Kohua herättänyt Suomen isännöimä Bold Quest pääsee pian vauhtiin – Rovajärvellä alkaa rytistä ensi viikolla

Julkaistu:

TURVALLISUUSPOLITIIKKA
Puolustusvoimat riisui keskiviikkona mystiikkaa jo ennalta kohua herättäneestä johtamis- ja tulenkäyttöjärjestelmien testaustapahtumasta.
Suomen puolustusvoimien toukokuussa isännöimää Bold Quest 19.1 -tapahtumaa ei kutsuta harjoitukseksi, vaikka siihen ottaa osaa 2 200 sotilas- ja siviilihenkilöä. Se ei ole myöskään sotaharjoitus, vaikka siinä käytetään kovia aseita – Rovajärven ampuma-alueella alkaa paukkua ensi viikolla.

Mikä Bold Quest sitten on? Puolustusvoimat avasi arvoitusta torstaina Riihimäen varuskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. IS kokosi keskeiset kysymykset ja vastaukset Bold Questista.

1. Mitä Bold Questissa tehdään?

Asevoimien operatiivinen johtaminen ja tulenkäyttö perustuvat digitaalisiin järjestelmiin ja salattuihin tietoverkkoihin. Bold Quest testaa ja todentaa näiden järjestelmien yhteensopivuutta ja -toimivuutta monikansallisessa ympäristössä, 14:n eri kumppanimaan kesken.

Kun järjestelmät keskustelevat keskenään, voi esimerkiksi suomalainen ilmatulenjohtaja antaa tulikomennon kumppanimaan taistelulentokoneelle, joka sitten laukaisee aseensa kohti maalia. Samaan tapaan ilmatorjunta voi tunnistaa, onko havaittu kohde oma tai kumppanimaalle kuuluva.

Kumppanimaat pystyvät toimimaan yhdessä, kun ne jakavat saman, luotettavan ja ehjän tilannekuvan. Juuri tätä Bold Quest testaa sekä reaalimaailmassa että virtuaalisesti, erilaisina simulaatioina.

Tapahtuman johtamisjärjestelmäalan operaatiokeskus on Riihimäellä. Ampumaharjoitusvaihe Rovajärvellä alkaa 12. toukokuuta ja päättyy 24. toukokuuta.


2. Milloin ja miksi Bold Quest -konsepti kehitettiin?

Yhdysvaltain Afganistanin-joukkojen komentaja Stanley McChrystal teki aloitteen ohjelmasta 2000-luvun alussa. Kenraali oli tuskastunut siihen, että Afganistanissa toimineen kansainvälisen liittouman jäsenmaiden yhteistyö tökki, koska niiden johtamisjärjestelmät eivät toimineet yhdessä.

3. Miksi Suomi on mukana?

Suomen puolustusvoimien uusi, kolmas tehtävä on kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen. Bold Quest -tapahtuman kaltaiset harjoitukset mahdollistavat tämän tehtävän toteuttamisen tositilanteessa, jos poliittinen johto niin päättää.

4. Kuka Bold Quest 19.1 -tapahtumaa johtaa?

Konsepti on Yhdysvaltain yleisesikunnan Joint Staffin kehittämä. Yhteinen johtovastuu on Suomella ja Yhdysvalloilla. Suomessa tapahtuman toimeenpanoa johtaa ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen. Suomella on komento-oikeus tapahtumaan: Suomi päättää, mitä harjoituksessa tapahtuu Suomen maaperällä ja mitä ulkomaisia joukkoja ja kalustoa Suomessa liikkuu.


5. Tapahtuman kustannukset Suomelle ovat 4,5 miljoonaa euroa. Mitä tällä rahalla saa?

Suuri osa kustannuksista uppoaa valokuituyhteyksien rakentamiseen Pohjois-Suomeen. Kuituyhteyksiä tarvitaan salattuun tietoliikenteeseen eri maantieteellisten johtamispaikkojen välillä sekä työasemaverkkojen rakentamiseen johtamispaikkojen sisällä. Kuituyhteyksiä rakennetaan yhteensä noin 35 kilometriä.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen operaatiopäällikön, everstiluutnantti Timo Salosen mukaan tämä infrastruktuuri jää puolustusvoimien käyttöön.

– Runkoverkon ja sen liityntäverkon laajennuksia on tehty Pohjois-Suomessa, ja niitä hyödynnetään tapahtuman jälkeen, Salonen sanoi IS:lle.

5. Mikä on Bold Questin tärkein anti Suomelle?

Johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajan eversti Harri Sunin mukaan tapahtuma palvelee ennen muuta Suomen omaa puolustusta.

– Minun mielestäni tämän tapahtuman tärkein anti on meille se, että me saamme kehitettyä ja parannettua meidän kansallisen puolustuksen suorituskykyä johtamisjärjestelmien, yhteisen tulenkäytön ja tällaisten asioiden osalta, Suni sanoi IS:lle.


6. Viekö Bold Quest Suomea lähemmäs Nato-jäsenyyttä?

Puolustusvoimissa ei nähdä asiaa näin.

– Se on poliittinen kysymys, johon me puolustusvoimissa emme ota mitään kantaa. Me tehdään teknistä yhteentoimivuutta ja yhteensopivuutta sen takia, että me pystymme tehostamaan meidän kansallista puolustusta, eversti Suni sanoi.

7. Miten Venäjä suhtautuu Bold Questiin?

Venäjä on esittänyt huolensa läntisten kumppanimaiden harjoittelusta lähellä sen rajoja ja varoittanut jopa vastatoimista. Loppuvuodesta pidetyn Naton suuren Trident Juncture -sotaharjoituksen aikana Venäjä uhkasi järjestää omien merivoimiensa ohjusharjoituksen Norjan lähivesillä ja häiritsi gps-paikannuksen satelliittisignaaleja Pohjois-Norjan ja Suomen Lapin alueella.

Venäjä on varmasti kiinnostunut myös Bold Questista, arvioi eversti Suni.

– Kiinnostusta on varmasti monella muullakin taholla, mutta en usko, että mitään häirintää on odotettavissa. Meillähän on omat keinot sitten suojautua häirinnältä, Suni sanoi.

– Kiinnostus on aivan luonnollista. Totta kai asevoimat jokaisessa maassa ovat kiinnostuneita seuraamaan, mitä naapurissa tapahtuu.


8. Millaisena Yhdysvallat näkee Bold Quest -yhteistyön Suomen kanssa?

Bold Quest järjestetään vasta kolmatta kertaa Yhdysvaltain ulkopuolella.

– Suomi on meille avainkumppani, ja se on ollut aktiivisesti mukana vuodesta 2010, sanoi Yhdysvaltain Joint Staffin edustaja, majuri Uche IS:lle. Puolustusministeriössä Pentagonissa työskentelevä Uche esiintyi haastattelussa etunimellään.

– Suomi on yksi maista, johon tiedämme voivamme luottaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt