Nyt tuli mittasuhteet: Tuoreen raportin kuvat paljastavat, mistä luopumisella on oikeasti ilmastolle merkitystä

Pienentävätkö vegaaniruokavalio, lentomatkailun boikotointi tai sähköautoon vaihtaminen hiilijalanjälkeä oikeasti? Sitran tuore selvitys kertoo, millä muutoksilla suomalainen voi pienentää ilmastokuormitustaan.

17.5.2019 6:44 | Päivitetty 17.5.2019 10:44

Väittely eri ilmastotekojen vaikutuksista on käynyt viime vuosina Suomessakin kuumana, mutta nyt niiden mittasuhteista on viimein saatavilla mustaa valkoisella.

Sitra julkaisi torstaina kansainvälisen selvityksen 1,5 asteen elämäntavat Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Raportin viesti on selvä: selvityksen mukaan kansainvälisten ilmastotavoitteiden ja suomalaisten elintapojen välinen kuilu on valtava.

Raportista myös ilmenee, että Suomessa yhtä ihmistä kohden lasketun hiilijalanjäljen pitää pienentyä jopa 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen.

Elämäntapamuutosten kanssa ei tulisi aikailla. Suomessa tulisi leikata jo seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 75 prosenttia kulutuksen aiheuttamista päästöistä, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet aiotaan saavuttaa.

Sitran selvityksessä esitellään elämäntapojen hiilijalanjälkitavoitteet ja ehdotetaan selkeitä vaihtoehtoja vähähiilisemmille elämäntavoille, joiden ilmastovaikutukset ovat mitattavissa. Raportti tarkastelee noin 30 vaihtoehtoa kuromaan ilmastotavoitteita kiinni.

Miten hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuu sitten käytännössä? Keskeistä on oman kulutuksen vähentäminen sekä sen muotojen muuttaminen.

Suomessa yleisimmät vähähiiliset vaihtoehdot, joilla on suurin potentiaali pienentää hiilijalanjälkeä, voivat keventää omaa ilmastotaakkaa keskimäärin 500–1 500 kilogrammaa CO2 e yhtä vaihtoehtoa kohden.

Nämä ilmastoteot voi jakaa kolmeen kategoriaan.

Elintarvikkeet. Ruokakaupan käytävillä moni saattaa pohdiskella, onko vegaani- tai kasvisruokavalioon siirtymisellä oikeasti merkitystä ilmaston kannalta. Selvityksen mukaan on – ja selvästi.

Elintarvikkeiden kulutusta tarkasteltaessa, vegaani- ja kasvisruokavalioon siirtyminen on tehokkain muutos, jolla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

Täysin vegaaniksi ei kaikkien tarvitse toki heittäytyä: jo pienillä askelilla kohti kasviperäisempää lautasmallia voi tehdä kevennyksiä omaan ilmastotaakkaan. Hiilijalanjälki kiittää jo, kun korvaa maitotuotteet kasvipohjaisilla tuotteilla tai vaihtaa punaisen lihan kanaan tai kalaan.

Kasviperäisen lautasmallin vaikutukset omiin päästöihin ovat huomattavasti suurempia kuin esimerkiksi elintarvikehävikin vähentäminen kotitalouksissa.

Asuminen. Jos syömämme ruoka vaikuttaa hiilijalanjälkeemme, niin tärkeää roolia ilmaston kannalta pelaa myös se, missä syömme ja asumme.

Asumisessa tehokkaimpia tapoja pienentää omia päästöjään on verkkosähkön tuottaminen uusiutuvista energialähteistä, uusiutuva lämmitysenergia, ja kodin lämpötilan alentaminen.

Suuren asunnon päästöjen kanssa kipuilevalle helpotus voi tuoda samalla lisätienestiä. Vierashuoneen vuokraaminen matkailijoille viikoksi on myös ilmastoystävällinen ratkaisu.

Merkittävää roolia oman asunnon ilmastoystävällisyydessä pelaa esimerkiksi lämpöpumpun käyttö lämmityksessä, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja tuulisähköön siirtyminen.

