Kunniaväkivalta pöyristyttää ministeri Kai Mykkästä – ”Samaa sarjaa kuin lasten seksuaaliset hyväksi­käyttö­tapaukset”

Julkaistu:

Kunniaväkivalta on uusi ilmiö Suomessa. Se puhuttaa nyt myös poliitikkoja.
Kunniaväkivalta nousi perjantaina puheenaiheeksi Ilta-Sanomien julkaistua aiheeseen liittyvän juttukokonaisuuden. Poliisin ja asiantuntijajärjestöjen, Monika-Naisten ja Ihmisoikeusliiton, mukaan kunniaväkivalta on lisääntynyt Suomessa selvästi viime vuosina.
Kunniaan liittyvän väkivallan epäkohdat on viime aikoina alettu tiedostaa viranomaistasolla, eikä aihe ole jäänyt huomaamatta poliitikoiltakaan. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) suhtautuu kunniaväkivaltaan erittäin tiukkasanaisesti.

– Kunniaväkivalta on usein rajua, ja pidän tätä ilmiötä pöyristyttävänä. Nämä tapaukset ovat samaa sarjaa kuin lasten seksuaaliset hyväksikäyttörikokset, Mykkänen lataa.

– Suomessa ei missään nimessä voida hyväksyä tämänkaltaisten rikosten viriämistä yhteiskuntaan. Asiaan on pakko puuttua, ja itse asiassa joitakin toimenpiteitä on jo tehty.

Hallitus ehti Mykkäsen mukaan perehtyä ongelmaan jo ennen kevään eduskuntavaaleja. Mykkänen nostaa esiin hallituksen helmikuussa julkaiseman, ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden torjuntaohjelman, jossa esitettiin kolme keinoa epäkohdan oikaisemiseksi.

– Kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien oleskelulupien kohdalla pitäisi ihan ensimmäisenä edellyttää, että maahanmuuttaja läpäisee ihmisten koskemattomuutta ja yhdenvertaisuutta koskeva asennetestin. Tämä ei tietysti ole vedenpitävä keino, mutta se olisi vesiselvä viesti siitä, että esimerkiksi Suomessa koskemattomuus ja yhdenvertaisuus ovat jakamattomia arvoja, ilman minkäänlaisia kulttuuritulkintoja, Mykkänen korostaa.

– Toiseksi kansainvälisen suojelun kohdalla oleskelulupa pitäisi olla mahdollista purkaa törkeisiin rikoksiin syyllistyneiltä. Talvella mietimme ministeriössä keinoja siihen, miten tämän saisi kirjattua lakiin, ja se on ilman muuta mahdollista. Maasta karkottamisen uhka on tehokkain ennaltaehkäisevä keino, kun puhutan asenteisiin vaikuttamisesta.
Kolmas keino on Mykkäsen mielestä se, että perheväkivallan torjuntaan panostetaan aiempaa enemmän.

– Perheväkivalta on laajemminkin katsottuna selkeä ongelma Suomessa. Poliisien kouluttamisessa tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tähän, ja lisäksi poliisien työssä perheväkivallan torjumiseen tarvitaan lisää resursseja, Mykkänen ruotii.

– Lähisuhdeväkivallan torjuntaan on jo panostettu, mutta edelleen valitettavan usein tapaukset hautautuvat poliisin tai syyttäjän pöydälle. Vaikka rikoksen uhrin ei enää tarvitse tehdä itse rikosilmoitusta, asiat junnaavat usein näyttökysymysten vuoksi. Tähän on saatava muutos.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio suhtautuu hiljalleen paljastuneeseen kunniaväkivalta-ilmiöön erittäin kriittisesti.

– Kunniaväkivalta on yksi huonon maahanmuuttopolitiikan lieveilmiöistä. Tämäkin ongelma tulee vain kasvamaan, mikäli hallitsematonta maahanmuuttopolitiikkaa jatketaan, Tavio näkee.

– Varsinkin muslimitaustaisissa maahanmuuttajissa on paljon länsimaalaisille ihmisille vieraita asenteita naisia ja tasa-arvoa kohtaan. Nämä asenteet eivät todennäköisesti tule muuttumaan, vaikka sinisilmäiset suomalaiset kuina toivoisivat.

Lääkkeeksi Tavio ehdottaa aiempaa tiukempaa sanktiopolitiikkaa.

– Suomen tulee tehdä kaikkensa turvatakseen maahanmuuttajanaisten turvallisuus. Tämä edellyttää vanhoillisen islamilaisen toiminnan kieltämistä Suomessa, kuten naisten täyspeittävän hunnuttamisen kieltoa, Tavio sanoo.

– Suomen tulee edellyttää, että maahanmuuttajat noudattavat länsimaista arvomaailmaa, johon kuuluu esimerkiksi naisten vapaus päättää itse elämästään ja valita itse seurustelukumppaninsa.

Mykkänen ei lämpene Tavion esitykselle vanhoillisen islamilaisen toiminnan kieltämistä Suomessa. Mykkänen mielestä huntukielto toisi todennäköisesti uusia ongelmia mukanaan.

– Minusta esimerkiksi huntukiellon käyttöönotto sen vapaaehtoisesti valitsevilta olisi väärä tie. Silloin valtakulttuuri ikään kuin alistaisi vähemmistön tiettyyn muotoon, mikä todennäköisesti provosoisi vähemmistöä. Muun muassa Ranskassa on nähty, että huntukielto sai aikaan kapinointia ja jopa radikalisoitumista, Mykkänen perustelee.

– Sen sijaan vetoan voimakkaasti Säätytalolla parhaillaan hallitusohjelmasta neuvotteleviin, että heidän on otettava ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden torjunta vakavasti. Suurin osa pakolaisista käyttäytyy moitteetta, eikä se huonosti toimiva vähemmistö saa päästää leimaamaan koko maahanmuuttoa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että törkeisiin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on pystyttävä karkottaman maasta.