Kommentti: Venäjä ei rakasta persuja varauksetta – ainakaan julkisesti

Julkaistu:

Moskova suhtautuu perussuomalaisiin toiveikkaasti, mutta varsinkin Jussi Halla-ahoon hyvin varauksellisesti, Arja Paananen kirjoittaa.
Ovatko perussuomalaiset Venäjän toivepuolue Suomessa?

Tällainen mielikuva on syntynyt väistämättä viime aikojen julkisuudesta sekä meillä Suomessa että laajemminkin Euroopassa.

Esimerkiksi ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ihmetteli vastikään, miksi perussuomalaiset ovat liittoutumassa tunnettujen Venäjä-myönteisten puolueiden kanssa europarlamentissa.

Mikäli ennusteet pitävät paikkaansa, Euroopan eri maiden kansallismieliset, maahanmuuttovastaiset, EU-kriittiset, Venäjä-myönteiset ja äärioikeistolaiset puolueet ovat saamassa eurovaaleissa roiman kannatusnousun.

Vaalien jälkeen monet näistä puolueista kaavailevat liittyvänsä yhteen uudeksi parlamenttiryhmäksi Italian Lega-puolueen Matteo Salvinin johdolla. Salvini on herättänyt huomiota muun muassa sillä, että hän ajaa Venäjä-vastaisten pakotteiden poistamista Euroopassa.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaat Olli Kotro ja Laura Huhtasaari reissaavat puolestaan parhaillaan Euroopassa rakentamassa suhteita tuleviin mahdollisiin ryhmätovereihinsa. Kotro tapasi vastikään Tallinnassa Ranskan äärioikeiston johtajan Marine Le Penin ja Huhtasaari on menossa tulevana viikonloppuna Milanoon Salvinia sekä Le Peniä tapaamaan.

Perussuomalaisissa on lisäksi Tom Packalénista alkaen joitakin kansanedustajia, jotka näyttävät olevan niin sanottuja Venäjän ymmärtäjiä.

Ymmärtämisellä tarkoitetaan tässä kohtaa nimenomaan jonkinlaista joustavaa valmiutta hyväksyä Venäjän tapa selittää omaa toimintaansa – olivatpa nämä toimet länsimaisen demokratian tai kansanvälisen yhteisön säätöjen näkökulmasta kuinka ristiriitaisia tai aggressiivisia tahansa.

Tuorein ilouutinen Venäjälle oli Maaseudun Tulevaisuuden tekemä mielipidetutkimus, jossa kysyttiin suomalaisten halusta poistaa Venäjän vastaiset pakotteet, mikäli Venäjä poistaisi omat vastapakotteensa.

Yhteensä 41 prosenttia kyselyyn vastanneista oli pakotteiden poistamisen kannalla, mutta perussuomalaisten ja keskustan äänestäjistä pakotteiden poistoa halusi yli puolet. Sanomattakin on selvää, että tämän kyselyn tulos uutisoitiin laajalti Venäjän mediassa.

Mitä enemmän jokin puolue onnistuu hajottamaan kunkin eurooppalaisen maan yhtenäistä päätöksentekoa ja edistämään siten – vaikkapa vain vahingossa – Venäjän voimapolitiikan etenemistä, sitä hyödyllisempiä nämä puolueet ovat Venäjän näkökulmasta.

Kaiken tämän perusteella voisi siis kuvitella, että Moskovassa odotellaan parhaillaan jännityksellä perussuomalaisten eurovaalimenestystä.

Moskovaa luulisi miellyttävän myös se, että perussuomalaiset ovat kaiken lisäksi Suomen suosituin puolue tällä hetkellä sekä Helsingin Sanomien että Ylen teettämien tuoreiden mielipidetutkimuksen perusteella. Joten jos huhtikuiset eduskuntavaalit olisi pidetty hieman myöhemmin, Suomen tuleva pääministeri saattaisikin olla Jussi Halla-aho (ps) eikä Antti Rinne (sd).