Liikkuminen. Yksityisautoilu herättää ilmastokeskustelun keskellä suuria tunteita. Sen vaikutukset oman ilmastotaakan keventämiselle ovat kuitenkin selviä.

Kaikki eivät voi taittaa työmatkaa pyöräillen tai bussilla, mutta merkittäviä muutoksia omiin liikkumispäästöihin voi toteuttaa monella tavalla.

Tehokkaimpia muutoksia, mitä omaan liikkumiseen voi tehdä, ovat sähköauton käyttöönotto, hybridiautot ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantaminen.

Kimppakyydit ja lentoliikenteen vähentäminen ovat huomattavia muutoksia nekin, mutta ilmaston kannalta kaikista tärkein asia, mitä keskiverto suomalainen voi muuttaa liikkumisessaan ja koko kulutuskäyttäytymisessään, on vapaa-ajan matkojen kulkeminen ilman autoa.

Suomalaisten kaikista tehokkaimmin hiilijalanjälkeä pienentävät kulutusmuutokset ovat pähkinänkuoressa siis seuraavat: vähemmän lihaa ja maitotuotteita lautaselle, autoilu vähemmälle ja uusiutuviin perustuvaa lämmitystä kotiin.

Pelkästään kotitalouksien harteille vastuu ei suinkaan jää. Valtioiden tämänhetkiset tavoitteet eivät ole riittäviä, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä tavoitellusti.

Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle kahteen asteeseen, maailmanlaajuiset päästöt on rajoitettava 40 gigatonniin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite perustuu pitkään käynnissä olleeseen tieteelliseen tutkimukseen kasvihuonekaasupäästöjen ennustamisesta, ilmaston mallintamisesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maapalloon ja ihmisiin.

Tätä tavoitetta ei kuitenkaan kyetä saavuttamaan valtioiden nykyisillä panoksilla, jotka johtavat 55 gigatonnin päästöihin vuoteen 2030 mennessä. Päästöjä olisi vähennettävä voimakkaammin välittömästi, jotta lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

Mitä se tarkoittaa käytännössä kotitalouksille?

– Jos jokaisessa suomalaisesta kotitaloudessa, joita on reilu 2,5 miljoonaa, vain yksi kotitalouden henkilö vähentää omia päästöjään 20 prosenttia, niin saamme tehtyä meidän päästövähennystavoitteista 37 prosenttia, Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho avaa Ilta-Sanomille.

– Ja jos kaksi henkilöä siellä kotitaloudessa vähentää sen saman määrän, niin silloin saamme tehtyä jo vähän yli 70 prosenttia tavoitteesta.

Vaikka vastuu ilmastotavoitteista ei ole yksin kuluttajalla, on omilla elämäntavoilla silti tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamissa.

– Jos me kaikki teemme oman osamme, niin kaikki joutuvat tekemään pikkaisen vähemmän. Jos yksilöt eivät tee mitään, niin poliittisten päättäjien, yritysten ja kuntien täytyy tehdä paljon enemmän, mikä vaikuttaa välillisesti meihin kaikkiin Suomessa. Minusta on kivempi, että me voimme itse valita, miten vähennämme päästöjä sen sijaan, että joku muu päättää meidän puolesta, Terho sanoo.

Hän muistuttaa, että kulutuksen leikkaamisessa ei ole kyse käskyistä tai yhdestä oikeasta tavasta, joka sopii kaikille. Jokainen voi löytää oman keinonsa pienentää hiilijalanjälkeään 20 prosenttia ilman, että se aiheuttaa valtavia muutoksia omaan arkeen.

– Meillä kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus miettiä, että kulutuksemme – oli se sitten kilometrejä tai jotain muuta – niin tarvitsemmeko sitä niin paljon kuin meillä on nyt? Vai tultaisiinko kenties toimeen vähemmällä?

– Jos on vaikka vastasyntynyt lapsi perheessä, on tietysti erilaiset päästöjen vähennyskeinot kuin vaikka yksinasuvalla henkilöllä. Meillä on jokaisella omat tapamme, ja sitä tämä raportti yrittää juuri sanoa, Terho painottaa.

Omien kulutustottumuksien päästöjä voi testata Sitran elämäntapatestillä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?