Pompeo hyökkäsi Rovaniemen puheessaan Kiinaa ja Venäjää vastaan – asiantuntijan mukaan vastaavaa ei ole koskaan aiemmin nähty

rac

Julkaistu:

Arktinen alue on perinteisesti pyritty pitämään geo- ja turvallisuuspolitiikan ulkopuolella. Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo toi puheellaan suurvaltasuhteet arktiselle alueelle, asiantuntijat arvioivat.
Arktisen neuvoston kokous Rovaniemellä sai välittömästi suurvaltapoliittisen pohjavireen, kun Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo saapui paikalle ja aloitti linjapuheensa.

– Arktinen neuvosto on kaksi vuosikymmentä voinut keskittyä muun muassa tutkimukseen, mutta enää meillä ei ole varaa keskittyä vain siihen, Pompeo ilmoitti jo puheensa alkumetreillä.

Pompeon mukaan horisontissa siintää sellaisia uhkia, joihin neuvoston on työssään aiempaa enemmän keskityttävä.

– Arktisesta alueesta on tullut vallan ja kilpailun tanner, hän summasi.

Yhdysvaltojen näkökulmasta kyse on Kiinan ja Venäjän asettamista haasteista. Pompeo keskittyikin puheessaan arvostelemaan lähinnä näiden kahden maan toimintaa arktisella alueella.

Hän muun muassa totesi Kiinan toimien ”herättävän huolta” ja Venäjän toimintaa hän puolestaan luonnehti ”aggressiiviseksi”.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Harri Mikkola sanoo, ettei Arktisen neuvoston kokouksissa ole ikinä kuultu vastaavaa. Pompeon puhe oli hänen mukaansa neuvoston mandaatin hengen vastainen.

– Turvallisuuspolitiikan ja geopolitiikan kysymykset on perinteisesti suljettu mandaatin ulkopuolelle. Arktisella alueella on nimenomaan ollut merkitys poikkeuksellisena rauhan tilana.

Samaa toteaa myös kansainvälisen politiikan Jean Monnet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa Pompeo ei puhunut arktisille toimijoille, vaan suuntasi sanansa ennemmin globaalille yleisölle.

– Puhe oli yritys strategisoida alue kansainvälisen politiikan ja turvallisuuspolitiikan näyttämöksi, jossa isoa roolia näyttelevät määräämisoikeus, pääsyoikeus, kontrolli ja aseet.

Pompeon puhe saattoi poiketa merkittävästi siitä, mitä Arktisen neuvoston kokouksissa on totuttu kuulemaan. Yhdysvaltojen nykypolitiikan näkökulmasta puhe kuitenkin kuulosti varsin tutulta.

Tätä mieltä ovat niin Aalto kuin Mikkola.

– Sinällään se oli melko perinteinen Yhdysvaltojen linjapuhe. Pompeo keskittyi Yhdysvalloille tyypillisiin teemoihin, kuten korostamaan arktisen alueen suvereniteettia, Aalto sanoo.

– Pompeo puhui voimapolitiikan kieltä. Esimerkiksi Kiina, jonka kanssa Yhdysvallat käy parhaillaan kauppaneuvotteluita, sai puheessa täyslaidallisen, Mikkola jatkaa.

Barack Obaman presidenttikaudella Yhdysvaltain hallinto lähti ensisijaisesti siitä, että arktista aluetta tulee suojella. Pompeo teki puheellaan selväksi, että ääni kellossa on myös tältä osin muuttunut.

Hän nosti puheessaan esille arktisen alueen luonnonvarat, öljyn ja kaasun, joihin Yhdysvallat ei toistaiseksi ole kajonnut Jäämerellä. Yritetty kyllä on – Donald Trump salli öljynporauksen arktisilla alueella vuonna 2017, mutta oikeus julisti päätöksen laittomaksi tämän vuoden maaliskuussa.

Niin ikään ilmastonmuutoksen kannalta kaikki arktinen öljy ja kaasu tulisi jättää maahan, jos lämpeneminen halutaan rajoittaa kahteen asteeseen.

Harri Mikkolan mukaan Pompeon puhe hautasi alleen Arktisen neuvoston ajamat ilmaston- ja ympäristön suojeluun liittyvät tavoitteet.

– Energia, öljy, kaasu ja luonnonvarat sekä talouskasvu. Nämä olivat ne teemat, jotka Pompeo nosti kärkeen.

Mikkola harmittelee, että Pompeo tavallaan kaappasi puheellaan arktisen agendan.

– Kokous olisi tilaisuus esitellä konkreettisia saavutuksia, joita Suomen johtajuuskausi on tuottanut. Pompeo tavallaan varasti tältä palstatilan. Media-arvo on nyt hänen puheillaan eikä tylsänä pidetylle arktiselle yhteystyölle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt