Kuvat: Sipilän hallitus kävi läpi monta dramaattista vaihetta

Julkaistu:

Juha Sipilän hallituksen taival oli melkoinen.

1. Kolmen S:n kimppa

Keskustan Juha Sipilän alkuperäiset kumppanit porvarihallituksessa olivat perussuomalaisten Timo Soini ja kokoomuksen Alexander Stubb. Stubbin helpotukseksi Soini halusi ulkoministeriksi, joten raskaampana pidetty valtiovarainministerin salkku jäi hänelle ja kokoomukselle.

Toukokuun lopulla 2015 Suomen johtoon astui uhmakas kolmikko.


Ensimmäisenä poistui jo kesällä 2016 Stubb, kun Petteri Orpo voitti hänet kokoomuksen puheenjohtajakilvassa ja otti valtiovarainministerin salkun.

Soini piti ulkoministerin salkun, kun perussuomalaiset hajosi kesällä 2017. Hallituksen johtokolmikossa hänen paikkansa otti kuitenkin sinisten uusi puheenjohtaja, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.


2. Sota ay-liikkeen kanssa

Heti hallituskauden alussa Sipilä suututti ay-liikkeen vaatimalla yhteiskuntasopimusta, jonka ehtoja liitot eivät hyväksyneet. Sipilä perusteli sitä maan pelastamisella pitkästä taantumasta.

Syksyllä 2015 liitot järjestivät suuren mielenosoituksen Helsingin Rautatientorilla, ja koko pääkaupunki pysähtyi. Hallituksen ja liittojen neuvotteluyhteys ei kuitenkaan kokonaan katkennut, ja seuraavana keväänä saatiin aikaan alkuperäistä ideaa vähemmän ankara kilpailukykysopimus.


Myöhemmin yhteenottoja aiheutti aktiivimalli, jota vastaan osoitettiin mieltä Senaatintorilla talvella 2018. Sen tarkoituksena on patistaa työttömiä työnhakuun. Syksyllä 2018 hallitus käytännössä perääntyi viimeisessä kiistassa, joka koski irtisanomisen helpottamista pienissä yrityksissä.


3. Pakolaiskriisi Suomessakin

Vuoden 2015 lopulla Euroopan pakolaiskriisi yllätti myös Suomen. Ensin tuhansia tulijoita saapui Ruotsin ja lähinnä Tornion kautta. Sitten tuli vielä pieni aalto, Venäjän kautta, mikä herätti suurta huolta. Monille Suomi oli viimeinen pussinperä, johon Euroopassa pääsi.

Pääministeri Sipilä aikoi aluksi antaa pohjoisen kotinsa pakolaisten käyttöön, mutta luopui ideasta turvallisuussyistä. Maailmalla siitä ehdittiin uutisoida.


Lähi-idän tulijat herättivät vastusta ja erilaisia katupartioita perustettiin. Perussuomalaisten sisällä kova linja vahvistui, mikä johti Jussi Halla-ahon nousuun. Tulijoita ymmärtävien ”suvakkien” ja vastustavien ”rajakkien” välillä ei suvaitsevaisuus vallinnut.

4. ”Minä lähden presidentin puheille”


Juha Sipilä uhkasi hajottaa hallituksen useamman kerran. Ensimmäinen oli marraskuussa 2015, kun kokoomus ja keskusta ottivat yhteen sotesta.

Toisen kerran Sipilä todella lähti kohti presidentin kesäasuntoa Naantalissa kesäkuussa 2017. Matka sujui näyttävästi pääministerin lentämällä koneella Helsingistä Turkuun. Syynä oli Halla-ahon nousu perussuomalaisten johtoon.

Tilanne laukesi, kun siniset saman tien erkanivat puolueesta ja pysyivät hallituksessa. Sipilä ei tavannut närkästynyttä Sauli Niinistöä.

Sipilän hallitus pyysi ja sai lopulta eron presidentti Niinistöltä maaliskuun alussa. Niinistö pyysi samalla, että hallitus jatkaisi toimitusministeristönä.

Toimitusministeristö hoitaa juoksevat asiat.


5. Superministeri Anne Berner

Sipilä houkutti ennen vaaleja keskustan kansanedustajaehdokkaaksi ja nosti sitten liikenneministeriksi liikenainen Anne Bernerin, joka oli saanut mainetta Helsingin lastensairaalahankkeesta. Keskustan sisällä puolueen omien konkareiden sivuuttaminen suututti.


Bernerin toimista kaivettiin skandaaleja ja uutisia syntyikin, mutta ministeri piti päänsä ja paikkansa. Tänä keväänä tuli vielä tieto Bernerin nimityksestä ruotsalaisen pankin hallitukseen. Sipilän tuki piti taas.

Tarmokas Berner tullaan varmasti kansan parissa muistamaan parhaiten taksiuudistuksesta.

6. Jussi Niinistön omapäisyys


Ensin perussuomalaisten ja sitten sinisten ministeriryhmän näkyvimmäksi jäseniksi ei noussutkaan Timo Soini, vaan puolustusministeri Jussi Niinistö.

Monien yllätykseksi puolustusministeri Niinistö kehitti sotilassuhteita Atlantin taa niin, että presidentti Niinistö ei ollut perässä pysyä. Jussi Niinistö keräsi otsikoita myös pohtimalla naisten sopivuutta varusmiespalvelukseen ja kasvisruokaa vastustamalla.

Kun muut kaavailivat Suomelle 64 uutta hävittäjää, puolustusministeri halusi niitä lopulta 120.

7. Ikuinen sote


Sipilän hallituksen suurin hanke oli sote, johon hallitus oli pian perustamisensa jälkeen kaatua. Hankkeen läpiviemistä ajoi ensin keskustan ministeri Juha Rehula, sitten Annika Saarikko.

Kiivaat loppusodat käytiin eduskunnan valiokunnissa. Erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd) ja varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkisen (kesk) yhteenotot jäävät eduskunnan historiaan.