Myös vanhusten kotihoidossa on suuria puutteita – ”hoivaköyhyys” uhkaa joka viidettä kotona asuvaa

Julkaistu:

Vanhusten laitoshoidon epäkohdat ovat olleet viime kuukausien puheenaihe. Nyt myös kotona asuvista vanhuksista tehty tutkimus osoittaa hoito-ongelmien laajuuden. Tutkijat puhuvatkin hoivaköyhyydestä.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin kotona asuvien yli 75-vuotiaiden hoivan laatua Tampereella ja Jyväskylässä. Kyseessä on uuden Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tekemästä tutkimuksesta, jossa kyselyaineistossa vastaajia oli noin 3 000 vanhusta.

Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia: lähes viidennes kotona päivittäisissä perustoimissa apua kaipaavista vanhuksista ei saa riittävää apua. Apua tarvittaisiin esimerkiksi peseytymisessä, syömisessä, sänkyyn menemisessä, WC:ssä käymisessä ja pukeutumisessa.

Samoin riittävää apua jää paitsi noin neljännes niistä kotona asuvista vanhuksista, joilla on avuntarpeita päivittäisten asioiden hoitamisessa. Apua kaivattaisiin muun muassa kodin siivouksessa, ruoanlaitossa, lääkkeiden ottamisessa, kaupassa käynnissä, pankkiasioiden hoidossa ja pihatöissä.

Tutkijat puhuvat tässä yhteydessä uudesta käsitteestä ”hoivaköyhyys”. Hoivaköyhyys kuvaa jokapäiväisessä elämässä tarvittavan avun riittämättömyyttä. Tutkimuksen tekijöiden mukaan huomiota tulisikin laitoshoidon puutteiden ohella kiinnittää myös siihen, saavatko kotona asuvat vanhukset riittävästi kotihoitoapua.

Hoivaköyhyys on pahentunut viime aikoina

Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä sanoo, että hoivaköyhyys voi käytännön arjessa tulla esiin esimerkiksi peseytymisen vähyytenä tai ruokailuun liittyvinä ongelmina.

– Tutkimuksestamme voi vetää johtopäätöksen, että kotihoito ei selvästikään välttämättä tarjoa sitä apua, mitä vanhukset tarvitsisivat. Hoivaköyhyys esimerkiksi peseytymisessä voi tarkoittaa sitä, että vanhus ei pysty käymään suihkussa tai pesulla niin usein kuin olisi tarpeen, tai että se ei ole niin huolellista kuin pitäisi. Ruokailussa se taas voi tarkoittaa sitä, ettei ole ihmistä syöttämässä, tai syöttäminen on liian hätiköityä. Joillakin ongelmat ovat lievempiä ja toisilla taas vakavampia, Kröger kuvailee.

 

Hoivaköyhyys esimerkiksi peseytymisessä voi tarkoittaa sitä, että vanhus ei pysty käymään suihkussa tai pesulla niin usein kuin olisi tarpeen, tai että se ei ole niin huolellista kuin pitäisi.

Professorin mielestä vanhusten kotipalveluun liittyvät ongelmat ovat viime aikoina kasvaneet, koska kotihoitajien suhteellinen määrä on vähentynyt ja heidän toiminta-alue on aiempaa suppeampi.

– Vanhusten kotihoidon ongelmat näyttävät lisääntyneet 1990-luvulta. Tämä liittynee siihen, että aiemmin kotihoitoa sai useampi ja palvelu kattoi paljon laajempia tarpeita, kuten siivousta, ruoanlaittoa, jopa liikkumista kodin ulkopuolella ja ostoksia. Nykyisin kotihoito keskittyy lähinnä vain perustoimintoihin eli perushoivaan ja sairaanhoidollisiin tehtäviin. Mielestäni tämä kotihoidon sisällöllinen kapeutuminen näkyy näissä meidän tuloksissa, Kröger arvioi.

Krögerin mukaan kotihoidossa on menty taaksepäin esimerkiksi siten, että nykyään se keskittyy lähinnä kaikkein välttämättömimpien fyysisten tarpeiden hoitoon, eikä esimerkiksi sosiaalisiin tarpeisiin.

– Kotihoito keskittyy nykyään vain fyysisiin perustarpeisiin, muttei esimerkiksi sosiaalisiin tarpeisiin. Aikaisemmin nekin kuuluivat julkisen kotipalvelun tehtäviin, mutta ne on karsittu taloudellisista syistä pois viimeisen 15 vuoden aikana. Kunnissa on varmaan ajateltu, että perustarpeet on pakko hoitaa, mutta muista tarpeista voidaan sitten karsia, jättää hoitamatta tai siirtää omaisten ja yksityisten palveluiden puolelle. Mutta tulos osoittaa, ettei tämä ajattelutapa ihan toimi, Kröger kritisoi.


Vanhukset ovat hoivamielessä epätasa-arvoisessa asemassa

Huolestuttavimpana tuloksena tutkimuksessa Kröger pitää sitä, että vanhukset ovat selvästi epätasa-arvoisia suhteessa saadun hoidon määrään ja laatuun. Esimerkiksi heikko tulotaso tai terveys pahentavat ongelmaa.

– Tulotaso ja terveys selvästi vaikuttavat hoivaköyhyyteen: mitä köyhempi ja sairaampi ja avun tarpeessa vanhus on, sitä enemmän niitä tarpeita jää myös täyttämättä, mikä on todella huono uutinen. Myös asuinpaikka vaikuttaa: kaupunkien keskustoissa asuvilla ei ole niin paljon ongelmia kuin keskustojen ulkopuolella asuvilla. Tämäkin saattaa liittyä keskustoissa asuvien parempaan varakkuuteen ja terveydentilaan, professori tulkitsee.

Kröger ja muut tutkimuksen tekijät katsovatkin, että hoivaköyhyydessä ei ole kyse satunnaisista kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen vaikeuksista, vaan se kertoo laajemmasta hyvinvointivaltion toimivuuteen liittyvästä ongelmasta ja vakavissa tapauksissa myös perusoikeuksien laiminlyönneistä.

– Kyllä nämä tutkimustulokset ovat huolestuttavia, koska jos Suomen perustuslaki otetaan vakavasti, niin kenenkään ei pitäisi kärsiä hoivaköyhyydestä. Tämä herättää paljon kysymyksiä hyvinvointivaltion toimivuudesta ja siitä, onko otettu riittävästi huomioon, että nämä palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Vaikka tutkimus kertookin vain kahden kaupungin (Jyväskylä ja Tampere) tilanteesta, niin on luultavaa, etteivät nämä asiat ole järjestyksessä muuallakaan Suomessa, Kröger veikkaa.

Kröger näkee, että hoivaköyhyyden nujertamiseksi ja kotihoidon tilanteen parantamiseksi pitäisi tehdä ainakin kolmenlaisia muutoksia.

– Hoivaköyhyys voi loppua, jos tarvearviointia aletaan miettiä kolmella tavalla uudelleen. Ensinnäkin pitää katsoa, kattaako tarvearviointi todella kaikki vanhuksen tarpeet – monestihan se ei kata. Toiseksi pitää kysyä, onko meillä liian tiukka seula siinä, kuinka näiden palveluiden piiriin päästään. Esimerkiksi on palveluita hakeneita vanhuksia, joilla selvästikin on monenlaisia avuntarpeita arjessa, mutta jotka eivät ole palvelua saaneet. Kolmanneksi, on tarkasteltava sitä, onko palveluiden intensiteetti riittävä. Eli vaikka vanhukset sitten saavatkin palvelua, niin jääkö saadun palvelun määrä silti liian vähäiseksi, professori sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt