Näitä tavaroita tarttuu kaupoista pitkäkyntisten matkaan – yksi tuote yllättää: ”Se oli omituista”

Julkaistu: , Päivitetty:

Suurimpien kaupparyhmien, Keskon, S-ryhmän sekä Lidlin mukaan kaupoista varastetaan erityisesti kalliita, pienikokoisia tuotteita.
Alkoholituotteet, arvokkaat liha- ja kalatuotteet, juustot sekä pikakahvi. Näitä elintarvikkeita varastetaan kaupoista eniten.

– Lihaa, juustoa ja pikakahvia varastetaan usein jälleenmyyntitarkoitukseen. Niille löytyy helppo jälleenmyyntikanava varsinkin Suomen rajojen ulkopuolelle, kertoo Suomen osuuskaupan riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen.

Lidlin viestintäassistentti Katja Kuikka kertoo, että ketjun kaupoista varastetaan eniten esimerkiksi pähkinöitä, arvokkaita makeisia sekä juusto-liha- ja kalatuotteita.

Käyttötavaroiden puolella vorot vievät eniten hiusvärejä, partateriä, meikkejä, mutta myös elektroniikkaa, kuten pelejä, konsoleja sekä sähkötyökaluja. Alaikäiset vievät kassan ohi erityisesti makeisia ja energiajuomia.

– Viihde-elektroniikan puolella varastetaan eniten bluetooth-kaiuttimia. Varkaat ovat kiinnostuneita myös kaikenlaisista merkkituotteista, esimerkiksi urheiluvaatteista ja merkkikengistä, kertoo Keskon yritysturvallisuudesta vastaava Petri Käyhkö.

– Usein tilanne on se, että tuotetta halutaan käyttää, mutta itsellä ei ole varaa tai halua ostaa sitä, Koskinen kertoo.

Keskon mukaan varkaat ovat kiinnostuneita kaikenlaisista trendituotteista.

– Esimerkiksi luontaistuotteet tuntuvat nyt kelpaavan varkaille, Käyhkö kertoo.

Joskus varastettava tuote voi myös yllättää.

Usein varastettava tuote on kallis ja pienikokoinen, mutta Koskinen muistaa uraltaan ainakin yhden erikoisen tapauksen, missä varastettava tuote oli kaikkea muuta.

– Olen kuullut, että vessapaperiakin on varastettu. Se oli omituista, koska kyseessä on isokokoinen ja suhteellisen halpa tuote.

Kaupparyhmien mukaan myymälävarkaita on laidasta laitaan.

– Joissain kaupoissa yksittäinen ihminen varastaa jokaisella käynnillään jotain pientä. Sitten on myymälöitä, joissa pyörii ammattimaisia, jälleenmyyntitarkoitukseen tuotteita varastavia henkilöitä, kertoo Koskinen.

– Viime vuosina varkaudet ja näpistykset ovat muuttuneet entistä ammattimaiseksi, kertoo Kuikka.

Kaupat yrittävät kaikkensa, jotta tuotteet eivät joutuisi varkaiden taskuihin.

– Tuotteiden varastamista on vaikeutettu muun muassa viemällä tietyt tuotteet kassojen läheisyyteen tai asentamalla niihin hälyttimet. Tällä on ollut vaikutusta, mutta ikävä kyllä varkauksia tapahtuu yhä, SOK:lta kerrotaan.

Lidlissä varkauksiin puututaan muun muassa siten, että usein varastettavia tuotteita laitetaan rajallisesti hyllyihin. Hyllyssä kyltti kertoo, että tuotetta saa myyjältä lisää pyytämällä.

– Tarkoituksena on minimoida varastelusta aiheutuva haitta sekä varmistaa, että tuotetta on saatavilla maksaville asiakkaille.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 myymälävarkauksia ja -näpistyksiä ilmoitettiin 45 600, mikä on 1,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä ilmoitettiin 10 100 myymälävarkautta, mikä on 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna tammi-maaliskuussa. Kymmenessä vuodessa suunta on ollut myönteinen, sillä myymälävarkauksien ja -näpistysten määrä on laskenut vuoteen 2009 verrattuna noin 15 prosenttia.”

Kaupparyhmien mukaan varkauksia tapahtuu silti liikaa.

– Lidlissä suhtaudutaan varkauksiin luonnollisesti vakavasti ja kaikki varkaudet ilmoitetaan aina poliisille, Kuikka sanoo.

– Jos kaupan ala ja yhteiskunta eivät tee toimenpiteitä, trendi on ikävä kyllä se, että tilanne menee huonompaan suuntaan, SOK:lta ennustetaan.

– Kaupat kärsivät myymälävarkauksista, koska jokaisen tapauksen kohdalla kauppa joutuu tekemään toimenpiteitä. Myymälävarkauksiin liittyy usein myös väkivallan riskiä, ja siksi niitä ei voi pitää vähäpätöisinä rikoksina, Keskolta kerrotaan.

Kaupan ala menettää arviolta 550 miljoonaa euroa vuosittain myymälävarkauksien vuoksi. Tämä näkyy myös kauppojen asiakkaille.

– Sillä on väistämättä vaikutusta myös tuotteiden hintatasoon, Koskinen kertoo.

Juttua päivitetty 25.4. klo 13.47: Korjattu Tilastokeskuksen tiedot vastaamaan koko viime vuotta, eikä vuosineljännestä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt