THL päivitti listansa: Näillä alueilla punkki levittää vakavaa sairautta – katso missä puutiaisaivokuumeelta kannattaa suojautua rokotuksella

rac

Julkaistu:

Uutena alueena kansalliseen rokotusohjelmaan tuli tänä keväänä Lohjanjärven lounainen riskialue.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi huhtikuussa päivitetyn tilanteen puutiaisaivotulehduksen pahimmista riskialueista Suomessa.

Pahimman riskin alueilla puutiaisaivokuumerokote kuuluu rokoteohjelmaan ja siihen ovat oikeutettuja 3 vuotta täyttäneet riskialueilla asuvat henkilöt.

Yllä olevalla videolla näet ohjeet punkkitarkastukseen.

Keväästä 2019 alkaen ilmaisiin rokotteisiin ovat oikeutettuja henkilöt, jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Paraisilla ja Simossa sekä Lohjanjärven lounaisella riskialueella.

Lisäksi maksuttoman rokotteen ovat saavat vakituisesti Ahvenanmaalla asuvat.



Jos taulukko ei näy, voit katsoa sen tästä.

THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo IS:lle, että riskialueet ovat hyvin pitkälti samoja alueita kuin aiempinakin vuosina.

Esimerkiksi Parainen on ollut pitkään riskialuetta. Sane kertoo, että kartoitusten yhteydessä pyritään kuitenkin havaitsemaan myös pienempiä alueita, jotta rokotesuositukset olisivat mahdollisimman oikein kohdennettuja. Tällainen uusi alue on Lohjanjärven lounainen riskialue.
– Toki Lohjalla tapauksia on ollut aiemminkin, mutta viime vuonna niitä oli paljon suhteellisen pieneltä alueelta Lohjanjärven lounaisosasta. Se on alue, joka etenkin viime vuonna nosti päätään ja kuuluu nyt uutena alueena rokoteohjelmaan.

Ylilääkäri Tuija Leino THL:stä kertoo, että TBE-rokotteita on alueista riippuen otettu 50–80 prosentin kattavuudella.


Leino kertoo, että suuri vaikutus on sillä, onko alueella rokotettu paljon jo ennen alueen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Esimerkiksi Kotkan saaristossa rokotteita oli otettu paljon jo aiemmin.

– Raahen saaristossa taas ei oltu rokotettu niin paljoa, ja siellä kattavuus kansallisessa ohjelmassa oli noin 80 prosenttia.
Sekä Leino että Sane muistuttavat, ettei riskialueellakaan kaikkia ole tarpeen rokottaa.

– Jos esimerkiksi asuu Paraisilla, elää hyvin urbaania elämää ja liikkuu harvoin luonnossa, on riski pieni, eikä henkilö välttämättä ota rokotetta vaikka sen saisi, Sane havainnollistaa.

Mutta milloin TBE-rokote kannattaa ottaa, jos ei asu taulukossa mainituilla riskialueilla?

– Eniten ratkaisee se, miten paljon viettää aikaa aktiviteettien parissa, joiden yhteydessä puutiaisille altistuu ja riski alkaa olla korkeampi, Sane sanoo.

THL:n verkkosivuilla todetaankin, että rokote on riskialueiden ulkopuolella tarpeen vain henkilöille, jotka oleilevat ja liikkuvat luonnossa kesäaikana vähintään neljä viikkoa.
TBE-rokotteesta käytetään usein nimitystä punkkirokote. Sane kuitenkin korostaa, ettei kattavasti punkeilta suojaavaa rokotetta ole olemassakaan.

– On hyvä muistaa, ettei punkkirokotetta ole olemassa. TBE-rokote ei suojaa borrelioosilta tai estä punkkeja tarttumasta iholle, Sane muistuttaa.

Borrelioositapaukset ovat selvästi TBE-tartuntoja yleisempiä: borrelioosin kohdalla puhutaan vuositasolla tuhansista ja TBE:n osalta kymmenistä tartunnoista.

Lisäksi borrelioositartunnan voi saada lähes missä päin Suomea tahansa. Borrelioosilta voi suojautua peittävällä vaatetuksella, mutta myös punkkisyyni on hyvä konsti taudin ehkäisemiseksi.


– Borrelia-bakteeri siirtyy puutiaisesta ihmiseen hitaasti. Jos poistaa kiinnittyneet punkit, riski vähenee.
Sane vahvistaa, että punkkien levittämien tautien tartuntamäärät ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Ainoa syy ei ole se, että puutiaistutkijoiden mukaan punkkien määrä on samaan aikaan kasvanut.

– Myös aktiivisuuskausi on pidentynyt, kun kevät alkaa aiemmin ja syksyllä on pidempään lämmintä. Toisaalta myös tietoisuus on kasvanut ja diagnosointi parantunut.

Puutiaisaivotulehdus

– Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus. Virus leviää Ixodes-puutiaisen pureman välityksellä ja tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa.

– Puutiaisaivotulehduksen saaneiden flunssan kaltaiset oireet kehittyvät parissa viikossa. Niihin kuuluu lievää kuumetta sekä pään- ja nivelsärkyä. Se kestää noin viikon, jonka jälkeen useimmat paranevat ja saavat immuniteetin loppuiäksi.

– Noin kolmanneksella virus tunkeutuu aivoihin ja heidän yleistilansa heikkenee. Heille voi myös kehittyä lisäoireita, kuten korkeaa kuumetta, niskan jäykkyyttä tai huimausta. Tällöin tarvitaan sairaalahoitoa.

– TBE-diagnoosi tehdään verinäytteestä ja selkäydinnesteestä.

– Kuolleisuus puutiaisaivotulehdukseen on hyvin pieni. Suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää kuitenkin pitkäkestoisia ja 2─10 prosentille jopa pysyviä keskushermosto-oireita.