö?

Joka tapauksessa Venäjä ja Venäjän vaalivaikuttaminen on noussut nyt muutama päivä ennen EU-vaaleja Suomessakin aivan uuteen tarkasteluun – kiitos Itävallan varakanslerin ja kotimaisen persuporukan.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon asema on mielenkiintoinen, sillä venäläiset pitävät ukrainaa taitavaa Halla-ahoa ukrainalaismielisenä.

Mutta ota näistä selvää.

Yksi Venäjän tunteiden tulkki uusi paikkansa myös perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Helsinkiläinen Tom Packalén pääsi eduskuntaan Halla-ahon vanavedessä, joskin hän meni läpi pienimmällä äänimäärällä (2 013) koko Suomessa, mikä kertonee, että Suomen kotimaan politiikassa Venäjä-mielistely ei toimi.

Siksi persut sitä kiertelevätkin: Kotimaassa yhtä – Euroopassa toista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?