Venäjän median perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Venäjän suhtautuminen perussuomalaisiin ei ole mitenkään erityisen lämmintä.

Yksi selitys tähän löytyy puolueen virallisesta kannasta, jonka mukaan Venäjän suorittama Krimin valtaus oli laiton ja Venäjän täytyy vetäytyä Krimiltä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toisti vastikään IS:n haastattelussa tämän kannan, joten siinä mielessä puoluetta ei voi niputtaa mitenkään Venäjä-myönteiseksi puolueeksi.

Venäjän varaumat perussuomalaisia kohtaan näyttävät liittyvän myös Halla-ahon omaan henkilöhistoriaan. Venäjän mediassa on muistutettu useaan otteeseen, että Halla-aho osaa ukrainan kieltä ja on jopa työskennellyt nuoruudessaan viisumivirkailijana Suomen suurlähetystössä Kiovassa.

Nykyisessä tilanteessa kaikki mahdollinen Ukrainan ymmärtäminen on viralliselle Venäjälle punainen vaate. Venäjän mediasta löytyykin jopa luonnehdintoja, joissa Halla-ahoa kuvaillaan juuri hänen Ukraina-taustojensa vuoksi ”tunnetuksi russofobiksi” ja ”Kiovan natsijuntan kannattajaksi”.

Kaikkein suurinta hallaa perussuomalaisten Venäjä-mielikuvalle ei ole tehnyt suinkaan Halla-aho, vaan puolueen nuorisosiipi.

Perussuomalaiset nuoret pääsivät Venäjällä viime syksynä laajasti uutisiin sen jälkeen, kun Kremliä lähellä oleva uutissivusto kertoi nuorisosiiven vaatimuksesta Karjalan palauttamiseksi. PS-nuoret olivat hyväksyneet julkilausuman, jonka mukaan Suomen pitäisi ryhtyä virallisesti Venäjän kanssa neuvotteluihin, jotta Venäjä palauttaisi Suomelle takaisin sotien päätteeksi viedyt Karjalan maa-alueet.

Venäjän suhtautuu kaikenlaiseen oman maansa sisäiseen separatismiin ja mahdollisiin aluevaatimuksiin suorastaan vainoharhaisesti, vaikka se itse järjesti Krimillä näytösluontoisen kansanäänestyksen aluekaappauksen oikeuttamiseksi.

Niinpä ei ole ihme, että persunuorten Karjala-vaatimus otettiin Venäjällä vastaan vakavasti. Useissa uutisissa sitä käsiteltiin aivan kuin vaatimus olisi perussuomalaisen puolueen tai jopa koko virallisen Suomen ohjelmassa.

Venäjän mieli rauhoittui vasta sen jälkeen, kun ulkoministeriö selvensi, että Karjalan vaatiminen ei ole osa Suomen virallista politiikkaa.

Halla-aho itse tarkensi puolestaan Uutissuomalaiselle, että kyse oli perussuomalaisten nuorten kannanotosta, ei koko puolueen kannasta. Samassa yhteydessä Halla-aho tuli kuitenkin sanoneeksi, että ”tietysti Venäjän pitäisi palauttaa Karjala takaisin Suomelle” – ja jälleen hänen pisteensä laskivat Venäjän silmissä.

Venäjän julkinen media ei kuitenkaan heijastele yksi yhteen sitä, mitä Venäjän vallanpitäjät ja Venäjä-mieliset nettivaikuttajat puuhailevat. He virittelevät takuuvarmasti erilaisia kuvioita perussuomalaisten varaan tälläkin hetkellä kulissien takana.

Mitä enemmän persujen piiristä löytyy heitä, jotka ovat valmiita vahvistamaan Venäjälle edullista narratiivia, sitä tyytyväisempi Moskova on ja sitä enemmän Moskova rakentaa yhteyksiään juuri näihin henkilöihin.

Rakkaustermeillä kuvaten tavoitteena voi siis olla jonkinlainen tapailusuhde tai salarakkaus, mutta julkisesta tosiromanssista ollaan vielä kaukana.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt