Sauli Niinistö avasi Kansanradion juhla­lähetyksen – kertoi omista kuuntelu­tottumuksistaan ja siitä, millaista postia saa

Julkaistu:

”Isoisän twitter” eli Ylen Kansanradio juhli 40-vuotista taivaltaan.
Vuonna 1979 käynnistyneen Ylen Kansanradion juhlalähetys kuultiin sunnuntaina. Kansanradion iskulause on ”juttupaikka tosikoille ja veitikoille”. Juontajina juhlalähetyksessä toimivat Jaana Selin ja Olli Haapakangas.

Juhlalähetyksen julisti alkaneeksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Radion kuuntelu liittyy usein vapaa-aikaan, Sauli Niinistö kertoi lähetyksessä.

Niinistö kertoi kuuntelevansa radiota esimerkiksi mökkimatkoilla. Hän myös kertoi, millaista postia hän itse saa kansan voinnista ja olotilasta.

– Toimeentulo, työ tai työn puute ja ilmastoasiat ovat esillä, hän sanoi.

Niinistön mukaan Kansanradioon soittavalta senioriväeltä voisi oppia huomattavan paljon.

– Maailma kulkee trendeissä, Niinistö kertoi.


Hän pohti, voisiko syntyä sellainen trendi, että nuoret alkavat soittaa entistä enemmän Kansanradioon. Niinistön mukaan kaikista nuorison trendeistä, kuten ”snapshoteista”, voi olla aivan perillä. Juontajien mukaan nuorten innostus onkin kasvusuunnassa.

Niinistöltä kysyttiin sananvapaudesta.

– Kyllä voi kinata ja moittiakin toista, mutta raja tulee rikoslaissa. Siellä on selkeät säännöt.

Niinistö viitasi siihen, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on säädetty rangaistavaksi ja että sananvapautta on rajoitettu rikoslaissa säätämällä kunnianloukkaus rangaistavaksi teoksi.

Laaja kirjo aiheita

Kansanradion ideana on se, että ihmiset soittavat tai lähettävät kirjeitä ja juontajat keskustelevat heidän kanssaan. Ohjelmassa käsiteltyjen aiheiden määrä on hyvin laaja. Ohjelman käynnisti vuonna 1979 toimittaja Tuomo Talvi. Hän kehitti ohjelman yhdessä toimittaja Seija Walliuksen kanssa. Ohjelman uutuus oli se, että toimittajat vierailivat tavallisten ihmisten luona.
Juhlalähetyksessä kuultiin menneisyyttä ja suuria tunteita. Juhlan tunnelmaa vahvistettiin sillä, että lähetyksessä kuultiin ohjelman alkuperäinen tunnussävel, pariin kertaan.

Juhlalähetyksessä ihmiset onnittelivat mutta myös kritisoivat Kansanradiota.

– Alkuperäinen Kansanradion ajatus oli se, että mennään ihmisten luo, Seija Wallius kertoi lähetyksessä.

Kansanradio aloitti seleenikeskustelun

Juhlalähetykseen soittanut mies Lehtimäeltä kiitteli vuonna 1979 Kansanradiota ohjelmasta, joka koski seleeniä.

Hänen mukaansa seleenin merkityksen ymmärtäminen on auttanut häntä esimerkiksi eläinten hoidossa.

Ohjelmassa kuultiin myös pieni pätkä lähetyksestä, jossa vilkas Suomen seleenikeskustelu aikoinaan alkoi.

Yksi soittajista kutsui Kansanradiota ”isoisän twitteriksi”.

Kipakkaa sanailua

Hyvä esimerkki kipakasta kommentista kuultiin joulukuussa 2018. Nimettömäksi jäänyt soittaja kertoi suoran mielipiteensä Linnan juhlista. Naisen puheenvuoro ohjelmassa kesti 14 sekuntia, mutta hän ehti kertoa siinä mielestään kaiken oleellisen Presidentinlinnassa itsenäisyyspäivänä järjestettävästä juhlavastaanotosta, tuttavallisemmin Linnan juhlista. Puhuttuaan vain 14 sekuntia hän sulki linjan ennen juontajan vastausta.
– Taas tulee ne valtakunnalliset tissinäyttelyt, Linnan juhlat. Ettekö hyvät naiset ehdi näytellä niitä kotonanne makuuhuoneessa.

– Että Linnan juhlissa ja televisiossa. Ällöttävää, nainen päätti puheenvuoronsa ja sulki puhelimen, ennen kuin kumpikaan ohjelman juontajista ehti sanoa sanaakaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt