Kansanedustaja Katja Hänninen sai lapsen 14-vuotiaana: ”Tulin liian nuorena äidiksi, mutta siksi olen nyt tässä”

Julkaistu:

Kansanedustaja Katja Hänninen sai esikoisensa 14-vuotiaana, mutta teiniäitiys ei häntä pelästyttänyt: hänestä tuli suurperheen äiti, jonka poliittiseen uraankin ovat vaikuttaneet lapset.
Kun kansanedustaja Katja Hänninen, 39, viettää äitienpäivää Raahen Piehingin kylässä, hän saa onnittelut viideltä lapseltaan: Jannelta, 24, Jonilta, 19, Teemulta, 15, Juhalta, 14, ja Johannalta, 10.

– Yleensä teen kakun itse. Johannalta tulee varmasti vielä koulussa tehty kortti, Katja Hänninen arvaa.

Itseään on vaikea arvioida äitinä, mutta Hänninen uskoo olevansa sekä jämäkkä että hemmotteleva. Kun hän pääsi 2014 varasijalta eduskuntaan Vasemmistoliiton kansanedustajaksi, lapset saivat siitä eräänlaisen ”hyödyn”.

– Koska olen vain viikonloput kotona, lapsia tulee silloin hemmoteltua enemmän, Hänninen naurahtaa.

Hänninen erosi kaksi vuotta sitten lastensa isästä, joka huolehtii lapsista ja kodista arkipäivät. He tekevät edelleen perheenä monia asioita yhdessä, eikä eroon liittynyt suurta draamaa.

– En aina edes muista, että olen eronnut, Hänninen vitsailee.

Enempää hän ei halua puhua julkisesti avioerostaan, johon aina liittyy myös kipeitä asioita. Uutta kumppania hänellä ei ole.

Katja Hännisestä tuli äiti 14-vuotiaana. Hän oli kahdeksannella luokalla, kun Janne-poika syntyi. Lasten isä on häntä 20 vuotta vanhempi. Näin pitkän ajan jälkeen Hännisellä ei ole tarkkaa mielikuvaa, mitä hän ajatteli, kun raskaus selvisi.

– Olihan se yllätys. Sitä mietti aluksi, mitä nyt tapahtuu, mitä vaihtoehtoja on. Oli varmasti tunnemyllerrystä, mutta aika kultaa muistot, Hänninen toteaa.

Koskaan Katja Hänninen ei kokenut olevansa yksin. Hän perusti kodin lapsen isän kanssa ja turvaverkkona olivat sukulaiset.

– Suomen neuvolajärjestelmä on maailman paras, Hänninen kiittelee.

Ja mikä tärkeintä: mies on osallistunut alusta asti lastenhoitoon.


Raskaana ollessaan Hänninen mietti samoja asioita kuin kaikki äidit: meneekö synnytys hyvin, syntyykö lapsi terveenä. Vauvan hoitamisesta hänellä ei ollut kokemusta, mutta harvoin sitä on ensisynnyttäjillä.

– Ensimmäiseen lapseen keskittyy eri tavalla, kaikki on silloin uutta. Viidennen kohdalla kaikki menee rutiinilla, Hänninen tietää.

Mitään isompia ongelmia nuorella äidillä ei ollut vauvan kanssa. Kukaan ei myöskään haukkunut häntä teiniäitiyden takia.

– Jos ihmiset kauhistelivat, sitä ei minulle sanottu. Pahennusta synnytysikäni on aiheuttanut vasta nyt, kun olen kansanedustaja, ikään kuin voisin muuttaa 25 vuotta sitten tapahtunutta asiaa, Hänninen hymähtää.

Teiniäitiydestä puhuminen on tuntunut Hännisestä välillä vaikealta, sillä eihän hän voi edes kuvitella elämää ilman esikoistaan, mutta ei hän myöskään voi sanoa pitävänsä teiniäitiyttä hyvänä asiana.

 

Nyt tuntuu helpottavalta, että olen saanut lapset nuorena. Mutta eivät äidin huolet poistu kokonaan koskaan.

Hänninen on eduskunnassa Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtaja. Lakivaliokunnassa hän oli viime kaudella. Nykyistä suojaikärajaa hän on pitänyt tarpeellisena.

Suojaikä tarkoittaa, että alle 16-vuotias on liian nuori päättämään, onko hän kypsä sukupuolielämään.

– Lasten suojelemisen toteutuminen on ykkösasia, Hänninen sanoo.

Hännisen mielestä on outoa, jos hänen odotetaan vastustavan suojaikää sen takia, että hän on itse perustanut perheen varhain.

– Ei minun kokemukseni ole ratkaiseva, kun lakeja tehdään.


