Laukaassa 123 vuotta kasvanut kuusi on päässyt Suezin kanavaan – ahtaasta väylästä kulkee 8 prosenttia koko maailman merikuljetuksista

rac

Julkaistu:

Jos Egyptin erämaahan ei 160 vuotta sitten olisi kaivettu kanavaa, Otto Jaakkosen kuusesta sahattu lautatavara tuskin olisi vapunpäivänä siirtynyt Euroopasta Aasiaan.
Aurinko nousi vapunaattona Suezin kanavan suulla Port Saidissa lähes samaan aikaan kuin koto-Suomessa. Taivas puolipilvessä kuten täälläkin, mutta lämpötila 21 astetta.

Isoisäni isän Otto Jaakkosen (1866–1949) alkujaan omistamasta kuusesta sahattua lautatavaraa kuljettava Thalassa Doxa -superkonttilaiva oli viettänyt yönsä Välimeren laineilla 15 kilometrin päässä Afrikan rannikosta. Satamakaupunki Port Saidin valot varmasti loistivat taivaanrannasta, kun parinkymmenen laivan armada odotti redillä seuraavaa siirtoa, jonka oli määrä alkaa aamulla.

Ja auringon noustua alkoi tapahtua. Suezin kanavatoimisto alkoi järjestellä merelle ankkuroituja aluksia kahdeksi peräkkäiseksi saattueeksi kanavaan ajoa varten. Saattueista ensimmäiseen tulivat kontti- ja autonkuljetusalukset, jäljempään jonoon öljy- ja kaasutankkerit. Saattueessa konttilaivojen saattueen piikkipaikan sai 400-metrinen jätti Mathilde Marsk.
  • Katso video jutun alusta: Tältä näyttää Suezin kanava

Sitten alukset yksi toisensa perään sananmukaisesti ajoivat Afrikan mantereen sisään, hiekkaerämaahan kaivettuun kanavaan. Thalassa Doxa sai paikan jonon keskivaiheilta seitsemäntenä aluksena. Sen edessä autiomaata halkoi vaaleanpunaisella rungollaan huomioita herättävä Japanin lipun alla purjehtiva One Stork, takana jyskytti jo Rotterdamista asti seurana ollut hieman vanhempi rouva MSC Luciana.

Samaan aikaan Punaisen meren päässä Suezissa toinen, samalla tavoin järjestetty laivasaattue lähti etenemään kohti pohjoista Port Saidia ja Välimerta. Kanavan puolivälissä laivasaattueet ohittivat toisensa Ison Katkerajärven kohdalla tai viimeistään pohjoispuolelle 2015 rakennetussa uudessa ohituskanavassa. Kaivannon valmistuttua kanavasta voi ajaa läpi lähes sata alusta yhdessä vuorokaudessa.

Katso alla olevasta animaatiosta, miten kanavassa liikkuminen toimii.



On oikeastaan ihme, että kolmen jalkapallokentän mittaiset laivat liikkuvat hiekkaerämaan keskellä. Koska tuo näytelmä toistuu joka päivä lähes sata kertaa, vuoden jokaisena päivänä, olemme melkein unohtaneet, miten merkittävästä maailmankaupan rakennelmasta Suezin kanavassa on kyse.

Merenkulkijan näkökulmasta Suezin kanava pyyhkäisee maapallolta kokonaisen mantereen, Afrikan. Merimatka Aasista Eurooppaan lyhenee tuntuvasti, mutta niin lyhenee matka myös Yhdysvaltojen itärannikolle. Siksi kahdeksan prosenttia maailman kaikista merikuljetuksista liikkuu ahtaan Suezin kanavan läpi. Vesiyhteyden luominen Välimeren ja Punaisen meren välille oli ihmiskunnan haave tuhansia vuosia.



Vielä 1800-luvun alussa Punaisen meren arveltiin olevan kymmenen metriä Välimerta korkeammalla. Napoleonin retkikunnan kaavaileman kanavan pelättiin riistäytyvän ihmisen hallinnasta luonnontuhoksi ja sen suunnittelu keskeytettiin. Mittaustekniikan kehittyessä 1850-luvulla selvisi, että pelko oli aiheeton. Kanavan kaivaminen alkoi 1859 ranskalaisen Ferdinand de Lessepsin johdolla. Hän perusti egyptiläis-ranskalaisen kanavayhtiön, joka hankki suururakalle rahoituksen. Merimahtinsa kohtalosta huolestunut Iso-Britannia teki kaikkensa estääkseen kanavan valmistumisen.

Suomessa Saimaan kanava oli valmistunut kolme vuotta aikaisemmin, mutta nyt Egyptissä iskettiin kiinni aivan eri mittaluokan työmaahan. Kanava kaivettiin aluksi autiomaan läpi käsivoimin. Ranskalaisten johdossa ollut kanavatyö käytti nykymittapuulla säälimättä egyptiläistä työvoimaa. Työpäivät olivat 18-tuntisia, osa teki pakonomaista työtä jopa kuusi vuotta käymättä kotikylässään.


Työ nopeutui merkittävästi, kun autiomaan keskeltä avautui ensimmäinen kapea vesiyhteys merelle. Kaivantoon voitiin nyt uittaa raskaita höyrykäyttöisiä ruoppaajia ja kaivureita. Ne syvensivät ja levittivät kanavaleikkausta edelleen.

Maata piti siirtää 73 miljoonaa kuutiometriä, että alkujaan 60 kilometriä pitkä keinotekoinen meriyhteys aukeaisi. Alkuvaiheessa päänvaivaa tuotti hiekan vieriminen laidoilta takaisin kaivantoon. Ongelma saatiin hallintaan, kun kanavan pohjalta ruopattua mutaa nostettiin laidoille sitomaan herkästi vierivää autiomaan hiekkaa.

Kun kanava 1869 avattiin valtamerilaivoille, se oli kahdeksan metriä syvä. Kanava valmistui kymmenessä vuodessa, mutta hinta oli kova: 25 000 rakentajaa kuoli.

Silti harva rakennushanke on hyödyttänyt koko maailmaa yhtä paljon kuin Aasian ja Euroopan merimatkan kuukausilla lyhentänyt Suezin kanava. Nykyisin Afrikan kiertäminen kestää 16 solmun (30 kilometrin) nopeudella noin 30 vuorokautta. Laajennusten jälkeen 193 kilometrin mittaiseksi kasvaneen Suezin kanavan läpiajo vie noin 8 solmun (15 kilometrin) tuntivauhdilla noin 16 tuntia.


Kanavan rakentaneet ranskalaiset eivät kauaa saaneet pitää luomusta itsellään. Kanavayhtiön egyptiläinen osapuoli velkaantui. Kanavaa kärttänyt Britannian ulkoministeri Benjamin Disraeli sai vihiä tilanteesta. Hän hankki pikavauhtia rahoituksen, jolla sai haltuunsa egyptiläiset osakkeet. Britit laajensivat määrätietoisesti omistustaan. 1882 he ottivat määräysvallan ranskalaisten aikanaan perustamassa kanavayhtiössä. Maailmankaupalle oli onneksi se, että kanavan käyttö määrättiin jo 1880-luvulla mahdolliseksi maailman kaikille laivoille.

Brittiläisen isännöinnin aikaa kesti aina vuoteen 1956, jolloin Egyptin presidentti Gamal Nasser kansallisti kanavan saadakseen kanavatuotot maansa kehittämiseen. Siitä syttyi sota, kun ajatusta vastustaneet Britannia, Ranska ja Israel hyökkäsivät Egyptiä vastaan. Johtavat suurvallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto asettuivat kuitenkin tukemaan Egyptiä, joka lopulta sai alueellaan olevan kanavan hallintaansa.


Kanava yhdistää kaksi samalla korkeudella olevaa merenpintaa, joten sulkuja ei tarvita. Useiden laajennusten jälkeen kanavaan mahtuvat suurimmatkin valtameri­alukset, joilla voi olla mittaa puoli kilometriä, leveyttä 70 metriä ja syvyyttä 24 metriä.

Itse kanava on 205 metriä leveä. Ruotsinlaiva mahtuisi siihen poikittain.

Lue kaikki jutut Otto Jaakkosen kuusesta täältä!