Korpraali löysi varsinaissuomalaiselta pellolta 1500 vuotta vanhan kultakorun – ekspertti vinkkaa, miten aarteenetsinnän voi aloittaa

Julkaistu:

Kaikkialla Suomessa on tarinoita, jotka on sidottu johonkin tiettyyn paikkaan. Joskus niissä voi olla perää. Ennakkoluuloton etsijä voi tehdä merkittävän löydön.
Suomi on upea aarreaitta historiasta ja arkeologiasta kiinnostuneille. Tämä tuli jälleen esiin, kun historianharrastaja Jani Paananen löysi vuonna 2015 pellolta oudon figuurin. Myöhemmin paljastui, että sudenpää on voinut olla roomalaisen sotilaan käsikorua.
Suomen Metallinetsijät Ry:n puheenjohtaja Lasse Nyman kertoo, miten asian harrastajat voivat alkaa itse löytää arvokkaita muinaisesineitä.

Mitä välineistöä tarvitaan?

– Etsimiseen tarvitaan metallinetsin, pieni lapio ja normaalit ulkoiluvaatteet. Hyvät polvet pitää olla, että jaksaa, Lasse Nyman kertoo.

Nymanin mukaan käyttökelpoisten etsimen saa noin 200-300 eurolla, mutta kalleimmat maksavat useita tuhansia euroja.

Missä löytöjä voi tehdä?

– Aluksi saattaa tulla mieleen, että löytöjä tehtäisiin eniten vesireittien varsilta Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa. Minusta voisi olla hyvä lähteä ennakkoluulottomasti etsimään sieltä, mistä esimerkiksi rautakauden ajan esinelöytöjä ei ole vielä tehty, hän korostaa.

Silloin Nymanin mukaan tulee kyseeseen koko Suomen alue.

– Metallinetsijöiden panos työssä yhdessä tutkijoiden kanssa on juuri siinä, että voimme löytää uutta. Olemme silloin mukana uuden tiedon hankinnassa, hän sanoo.

Saako löydöistä rahaa?

– Emme tee tätä rahan vuoksi, vaan useimmiten metallinetsijöillä on intohimona tuottaa uutta tietoa esimerkiksi rautakauden esinelöytöjen kautta. Täytyy muistaa, että kaikki yli 100 vuotta vanhat esineet ovat muinaismuistolain alaisia. Löydöistä on siis ilmoitettava Museovirastolle. Museovirasto voi halutessaan lunastaa esineen. Löytäjä voi myös lahjoittaa esineen museovirastolle, Nyman kertoo.

– Esimerkiksi löydetyistä rahoista museovirasto maksaa metallin arvon korotettuna 25 prosentilla. Käytännössä museovirasto maksaa siis joitakin kymppejä yksittäisestä rahasta, hän kertoo. Täytyy myös muistaa, että rahat ovat usein varsin huonokuntoisia, eikä kaikki vanha suinkaan ole rahallisesti arvokas.

Mitkä ovat arvokkaimpia esineitä tai asioita, mitä Suomesta voi löytää?

– Tiedonhankinnan mielessä esimerkiksi arvokkaita löytöjä on tehty mm. Kainuussa. Petri Anttosen johdolla on löydetty Kainuusta rautakautisia hautoja ja esineitä. Tieto Suomen rautakaudesta on lisääntynyt sen myötä, Nyman kertoo.

Miten pääsee mukaan harrastukseen?

– Yhdistyksemme järjestää tapahtumia. Meihin voi olla yhteydessä. Opastamme alkuun.

Mitkä voisivat olla Suomen kadonneet aarteet?

– Kaikkialla Suomessa on tarinoita, jotka on sidottu johonkin tiettyyn paikkaan. Joskus niissä voi olla perää. Vaikkapa Linnavuori-tyyppisten paikkojen perusteella kannattaa etsiä ennakkoluulottomasti, Nyman sanoo.

Uusia rautakautisia löytöpaikkoja esiin ympäri Suomea

– Metallinetsintä on vahvistanut 2010-luvulta alkaen paikkansa osana kulttuuriperinnön tutkimusta. Nyt harrastajat ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet ovat ennennäkemätön voimavara arkeologiselle tutkimukselle, projektipäällikkö Ville Rohiola Museovirastosta kertoo.


Rohiolan mukaan viimeisten vuosien aikana uudet metallinetsinlöydöt ovat rikastuttaneet käsitystämme menneisyydestämme. Uusia rautakautisia löytöpaikkoja on tullut esiin ympäri Suomea. Esimerkiksi Uudenmaan rannikolta ja Pohjanmaalta on löytynyt uusia todisteita myöhäisrautakautisesta toiminnasta, josta ennen on ollut vain vihiä, hän sanoo.
Löydöistä on voinut ilmoittaa alkuvuodesta alkaen netissä Museoviraston uudessa ilmoituspalvelu Ilpparissa.

