Ratkaisun päivä – Rinne paljastaa hallitus­kumppaninsa

Julkaistu:

Hallitustunnustelut vaihtuvat nyt varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.
Hallitustunnustelut on nyt saatu päätökseen, ja varsinaiset neuvottelut pyörähtävät käyntiin.

Neuvotteluja pohjustetaan tänään keskiviikkona tilannekatsauksella pian sen jälkeen, kun hallitustunnustelija, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne paljastaa valintansa neuvottelukumppaneiksi.

Rinteen on määrä kertoa ratkaisustaan eduskuntaryhmille kello 11.30. Varsinaisten neuvottelujen on määrä alkaa torstaina.

Rinne toisti eilen tiistaina, että tavoitteena on saada hallitus valmiiksi tämän kuun aikana. Siten valittavat ministerit ehtisivät perehtyä pesteihinsä kuukauden ajan ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkua.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares löytää Rinteen optimismille kaksi selitystä. Joko kulissien takana on sovittu jotain tai sitten kyse on taktisesta optimismista.

– Aika vaikea kuvitella, että neuvottelut menisivät kuin Strömsössä, Vares sanoo.

Professorin mukaan kummatkin Rinteen vaihtoehdoista, eli kansanrintama ja sinipuna, ovat vaikeita toteuttaa.

– Sdp on varsin kaukana isosta porvaripuolueesta, kumpi se sitten onkaan. Ja jommankumman Rinne sinne tarvitsee.

Ainakin neuvottelujen alkaessa tiedetään hyvin, mistä lähdetään. Siitä Rinteen hallitustunnustelujen aluksi esittämä laaja kysymyslista piti huolen.

Se ei ole tae siitä, että yhteinen linja löytyy, Vares toteaa.

Jokainen isoista puolueista yrittää saada mahdollisimman kovan hinnan sille, että tulee hallitukseen. Tilannetta vaikeuttaa ennestään se, että vaalien jäljiltä kaikissa leireissä perussuomalaisia lukuun ottamatta ollaan pettyneitä.

Rinteellä lienee ollut mielessään kaksi selkeää vaihtoehtoa hallituspohjaksi. Mikäli ensimmäinen neuvottelukierros päättyisi epäonnistumiseen, Vares odottaisi Rinteen kääntyvän nopeasti seuraavan kumppanin puoleen.

Jos myös uusi neuvottelukierros toisen kumppanin kanssa epäonnistuisi, hallitustunnustelijan valtikan oletettaisiin lähtökohtaisesti siirtyvän toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle.

Niin ei kuitenkaan määrää mikään laki, vaan tehtävän voisi ottaa joku muukin. Toiseksi suurin puolue kun on perussuomalaiset, ja puolueen mahdollisuudet onnistua hallituksen muodostamisessa olisivat todennäköisesti vielä pienemmät.

Hallituksen muodostaminen on Suomessa vapaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Siellä on erikseen määrätty, kuinka monta kertaa hallitusneuvottelija saa yrittää ja epäonnistua, ennen kuin määrätään uudet vaalit.

Ruotsin tapoja selittää blokkipolitiikan perinne.

– Meillä taas on kokemus siitä, että blokkeja ei varsinaisesti ole, vaan mitä tahansa voi tapahtua ja kenen kanssa tahansa pitää pystyä neuvottelemaan.

1970-luvulle asti oli tavallista, että ensimmäinen hallitustunnustelija epäonnistui tehtävässään. Sen jälkeen vaaleissa suurimmaksi tulleen puolueen puheenjohtaja on lopulta onnistunut hallituksen muodostamisessa, vaikka neuvottelut olisivat pitkät ja mutkikkaat.

Esimerkiksi kokoomuksen Jyrki Kataisen johdolla vuonna 2011 käydyt neuvottelut venyivät kahden kuukauden mittaisiksi.

– Silloin oli vähän samanlainen tilanne, Vares sanoo.

Suomessa oltiin totuttu siihen, että suurimman puolueen paikkamäärä eduskunnassa on ainakin 50. Kevään 2011 vaalien suurimmalla puolueella kokoomuksella oli kuitenkin vain 44 paikkaa.

Varmana hallituspohjana oli totuttu pitämään kahta suurinta puoluetta Rkp:llä vahvistettuna.

Katainen ehti neuvottelujen kuluessa jo julistaa sinipunan vaihtoehdoksi johon ei enää palata, mutta lopputulos oli perinteinen sinipuna ja useita pikkupuolueita.

Rinne sanoi hallitustunnustelujen aikana, ettei halua yksittäistä pikkupuoletta vaa’ankieliasemaan.

– Se on vaikeampaa kuin aikaisemmin, koska isommat puolueet ovat pienempiä kuin ovat olleet, Vares sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt