Kommentti: Suomen nolaaja Pompeo jyräsi eteenpäin – Yhdysvallat on lankeemuksen tiellä

Julkaistu:

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo toi uuden kylmän sodan hyisen tuulen Suomeen, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Mike Pompeo. Voiko mahtipontisella miehellä sopivan pompöösimpaa nimeä ollakaan?

Yhdysvaltain Suomen lähettiläs Robert Pence toivotti ulkoministerinsä Pompeon tervetulleeksi Rovaniemelle Arktisen neuvoston kokoukseen viime maanantaina. Pence erehtyi mainitsemaan, että ollaan tutkitusti maailman onnellisimmassa maassa. Se ei Pompeota miellyttänyt.

Pompeo kertoi viettäneensä lapsuutensa Disneylandin vieressä, ja se on tuotemerkkinsä mukaan maailman onnellisin paikka.

– Hankkikaa tuotemerkki, kuului Yhdysvaltain ulkoministerin viesti suomalaisille.

 

Mikä on Yhdysvaltain vastustaja? Oikea vastaus: Kanada.

Sitten hän alkoi hönkiä uuden kylmän sodan hyistä tuulta. Kiina ja Venäjä ovat tietenkin Yhdysvaltain kilpailijoita Arktiksella, mutta on niitä muitakin.

– Venäjä ei ole ainoa maa, jolla on laittomia vaatimuksia, Pompeo ilmoitti.

Mitä maata Pompeo tarkoitti? Oikea vastaus: Kanada.

Kanadan pohjoisreunaa kulkee luoteisväylä Tyyneltämereltä Atlantille. Yhdysvaltojen mielestä merireitti ei kuitenkaan kuulu Kanadan hallintaan. Tyyneltämereltä Atlantille pääsee myös toista kautta koillisväylää pitkin. Se kulkee pitkin Venäjän pohjoista rantaa, ja Pompeo siis syytti myös Venäjää ”laittomista vaatimuksista”. Kiinalla taas ei hänestä pitäisi olla asiaa koko alueelle, koska se ei ole ”arktinen maa”. Yhdysvallat on Alaskan ansiosta.

Ja mitä kaikkea Arktikselta löytyykään? Pompeon mukaan hyödyntämistään odottaa 13 prosenttia ”löytämättömästä” öljystä ja 30 prosenttia kaasusta. Lisäksi on uraania, kultaa ja timantteja. Hänen mukaansa merijään ”vakaa” sulaminen mahdollistaa niiden hyödyntämistä.

 

Pompeon lyhyt vierailu näytti Suomelle kantapään kautta, millaista Yhdysvaltain ulkopolitiikka nyt on.

Merijään sulaminen johtuu ilmastonmuutoksesta. Skitsoa kyllä, Pompeo vastusti, että ilmastonmuutosta mainittaisiin kokouksen loppujulistuksessa. Sellaista ei sitten annettu ja kokous lässähti. Samalla Timo Soinin päättyvä ura Suomen ulkoministerinä jäi vaille viimeistä kruunua.


Arktisen neuvoston työn ydintä ovat ilmasto- ja ympäristökysymykset, ei suurvaltapolitiikka. Pettymys oli syvä.

Odotettiin, että Pompeo keskustelisi Rovaniemellä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa Venezuelasta, jota uhkaa sisällissota. Venäjä tukee presidentti Nicolás Maduroa, Yhdysvallat hänen vastustajaansa Juan Guaidóa. Voi olla, että keskustelivatkin, mutta Pompeo ilmoitti vain, että Maduron pitää lähteä. Niin simppeliä se.

Herra Pompeo, tyly vieras Suomessa.

Miljonäärien lemmikki

Pompeo, 55, on entinen sotilas, liikemies ja CIA:n johtaja. Hän edustaa republikaanien oikeinta laitaa ja sai poliittiselle uralleen tukea Charles ja David Kochilta. Kemianteollisuudessa ja öljybisneksessä rikastuneiden veljesten intressit ulottuvat myös Alaskaan. Kochit tukevat oikean siiven republikaaneja, mutta eivät presidentti Donald Trumpia. Tämä on viilentänyt Pompeon ja veljesten välejä.

Pompeo pitää itseään aatteellisena isänmaan ystävänä ja hänen vakaumuksensa vaikuttaa syvemmältä kuin suhdannejonglööri Trumpin. Miehiä yhdistää kuitenkin samanlainen käytös, jollaisesta vanha kansa käytti sanaa ”törkeä”.

Jyrää Irakista Britanniaan, Saksa ja Grönlanti sivuun

Pompeon viikko oli sitten kiireinen. Hänen piti matkustaa Suomesta tapaamaan Saksan liittokansleri Angela Merkeliä, jota Trump halveksii. Yleensä Euroopan vaikutusvaltaisimman poliitikon luo jonotetaan, mutta Pompeo jätti hänet sivuun ja lensi Saksan sijasta Irakiin.

Yhdysvallat irtaantui Iranin kanssa tehdystä ydinasesopimuksesta. Se tiukentaa pakotteita ja on juuri lähettänyt alueelle lisää meri- ja ilmavoimaa. Jos sota alkaa, se voi levitä Irakiin, jossa Yhdysvalloilla on joukkoja. Pompeo keskusteli heidän turvallisuudestaan.

Sitten hän matkusti Britanniaan vastustamaan sitä, että kiinalainen Huawei-yhtiö pääsisi osalliseksi maan uudesta 5G-verkosta. Yhdysvallat syyttää Huaweita vakoilusta, mutta se on myös sen omien yritysten kilpailija. Pompeon isäntä Trump kiihdytti samaan aikaan kauppasotaa Kiinaa vastaan. Ympäri käydään, yhteen tullaan.

Paluumatkalla Pompeolta jäi Grönlanti väliin. Toivottavasti lapsille ei jaettu pieniä jenkkilippuja etukäteen.

Ensi viikolla odottaa Iranin kriisin paheneminen. Täytyy kerätä voimia, että taas jaksaa painaa.

Yhdysvallat epäonnistuu hyvissäkin aikeissaan

Opetus. Pompeon lyhyt vierailu näytti Suomelle kantapään kautta, millaista Yhdysvaltain ulkopolitiikka nyt on. Kun suurvalta ryskii, siinä eivät pikkumaiden eikä edes omien Nato-liittolaisten tunteet ja edut paljoa paina.

Yhdysvallat ei ole huolineen väärässä. Kiinalla on muitakin tavoitteita kuin kauppansa laajentaminen. Venäjän asevoiman vahvistuminen pohjoisessa huolestuttaa Suomessakin. Venezuelan Maduro on tyranni, joka olisi syytä saada syrjään. Iranin hallinto on armoton ja hengenvaarallinen vastustajilleen.

Mutta Yhdysvaltain ylimielinen ja idioottimainen käytös ei sen omaa asiaa edistä. Se ajaa sotavalta Venäjää ja kauppavalta Kiinaa liittoon, joka todella voi haastaa Yhdysvallat. Maduro ja Iranin johtajat saavat tekosyyn toisinajattelijoidensa kurittamiseen juuri Yhdysvaltain harkitsemattomista sanoista ja teoista. Liittolaiset, jotka muuten tulisivat heti Yhdysvaltain toimien taa, eivät tee niin.

Näin koska vaikkapa herra Pompeo käyttäytyy päivästä toiseen kuin norsu posliinikaupassa. Ylpeys käy lankeemuksen edellä, isollekin.