– Sen kautta ilmoittaja voi myös seurata omien löytöjensä käsittelyä ja keskustella viranomaisten kanssa.

Harrastajien ja ammattilaisten välinen yhteistyö on Rohiolan mukaan tärkeää metallinetsinnän kehittymisen kannalta.

– Hyvän pohjan yhteistyön kehittymiselle rakentaa käynnissä oleva SuALT-projekti. Sen tarkoituksena on kehittää arkeologisille löydöille, erityisesti metallinetsinlöydöille tietokanta, jossa sekä harrastajien että ammattilaisten asiantuntijuus kohtaavat. Tietokannan avoin aineisto tulee karttumaan uusien löytöjen myötä. Tietokanta rakentuu kaikkien – harrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten – hyödyksi, Rohiola kertoo.

Tämä luo Rohiolan mukaan erinomaisen sillan eri toimijoiden väliselle yhteistyölle.

SuALT tulee sanoista Suomen arkeologisten löytöjen linkitetty avoin tietokanta.

Tämä tarina muistetaan

Millaisia esineitä Suomesta voi siis löytää? Kansallismuseoon syyskuussa 2017 esille tullutta Nousiaisista vuonna 1770 löydettyä kultaista kaularengasta pidetään hienoimpana Suomesta löydettynä rautakautisena esineenä.

Hieman yli 200 grammaa painava kullasta tehty koru on koristeltu käärmeen tai lohikäärmeen päillä. Kaularengas on peräisin 200-luvulta. Rooman valtakunta oli tuolloin luhistumassa, mutta valtakunta ulottui vielä nykyisen Saksan alueelle.


Koru kuuluu Ruotsin Statens Historiska museetin kokoelmiin. Kansallismuseo saa esineen lainaksi viideksi vuodeksi.

Tiedetään, että renkaan löysi korpraali J. Ekbom pellolta Nousiaisista.

– Korulla on tavallaan kaksi matkaa. Eli ensin matka Nousiaisiin, mistä se löydettiin ja toinen matka takaisin Tukholmasta Suomeen, Ville Rohiola kertoi syyskuussa 2017, kun koru saatiin nähtäväksi Suomeen.

200-luvun ja 1770-luvun väliin mahtuu valtavia myllerryksiä, kuten Roomaan valtakunnan jakautuminen ja tuho sekä kansainvaellukset. Ruotsin suurvalta-aika oli jo päättynyt vuonna 1770. Elettiin vapauden aikaa, mikä merkitsi sitä, että kuningas pian menettäisi valtansa Ruotsissa. Ei tiedetä, liittyivätkö korpraalin löydöt pellosta tähän yhteiskunnalliseen murrokseen.

– Koristelun perusteella siinä on nähtävissä vaikutteita roomalaisesta kulttuurista. Esineen kulta saattaa olla peräisin Rooman valtakunnan ydinalueilta. Eläinaiheiset kuviot viittaavat germaaniseen koristelutyyliin ja tekotapa taas skandinaaviseen kultaseppäperinteeseen. Se on ollut matkalla niin pitkän ajan, että historiaan mahtuu valtavia ajanjaksoja. Koru kertoo meidän esihistoriastamme ja se on esineenä hyvin näyttävä, hän sanoi.

Eurassa arkeologinen aarreaitta

– Euran Luistarin rautakautinen kalmisto on arkeologinen aarreaitta, josta löytyy koko ajan uutta kerrottavaa. Luistarissa haudat ovat säilyneet niin hyvin, että esimerkiksi tuhat vuotta vanhat puvut on voitu rekonstruoida pienintä yksityiskohtaa myöden, arkeologian yliopistonlehtori Antti Lahelma Helsingin yliopistosta kertoo.

Hän toimii Ancient Near Eastern Empires (ANEE) -huippuyksikön varajohtajana.

Lahelman mukaan toinen tutkimuksellisesti erittäin mielenkiintoinen kohde on Turun Ravattulan Ristimäki, josta on tunnistettu Suomen vanhimman eli 1000-luvulle ajoittuvan kirkon jäännökset ja siihen liittyvä hautausmaa.

– Sielläkin vaatteet, korut ja muu hauras aineisto on säilynyt harvinaisen hyvin, hän sanoo.

– Itse kivikauden tutkijana pidän erityisen mielenkiintoisena Mikkelin Astuvansalmen ja Suomussalmen Värikallion kalliomaalauksia. Maalausten kuvia pystytään nykyään tulkitsemaan ja ne ovat tuoneet paljon uutta tietoa kivikauden uskomusmaailmasta, Lahelma kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt