Suomalainen urkuri­mestari Kalevi Kiviniemi suree ykkös­soittimensa kohtaloa Notre-Damen palossa – ”Voi olla, että en enää ikinä pääse kuulemaan sitä ääntä”

rac

Julkaistu:

Kalevi Kiviniemi on konsertoinut Notre-Damessa useita kertoja. Sen urut ovat hänestä maailman hienoin soitin.
Valtava katastrofi, Kalevi Kiviniemi ajatteli nähtyään kuvat palavasta Notre-Damesta.

Urkurimestari Kiviniemi on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu taiteilija, jolla on aivan erityinen suhde Ranskan tunnetuimpaan katedraaliin. Hän on konsertoinut siellä useita kertoja, viimeksi vuonna 2017.

– Katsoin kuvia hiukset pystyssä. Se on niin läheinen paikka minulle itselleni ja tietysti myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka, Kiviniemi sanoo.

Alla olevalla videolla näkyy, kuinka kirkon torni sortuu:


1100-luvulla alkaneista rakennustöistä nousseen katedraalin sisällä säilytetään ainutlaatuisia taideaarteita ja katolisia pyhäinjäännöksiä. Kiviniemi vertaa Notre-Damen merkitystä ranskalaisille niin, että vastaavan vaikutuksen aikaan saamiseksi Helsingissä täytyisi palaa samaan aikaan sekä Tuomiokirkko, ooppera ja vanha Teatteri.

Vaikka mittaamattoman katedraalin tuhoisa tulipalo on tragedia koko Euroopalle millä tahansa kulttuurihistorian tai rakennustaiteen mittapuulla, on Kiviniemi eniten huolissaan kirkon uruista. Hän sanoo niiden olevan yksi maailman hienoimmista soittimista.

– Minulle se on aina ollut ykkössoitin. Niitä on maailmassa vain muutama vastaava. Vielä ei toki tiedä ovatko ne tuhoutuneet, mutta se tilanne, ettei niitä ole enää olemassa, on varmasti lähellä. Toivottavasti jäähyväisiä ei vietetä vielä.


Notre-Damen urut rakensi kuuluisa, 1800-luvulla elänyt Aristide Cavaillé-Coll, jota pidetään Kiviniemen mukaan yleisesti urkujen Stradivariuksena. Stradivariukset ovat maailman ylivoimaisesti arvostetuimpia viuluja.

– Napoleon kruunattiin kirkossa 1804, jolloin urut soivat, mutta tämä ei ole se sama soitin, vaan kirkon restauroinnin yhteydessä rakennettu. Vallankumouksen tultua kirkot, Notre-Dame mukaanlukien, muutettiin maallisiksi tiloiksi. Silloin kirkon kellotkin tuhottiin ja muutettiin kanuunoiksi, Kiviniemi sanoo.


Kiviniemi muistaa yhä, kuinka soitti Notre-Damen urkuja ensimmäistä kertaa. Tilaisuus oli siksikin ainutlaatuinen, että tuolloin hänestä tuli ainoa ei-ranskalainen urkuri, joka on saanut tehdä kirkossa televisioinnin. Kiviniemen soitto taltioitiin Ylen tekemässä Urkutulta-dokumentissa.

Parvelle kiivettyään Kiviniemen otti vastaan urkuri Olivier Latry, jonka soittoperinnettä hän on itsekin pyrkinyt jatkamaan. Tällä hetkellä Latry suunnittelee Helsingin Musiikkitalon uusia urkuja.

Kun Kiviniemi asetti sormensa urkujen sormiolle ja alkoi soittaa, hänestä tuntui siltä kuin hän olisi saapunut kotiin. Urku sopi sormiin ja mieleen. Alhaalle kirkkosaliin soitto kuului hiljaisemmin, mutta soittajan pään yläpuolella pauhaavat horisontaaliset trumpetit pitivät korviahuumaavaa ääntä.

– Siellä ylhäällä on kuin myrskyn silmässä. Se oli hirvittävän hieno hetki. Järisyttävä kokemus. Ne vähän hiukset joita minulla oli jäljellä, olivat tietyssä asennossa ja mieli keskittynyt soittoon. Se on sanoinkuvaamatonta. Se syy, miksi olen urkuri, on Notre-Dame.

– Voi olla, että en enää ikinä pääse kuulemaan sitä ääntä.