Hänninen ei pitänyt äitiyden takia edes välivuotta koulusta, jossa hänen erilainen elämäntilanteensa ei korostunut. Luokkakavereilla oli kotiintuloajat vanhemmiltaan, mutta Katjan aikataulun määräsi vauva.

– Ei sitä silloin miettinyt, miten eroaa muista, sitä eli vain sitä hetkeä. Edelleen minulla on senaikaisia ystäviä, Hänninen kertoo.

Ei ole tarkoitettu, että lapsi saa lapsen, mutta Hännisen mielestä pahinta on, jos nuorta äitiä aletaan moralisoida. Se ei auta mitään. Ja asiat voivat mennä teiniäidilläkin hyvin – kuten hänelle kävi.

Katja Hännisestä ei ole tuntunut, että äitiys olisi lopettanut hänen lapsuutensa. Hän oli monessa mielessä varhaiskypsä, joten ei hän kesken barbieleikkien äidiksi tullut.

– Ja sillehän en mitään voinut, jos olin varhaiskypsä. Iän puolesta olin tietenkin lapsi, mutta on vaikea kuvailla varsinkaan näin jälkeenpäin, millainen silloin olin.

Aborttia Katja Hänninen ei miettinyt. Hänen ratkaisuunsa vaikutti se, että hän oli rakastunut lapsen isään. Ikäerokaan ei tuntunut vaikealta.

– Se ei ole ollut koskaan ongelma, ikä on sivuseikka suhteessa, Hänninen toteaa.

Naimisiin he menivät, kun Katja oli päässyt ylioppilaaksi. Kansanedustajana hän ei missään tapauksessa puoltaisi alle 18-vuotiaille mahdollisuutta avioitua.

– On ihan hyvä, että avioliitossa on alaikäraja, Hänninen toteaa.

 

Pahennusta synnytysikäni on aiheuttanut vasta nyt, kun olen kansanedustaja, ikään kuin voisin muuttaa 25 vuotta sitten tapahtunutta asiaa.

Vaikka Hänninen pärjäsi teiniäitinä, hän olisi kauhuissaan, jos oma tytär saisi lapsen saman ikäisenä.

– Se olisi shokki, pitäisin itseäni epäonnistuneena kasvattajana. Niin varmasti äitinikin ajatteli aikoinaan. Toisaalta en voi tietää tunteitani etukäteen.

Katja Hänninen oli kauppakoulussa, kun toinen lapsi syntyi. Hän olisi halunnut opiskella oikeustieteellisessä, mutta sinne hän ei pääsyt.

– Jos olisin päässyt sinne, ehkä suurperheemme ei olisi toteutunut. Voin olla onnellinen, että sain viisi ihanaa lasta.

Hänninen työskenteli Prisman myyjänä ensin määräaikaisena, sen jälkeen vakituisena. Aviomies teki vuorotyötä ahtaajana.

– Elimme normaalia lapsiperhearkea: käytiin töissä, tehtiin ruokaa, pestiin pyykkiä. Maalla menee aikaa myös lasten harrastuksiin viemiseen. Vuorotöiden takia aikatauluissa oli sovittelemista, mutta sitä se on monille.

Monet Katjan Hännisen ikäiset vasta aloittelevat perhe-elämää. Hännisen tietotekniikkaa opiskeleva esikoinen asuu jo muualla. Joidenkin vuosien kuluttua kotona on ehkä vain kuopus.

– Nyt tuntuu helpottavalta, että olen saanut lapset nuorena. Mutta eivät äidin huolet poistu kokonaan koskaan, Hänninen arvaa.


Vaikuttamisen Katja Hänninen aloitti koulun vanhempainyhdistyksessä. Hän oli kiinnostunut kaikesta mahdollisesta lasten elämään liittyvästä.

– Tulin liian nuorena äidiksi, mutta en olisi nyt tässä, jos en olisi tullut äidiksi, Hänninen tietää.

Politiikasta hän kiinnostui, kun kokemus perhe-elämästä, varhaiskasvatuksesta ja työelämästä lisääntyi. Hän oli myös Palvelualojen ammattiliitossa.

– Nyt odotan, miten perhevapaauudistusta aletaan työstää. Usein tuntuu, että ihmiset elävät vain työtään varten, enemmän pitäisi ajatella lasten etua.

Vasemmistoliiton Hänninen valitsi 2009, jolloin hän oli ollut vuoden kaupunginvaltuustossa sitoutumattomana vasemmistoliiton ryhmässä. Hän on myös kirkkovaltuustossa.

– Kaupunginvaltuustossa käyttämäni aika on ollut perheeltä pois, mutta siellä on ollut todella innostavaa olla.

 

Työ opettaa.Enhän minä osannut kassakonettakaan käyttää, kun menin Prismaan töihin.

Kansanedustajana Hänninen joutuu olemaan lähes kaikki arkipäivät Helsingissä, mutta yhteisen ajan vähyys ei ollut syynä avioeroon.

