Tässä on Helsingin poliisin uusi tiukka linjaus: ”Läheis­väkivalta­jutut salataan kokonaan kannesta kanteen”

Julkaistu:

Helsingin poliisi tulkitsee lakia niin, että kaikki perhe- ja parisuhdeväkivalta pitää salata julkisuudelta.
Helsingin poliisissa on muutettu julkisuuslain tulkintaa äärimmäisen tiukkaan suuntaan. Kokonaan salaisiksi Helsingin poliisi haluaa muun muassa kaiken läheisväkivallan, parisuhteissa tapahtuneet rikokset ja paritusjutut.

Uusi linja ilmenee lausunnosta, jonka Helsingin poliisi (HPL) on antanut paraikaa Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävään virkarikos- ja kunnianloukkausjuttuun. Siinä kahta poliisimiestä syytetään tietovuodoista ja perättömistä väitteistä, jotka liittyvät 12 vuotta sitten tutkittuun kokoomuspomon Harri Jaskarin paritusepäilyyn.
Jaskarin rikosjutun esitutkinta-aineisto tuli aikoinaan kokonaan julkiseksi. Nyt 12 vuotta myöhemmin Helsingin poliisi on sitä mieltä, että se pitäisikin salata kokonaan.

– Tämähän on ihan uskomatonta. Vaikea uskoa, että tällainen olisi poliisilaitoksen yleinen linja, toisen syytetyn asianajaja Antti Riihelä kommentoi käräjäoikeudessa maanantaina.

Rikostarkastaja Jouni Niskasen laatima HPL:n lausunto on päivätty 11. lokakuuta 2018. Lausunnossa selostetaan laajemminkin Helsingin poliisin nykyisiä julkisuuskäytäntöjä – tai ”salauskäytäntöjä” kuten poliisin itsensä käyttämä termi kuuluu.


Helsingin poliisissa tulkitaan, että julkisuuslain viittaus perhe-elämän tietoihin tarkoittaa sitä, että kaikki perhesuhteisiin liittyvä pitää salata rikosasioissa.

”Helsingin poliisilaitoksen nykyisen salauskäytännön mukaan läheisväkivaltajutut salataan kokonaan kannesta kanteen julkisuuslain 24 §:n 32 kohdan nojalla,” Niskanen kirjoittaa. Salattavia olisivat myös avoliitto- ja seurustelusuhteet, mutta eivät väestötietojärjestelmään kirjatut tiedot esimerkiksi avioliitosta.

Salausperuste ei Niskasen mielestä rajoitu vain samassa taloudessa asuvien suhteisiin tai kotirauhan piirissä tapahtuneisiin rikoksiin.

”Selvää lienee, että myös kodin ulkopuolella tapahtuneissa puolisoiden välisissä rikoksissa ja riitelytapauksissa etenkin yksityiselämään liittyen on kyse heidän välisestään suhteestaan.”

Paritusjutuissa salassapitoperuste löytyy eri lainkohdasta.

”Julkisuuslain 24 §:n 26 kohdan mukaan salataan rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämän arkaluonteisina tietoina HPL:n nykykäytännön mukaan mm. paritusjutut kokonaan.”

Salaisten asioiden listalle Niskanen laskee rikosasioissa myös mm. heteroseksuaalisuuden, prostituoituna toimimisen ja ylipäänsä kaiken seksielämää koskevan tiedon. Samoin pahoinpitelyvammat pitää salata kaikkialta esitutkintamateriaalista, niin selostusosista kuin kuulusteluista.

Pahoinpitelyn tekotapaa eli vammamekanismia ei Niskasen mukaan salata, mutta tähänkin on poikkeus.

”32 kohdan nojalla on salattava seurustelukumppaneiden välisen väkivaltajutun tekotapakin ja ylipäänsä koko rikosasia.”

Se, että Jaskari-asiaa on käsitelty julkisuudessa ennenkin, vain lisää salassapitointressiä Helsingin poliisin mielestä. Pelkkä asianosaisten nimien poistaminen materiaalista ei julkisuuden takia ole Niskasen mukaan riittävä salaus.

Niskanen päätyy lausunnossaan johtopäätökseen, että hän itse salaisi koko Jaskari-jutun esitutkintapöytäkirjan.

Virkarikos- ja kunnianloukkausjutun tutkinnanjohtajalle Jukka Haavistolle lausunnon lähetti saatekirjeen mukaan HPL:n poliisilakimies Kari Rauramaa. Kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen nimesi lausunnon kirjalliseksi todisteeksi oikeudessa maanantaina.