Professori lyö tiskiin hurjat luvut Suomen lasten lihavuudesta – ennustaa karmeaa tulevaisuutta

Julkaistu:

Lasten lihavuus
Suomessa pelkästään alle kouluikäisistä lapsista 61 000 on ylipainoisia. Lihavuustutkija Pertti Mustajoki näkee kasvavan ongelman syyksi muuttuneen ruokatarjonnan ja ehdottaa sen ratkaisemiseksi verotuksellisia keinoja.
Lihavuustutkija, professori Pertti Mustajoki julkaisi äskettäin ajatuksia herättävän blogikirjoituksen lasten lihavuudesta. Mustajoki tuo siinä esiin tuoreita tutkimustuloksia, joiden mukaan Suomessa on 61 000 ylipainoista 2−6-vuotiasta lasta, joista reilusti lihavia 11 000.

Mustajoki jatkaa kirjoituksessaan, että lihavuusongelma ei yleensä jää vain lapsuuteen, vaan neljällä viidestä ylipaino siirtyy aikuisikään. Lapsuuden lihavuus voi ennakoida kouluiässä esimerkiksi ongelmia tarkkaavaisuudessa, oppimisessa ja muistissa, koulukiusatuksi joutumista sekä ylipäänsä huonompaa elämänlaatua.

Hän antaa esimerkiksi kuvitteelliset 5-vuotiaat ”Sofian” ja ”Eliaksen”, joille hän maalaa varsin ankean tulevaisuuden.

– Toistaiseksi Sofialla ja Eliaksella kaikki on hyvin. He leikkivät normaalisti päiväkodissa muiden lasten kanssa. Lapsukaiset eivät tiedä olevansa lihavia. Ehkä heidän isänsä ja äitinsäkään eivät tiedä sitä. Yli puolet suomalaisista vanhemmista eivät tunnista lapsensa ylipainoa, ja viidesosa uskoo Sofian ja Eliaksen kaltaisten (painoindeksi yli 30) olevan normaalipainoisia.

Pian tilanne muuttuu.

– Viime vuonna ilmestyi yhdysvaltalainen tutkimus, jossa 7–9-vuotiailla lihavilla lapsilla todettiin tarkkaavaisuudessa, oppimisessa ja muistissa heikompaa suoriutumista kuin normaalipainoisilla. Australialaiset tutkijat ovat selvittäneet, että 9–12-vuotiaat lihavat lapset saavat elämänlaatua mittaavissa testeissä alempia pisteitä kuin normaalipainoiset kumppaninsa, Mustajoki jatkaa.

Mustajoki listaa, miten nuorena ja aikuisena lihavuudesta voi seurata erilaisia aineenvaihdunnan häiriöitä, jotka voivat johtaa jo teini-iässä tyypin 2 diabetekseen. Samoin nuoruuden lihavuus ennakoi huonon LDL-kolesteroliarvon kohoamista ja verenpaineen nousemista, jotka myöhemmin aikuiselämässä altistavat sydäninfarktille ja aivohalvaukselle.

Kaiken kaikkiaan lihavuus aikuisena heikentää mahdollisuuksia hyvään elämään. Kehollinen toimintakyky heikkenee, taipumus masennukseen kasvaa ja ylipäänsä sairastumisriskit kasvavat merkittävästi normaalipainoisiin verrattuna: diabetekseen 10-kertaiseksi, rasvamaksaan ja uniapneaan viisinkertaiseksi, erilaisiin syöpiin moninkertaiseksi ja niin edelleen.

Lasten lihavuusongelmat juontavat muuttuneesta ruokatarjonnasta

Mustonen kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että lasten lihomisessa on kyse yleismaailmallisesta ongelmasta. Lihavuus alkoi lisääntyä 1980-luvulla ensin rikkaissa maissa ja parin vuosikymmenen viiveellä kehittyvissä maissa.

Syy tälle vahingolliselle kehityssuunnalle on Mustajoen mielestä yksinkertainen: lihavuusepidemia johtuu muuttuneesta ruokatarjonnasta, joka houkuttelee syömään ja juomaan liikaa kaloreita.

– Keskeinen syy lasten ja myös aikuisten lihomiselle on se, että ruokavalio on muuttunut lihottavaksi ja runsaaksi. Kaikkea houkuttelevaa kaloripitoista ja lihottavaa vaan on niin runsaasti tarjolla, ja niiden kulutus on muutaman kymmenen vuoden aikana lisääntynyt paljon. Tämä riittää selittämään lihavuuden lisääntymisen. Myös liikkumisen vähentymisellä on oma osansa, Mustajoki toteaa.

Lihottavien elintarvikkeiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi makeisten ohella virvoitusjuomat ja energiajuomat, joiden annoskoot ovat jatkuvasti vain kasvaneet.