– Pertti on itsekin energinen, Hänninen toteaa ex-puolisostaan.

Vaalien aikaan lapsetkin jännittivät äidin puolesta. Katja Hänninen sai jatkaa kansanedustajana, mutta äänimäärä jäi lähes 2 000 ääntä pienemmäksi kuin 2015.

– Hanna Sarkkinen oli Oulun äänikuningatar. Myös Merja Kyllösen paluu varmasti vaikutti, Hänninen miettii.

Yhden kohun Katja Hänninen on nostanut: Keväällä 2016 hän ja Pirkko Mattila (ps) saivat nuhteen eduskunnan puhemieheltä, sillä he olivat selvästi humaltuneita Ruotsin eduskunnan puhemiehen illallisella. Riehuntaa ei ollut, mutta Hännisen hihittelystä mainittiin.

– En tiedä, mutta on se voinut vaikuttaa joihinkin äänestäjiin. Olen turhan iloluonteinen selvin päinkin, mutta ei pitäisi hihitellä tiukkapipoisella illallisella. Noh, se on ollutta ja mennyttä, Hänninen huokaa.

Katja Hännistä ei pelottanut suurperheen perustaminen eikä myöskään politiikkaan lähtö. Hän ei ajatellut, ettei Prisman myyjä voi alkaa vaikuttajaksi.

– Työ opettaa. Enhän minä osannut kassakonettakaan käyttää, kun menin Prismaan töihin, Hänninen naurahtaa.

Kansanedustajan elämä on vauraampaa kuin myyjän, mutta välillä Hänninen kaipaa enemmän vapaa-aikaa.

– Kun olin Prismassa töissä, vapaa-aika alkoi, kun löin kellokortin.

Katja Hänninen vaikuttaa selviytyjältä, jolta mikään ei vie jalkoja alta, mutta ihan niin ei ole.

– Kaksi vuotta vanhempi siskoni Kirsi kuoli auto-onnettomuudessa, kun olin kolmekymmentä. Ei siitä pääse yli, tietynlainen trauma jäi... ja loputon ikävä.

Katja Hänninen kasvoi kahden siskon kanssa. Yhtäkkiä toinen heistä oli poissa, se tuntui käsittämättömältä.

– Pystyin kertomaan isosiskolleni kaiken. Hän oli lempeä ja hyväsydäminen. Tänään olisi Kirsin syntymäpäivä.

Lapsilleen Katja Hänninen toivoo mahdollisimman surutonta elämää, mutta eipä äiti voi kaikkeen vaikuttaa.

– Haluan kannustaa nuoria tarttumaan mahdollisuuksiin, vaikka kaikki eivät sitten osoittautuisi pysyviksi, Hänninen miettii.

Oletko koskaan epävarma äitinä?

– Monessa asiassa olen ollut, mutta vanhemmuuteen kasvaa. Viime vuosina olen miettinyt, mihin lapsille laitetaan raja netin käytössä.

– Jokaisella lapsella on erilainen kasvu, mutta kaikki meidän lapset ovat melko rauhallisia, esikoinen on kaikkein rauhallisin. Mutta kyllä me myös kinastelemme ja olemme kaikki isoäänisiä.

Katja Hänninen uskoo havaitsevansa tyttärensä murrosiän ongelmat paremmin kuin poikien, jotka tietyssä iässä vain murahtelevat netin ääreltä.

– Murrosikäiset pojat eivät hirveästi äidiltä kysele, Hänninen naurahtaa.

Äidin ei ole aina helppo keksiä yhteistä tekemistä poikien kanssa, mutta kerran Hänninen ratkaisi asian yllättävällä tavalla:

– Suoritin 2015 metsästäjän tutkinnon kahden nuorimman poikani kanssa.

Neljän pojan äitinä Hänninen toivoo, että nuoria miehiä kannustettaisiin enemmän. Nuorten miesten syrjäytyminen ei ole pieni ongelma.

– Tytöillä on nykyään poikia kunnianhimoisemmat tavoitteet, mutta ei pidä tietenkään yleistää. Se on todettu, että nuoret miehet kokevat enemmän yksinäisyyttä. Tunteista puhuminen on pojille vaikeampaa – edelleen.

Vaaleissa hehkutettiin nuorten naisten menestystä, mikä oli Hännisenkin mielestä hieno asia. Häntä kuitenkin mietityttää, ovatko nuoret miehet jotenkin vähemmän kaivattuja politiikassa.

– Toivoisin, että nuoret miehet olisivat keskusteluissa yhtä arvokkaita, Hänninen sanoo.

Äitienpäivänä Katja Hänninen ei odota suuria juhlallisuuksia.

– Parasta on, kun saan olla kiireettömästi lasten kanssa, syödään hyvin ja rauhoitutaan.