Kommentti: Keskustan insinöörin ilmiö kuivui kasaan – Sipilä pysyy silti vallassa ellei tajua itse lähteä

Julkaistu:

Suomea kuntoon panevan insinöörin ilmiö on laskussa ja kuivumassa kasaan, kirjoittaa IS:n politiikan toimittaja Päivi Lakka.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä nousi viime vaaleissa koko maan äänikuninkaaksi Oulun vaalipiirissä 30 733 äänellä. Eilen sunnuntaina äänipotti oli sulanut puoleen tästä.

Sen verran voi kuka tahansa yleisestä trendistä haistaa, että Suomea kuntoon panevan insinöörin ilmiö on laskussa ja kuivumassa kasaan.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vakuutti, että Sipilä pysyy puheenjohtajana vuoteen 2020, jolloin keskusta kokoontuu päättämään asiasta puoluekokoukseen.

Pysyy, ellei itse tajua lähteä paikalta.

Keskustan sahaava alamäki ei kuitenkaan ole vain Sipilän kauden ilmiö. Se on kestänyt pitkään, mutta eilen sunnuntaina meni rikki jopa vuoden 2011 vaalien pohjalukema 15,8 prosenttia.

Keskustan vaalitulos on huonoin yli sataan vuoteen. Huonommin meni viimeksi vuonna 1916, kun maalaisliitto sai vaaleissa 9 prosenttia äänistä.

Neljä vuotta sitten keskusta sai 21,1 prosenttia äänistä, eduskuntaan 49 kansanedustajaa ja peräti 14 lisäpaikkaa. Nyt keskusta on menettämässä 18 paikkaa eduskunnasta.

Erityisen hankala tilanne keskustalla on Sipilän omassa vaalipiirissä Oulussa, jossa puolue menetti kolme paikkaa. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai Oulusta Sipilän voimin huiman äänisaaliin ja suhteellisen vaalitavan ansiosta yhdeksän paikkaa. Nyt määrä laski kuuteen.

Oulussa väen on saanut kääntymään Sipilää vastaan etenkin seksuaalirikosten vyyhti. Sipilän on ollut vaikeuksia tätä hyväksyä, ja hän onkin itse valittanut, että häntä nyt syytetään Oulun alueella jopa Limingan maanjäristyksestä.

Selvää lienee se, että neljässä vuodessa kikyissä ja aktiivimalleissa kulunut pääministerin naama haluttiin nyt vaihtoon. Näin siinä yleensä käy, Sipilä totesi eduskunnasta tippuneille kansanedustajille. Vastuunkanto näkyy siinä, että tipahtaa pois.

Sunnuntaina Sipilän naamasta näkyi kuitenkin myös harmitus. Keskustan puoluetoimistolle Pikkuparlamentista siirryttyään Sipilä lähes juoksi lavalta piiloon, eikä pääministeriä enää sen koommin nähty.

Yrityksen puutteesta Sipilää ei voi kuitenkaan syyttää. Hän jaksoi kehua tentistä toiseen hallituksen työn hedelmiä loppuun asti ja päätyi jopa lopulta tuon saman rakkaan hallituksen kaatamiseen omin käsin.

Sipilän eduksi on laskettava se, että hallitus sai käännettyä talouden ja työllisyyden nousuun. Työllisyysaste on noussut 72 prosenttiin ja valtion velkaantuminen on taittunut.

Hallitus onkin onnistunut lähes kaikissa suunnitelmissaan sote-uudistusta lukuun ottamatta.

Yksi ongelma on kuitenkin siinä, että Sipilän on syytetty vievän puoluetta liian kokoomuslaiseen suuntaan. Kateuden ja katkeruuden sekaisin tuntein keskustassa kysellään myös sitä, miksi kokoomus porskuttaa ja välttyy samalta vastatuulelta.

Vaalituloksen on oletettu tarkoittavan Sipilälle puheenjohtajakauden päättymistä.

Sipilä onkin sanonut, että hän on liikkeellä tulos tai ulos -linjalla. Mikäli tuloksia ei synny, menee puolueen puheenjohtaja vaihtoon.

Tämän jälkeen Sipilä on kierrellyt ja kaarrellut, mutta yhtä ja pysyvää vastausta häneltä ei ole saatu siitä, mitä kommentti todella tarkoittaa.

”Jos tämän jälkeen ei tule uudelleenvalituksi, niin täytyy sanoa, että pitäkää tunkkinne”. Näin Sipilä lipsautti vielä vaalienalusviikolla.

Vaalisunnuntaina ääni kellossa oli taas muuttunut. Vaalitulos oli veret seisauttavan surkea, mutta Sipilä ei vastannut juuta eikä jaata siihen, miltä näyttää hänen jatkonsa puolueen johdossa.

Karmeasta tuloksesta huolimatta Sipilä ei ollut vielä sunnuntaina edes viemässä keskustaa suoralta kädeltä oppositioon.

Puheenjohtaja tunteekin varmasti jo hengityksen niskassaan paljon ennen vuoden 2020 puoluekokousta, jossa keskustalle on määrä valita seuraava puheenjohtaja.

Annika Saarikko keräsi Varsinais-Suomessa kovan äänipotin ja on ollut keskustan kentän suosikki seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Mutta ei huonoja ettei jotain hyvääkin. Pitkän poliittisen uran tehnyt, keskustaa parhaansa mukaan piinannut Paavo Väyrynen putosi eduskunnasta. Väyrynen oli ehdolla Uudellamaalla, missä hänen puolueensa
Seitsemän tähden liike ei saanut yhtään paikkaa.