– Lihottavia elintarvikkeita ovat muun muassa makeiset, sipsit, juustonaksut ja hampurilaistuotteet, jotka ovat hyvin energiatiheitä. Sitten ovat virvoitusjuomat, ja uusina vielä energiajuomat, jotka ovat yhtä lihottavia kuin virvoitusjuomat. Lisäksi annos- ja pullokoot ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä aina lisää myös kulutusta ja käyttöä, Mustajoki erittelee lihavuusongelmien aiheuttajia.

Lihottavien elintarvikkeiden näkyvyys lisää olennaisesti niiden houkuttelevuutta etenkin lasten silmissä.

– Näkyvyys vaikuttaa houkuttelevuuteen, eli se, että näitä tuotteita on jatkuvasti läsnä ympäristössä. Vaikkapa kioskilla olet heti näiden lihottavien tuotteiden ympäröimänä. Ja lapset ovat tällaisille houkutuksille erityisen alttiita. Heitä ohjaavat aikuisia enemmän luontaiset vaistot ja herkuttelun halu, mainokset tehoavat heihin herkemmin ja he uskovat niihin, Mustajoki katsoo.

Lasten lihavuuden ongelmaan täytyy Mustajoen mukaan puuttua jo varhain, koska mitä nuorempana lihavuus alkaa, sitä vaikeammaksi aikuisuus muodostuu.

– Kaikki lihavuus lisää sairauksia. Mutta jos lihavuus alkaa jo lapsena, sairaudetkin tulevat aikaisemmin, ja ne vaikuttavat elämään koko aikuisuuden ajan.

Ratkaisuksi verotusta ja mainonnan rajoituksia

Ratkaisuksi lihomiseen ei Mustajoen mielestä selvästikään riitä pelkästään ruokavaliovalistus, koska juuri tätähän on vuosikymmenet yritetty, ja samaan aikaan lihavuusongelmat ovat vain kasvaneet. Valistuksen ohella pitäisikin ottaa käyttöön järeämpiä verotuksellisia keinoja.

– Selvästikään ruokavaliokampanjoiminen ei ole ollut riittävää lihomisen katkaisemiseksi. Tarvitaan muutakin. Lihottavien elintarvikkeiden kulutusta voitaisiin vähentää muun muassa veroilla, hinnoilla ja muilla säädöksillä. Monet maat ovatkin lähteneet verottamaan ”tarpeettomia ruokia” (non-essential foods), kuten termi kuuluu. Esimerkiksi Meksikossa on vero elintarvikkeille, joiden energiatiheys on yli 275 kilokaloria 100 grammassa.

Mustajoen mukaan tällaisia ”tarpeettomia” ruokia voisi laajalla rintamalla Suomessakin alkaa verottamaan, jotta ne kallistuisivat ja niiden kulutus kääntyisi laskuun. Samoin näiden tuotteiden mainontaa lapsille ja nuorille tulisi rajoittaa.

– Tähän ruokaryhmään kuuluvat makeiset, sipsit, viinerit, virvoitusjuomat, keksit ja tällaiset. Näiden kulutusta pitäisi laajalla rintamalla lähteä vähentämään verotuksella. Myös lihottavien ruokien mainostamista lapsille tulisi alkaa rajoittamaan, kuten Britanniassa on jo tehty. Tämä olisi ilman muuta hyvä asia Suomessakin.

Mustajoki ottaa esimerkiksi onnistuneesta verotuspolitiikasta ja sen vaikutuksesta tupakanpolton vähentymisen. Samaa tulisi kokeilla nyt näiden tarpeettomien elintarvikkeiden kohdalla.

– Tupakanpoltto ja sen vähentäminen on hyvä esimerkki verotuksen vaikutuksesta. Tupakanpolttohan lähti laskemaan reilusti oikeastaan vasta sitten, kun tupakan veroa alettiin roimasti korottaa. Samaa ideaa pitäisi alkaa toteuttaa näiden lihottavien ruoka-aineiden kanssa. Tietysti toimenpiteiden täytyy olla kaikilla elintarvikkeilla omanlaisiaan. Mutta jotain tässä täytyy tehdä, jos halutaan kääntää tämä lihavuus laskuun.

Keinoja siis Mustosen mukaan olisi. Tärkeintä olisi nyt herättää päättäjät kasvavan lihavuusongelman taklaamiseksi.

– Keinoja lihavuusongelman taittamiseksi kyllä olisi, kunhan he vain heräisivät, jotka näitä asioita suunnittelevat, Mustajoki sanoo.

Ota kantaa

Pitäisikö lihavuutta vastaan alkaa taistella verotuskeinoin?

Kyllä 75% Ei 25%
Ääniä yhteensä 11683

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt