Suomen aloite: Jäsenmaat tekivät kansalaisyhteiskunnan suojelua vahvistavan päätöksen

Julkaistu:

Venäjän ja Ukrainan välinen kiista varjosti Euroopan neuvoston ulkoministerikokousta. Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014.
Ulkoministeri Timo Soini (sin) luovutti Euroopan neuvoston puheenjohtajuuden Ranskan Eurooppa-asiain valtiosihteerille Amélie de Montchalinille.

– Suomi aloitti puheenjohtajuuskautensa vaikeaan aikaan, Timo Soini sanoi.

Hän viittasi siihen, että Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin 2014 ja rikkoi samalla kansainvälistä oikeutta sekä Ukrainan koskemattomuutta. Länsimaat vastasivat talouspakottein Krimin miehitykseen ja Venäjän tukemaan Itä-Ukrainan ”separatistien” sotaan.

Soini muistutti, että Euroopan neuvoston ministerikokous hyväksyi Helsingissä julkilausuman, jonka mukaan kaikkien jäsenmaiden pitäisi saada osallistua sekä ministerikomiteaan että parlamentaariseen yleiskokoukseen saman veroisina.

Paljon huomiota saanut Venäjän osallistumis- ja maksamattomuuskysymys vaikutti siihen, että ministerikokouksessa syntyi jäsenmaiden oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevä päätös. Tehty päätös ei suinkaan ratkaise kysymystä, mutta edistää prosessia, joka tähtää järjestön parempaan kykyyn vastata tilanteisiin, joissa jokin jäsenmaa rikkoo järjestön sääntöjä tai arvoja.

Kansalaisyhteiskuntaa suojeleva päätös

Puheenjohtajamaa Suomen aloitteesta jäsenmaat tekivät kansalaisyhteiskunnan suojelua vahvistavan päätöksen.

Päätöksen syntyminen ilmensi yleistä huolta kansalaisjärjestöjen toimintavapauden supistumisesta Euroopassa. Päätös sisältää varsin konkreettisia asiaa sivuavia elementtejä.

– Suomen puheenjohtajuuskausi oli onnistunut. Edistimme painopisteitämme ja järjestimme onnistuneen ministerikokouksen, jossa hyväksyttiin Euroopan neuvostoa vahvistavia päätöksiä. Kokoukseen osallistui ulkoministereitä yli 30 maasta ja paikalla oli edustus kaikista maista, Soini sanoi.

Soinin mukaan Venäjä ilmaisi haluavansa pysyä järjestön jäsenenä, mikä tarkoittaa sitä, että Venäjä alkaa maksaa jäsenmaksua.

Venäjältä vietiin äänioikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Krimin valtaamisen jälkeen. Vastatoimena Venäjä lopetti jäsenmaksujensa maksamisen.

Palautuuko Venäjän äänioikeus?

Krimin laittomasta liittämisestä juontuvan Venäjä-kysymyksen monimutkaisuuteen ovat osaltaan vaikuttaneet järjestön sisäiset toimivaltaepäselvyydet, joita päätös selkeyttää. Päätöksessä myös todetaan selkeästi, että kaikkien jäsenmaiden on maksettava jäsenmaksunsa. Suomi on pyrkinyt pitämään Venäjän järjestön jäsenenä muun muassa sen kansalaisille tuoman suojan vuoksi.

Miksi Venäjä sai tahtonsa läpi, vaikka miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin?

Uutistoimisto AP:n mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmaisi tyytyväisyytensä Euroopan neuvoston ministerikokoukseen. Lavrov kertoi, että Venäjä alkaa jälleen maksaa jäsenmaksunsa.

Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin peruutti osallistumisensa Helsingin kokoukseen. Ukrainalaisten tiedotusvälineiden mukaan tämä liittyi suunnitelmiin perjantaisesta kannanotosta.

Ukrainan lähettiläs Euroopan neuvostoon Dmytro Kuleba paljasti Twitterissä, että Ukraina ja viisi muuta maata äänestivät kannanottoa vastaan. Hän kuvasi päätöstä ”kyyniseksi diplomatiaksi”, jolla ”pelastetaan vanha kumppani”.