Muhiiko Suomen putkissa terveyspommi? THL:n tutkija: ”Vanheneva verkosto on myös kansanterveydellinen ongelma”

Julkaistu:

Seitsemän vuoden sisällä kolme epidemiatapausta on seurausta huonokuntoisista putkista.
THL:n mukaan Suomen vesijohtoverkostossa voi piillä terveyspommi. Vanheneva ja hajoileva putkisto voi aiheuttaa pahimmillaan vatsatautiepidemioita, jotka ovat vakavia varsinkin ikääntyneille ja lapsille.

Ennen 2010 luvun alkua Suomessa ei ole ollut yhtään epidemiaa, joka olisi johtunut suoraan vanhenevasta vesijohtoverkostosta. Epidemiat johtuivat silloin talousvetenä käytettävän pohjaveden saastumisesta tai verkostojen rikkoutumistilanteista.

THL:n mukaan viimeisen seitsemän vuoden aikana huonokuntoisten putkien saastuttamasta vedestä on seurannut kolme epidemiaa, jotka ovat sairastuttaneet enimmillään muutaman sataa ihmistä.
  • Onko putkiremonttisi mennyt pieleen? Onko sinulle tullut merkittäviä lisäkustannuksia huonon suunnittelun takia?Ota luottamuksella yhteyttä toimitukseen sähköpostilla uutiset@iltasanomat.fi .
Piiloon jäävät useat tapaukset, joissa vesi on selkeästi likaantunutta, mutta oireet jäävät vähäisiksi tai huomaamattomiksi. Ilmenneet epidemiat voivat olla vain jäävuoren huippu.

THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan epidemiatapausten vähyyteen ei kannata tuudittautua.

– Varoituksen sana on annettava. Kolme tapausta on vielä onneksi vähän. Jos mitään ei tehdä, voimme vain arvella paljonko epidemioita tulevaisuudessa on.

Miettisen mukaan suomalaisen veden laatu on toistaiseksi maailmanlaajuisesti erinomainen, mutta se voi muuttua, mikäli putkia ei saneerata riittävästi.

– Vanheneva verkosto on myös kansanterveydellinen ongelma, ei ainoastaan veden hukkaamista ja taloudellisesti haitallista.

Hänen mielestään tilanne ei ole vielä katastrofaalinen ja vesijohtoverkoston saneerauksella voidaan estää tilanteen paheneminen. Tutkija toteaa, että käytännössä on vaikeaa sanoa, milloin saneeraus olisi tarpeellista: putkien kuntoon vaikuttaa iän lisäksi muun muassa rakennusmateriaali ja maaperän koostumus.

Toimenpiteisiin tulee ryhtyä viimeistään silloin, jos verkostovesi likaantuu toistuvasti vanhojen putkien takia. Jos verkostossa on ollut paljon putkirikkoja tai vuotoja, jossa vesi on päässyt kosketuksiin maaperän kanssa, tulee ongelmiin niin ikään puuttua.

Ongelmia putkiverkossa on pitkin Suomea. Alueellisia eroja on vain vähän, joskin etelän asutuskeskuksissa tarve saneeraukselle voi olla suuremman asukasluvun takia hieman muuta maata suurempi.

Miettinen kertoo, että yleisemmin saastunut vesijohtovesi johtuu noroviruksesta, toisiksi useimmin kampylobakteerista. Kummatkin voivat aiheuttaa vatsaoireita, joihin kuuluu pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua ja kuumetta.

Miettisen mukaan putkistoihin pääsee kasvamaan aiempia suurempia mikrobipitoisuuksia, jos verkostojen kunto on heikko ja vesi ei vaihdu niissä riittävästi. Liian suuret mikrobipitoisuudet puolestaan voivat aiheuttaa laatuongelmia.

Saastuneen vesijohtoveden tunnistaminen on helpommin sanottu kuin tehty: normikuluttajan on lähes mahdotonta sanoa, onko vesi varmasti puhdasta.

– Näin se ikävä kyllä on. Saastunut vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua puhtaalta, mutta siinä voi silti olla epidemiariski. Maalaisjärkeä tulee tietysti käyttää, eli oudolta haisevaa, maistuvaa ja sameaa tai sävyltään haaleaa vettä kannattaa välttää.

Ylivarovaisuuteen silti ole syytä, Miettinen kertoo. Suomessa veden laadun seuranta on huipputasolla. Käytännössä on hyvin epätodennäköistä, että vesi ehtisi olla pitkään – esimerkiksi viikkoja – saastunutta kenenkään huomaamatta.

– Teoriassa valvomattomassa verkoston osassa tapahtuva saastuminen voisi jäädä hetkeksi pimentoon, mutta käytännössä ongelmat paljastuvat jossakin vaiheessa.