Ruotsi ja Viro päätymässä kesäaikaan ja saamassa valoisaa aikaa ”monenlaiseen puuhasteluun” – miksi Suomi haluaa toisin? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ruotsi ja Viro päätymässä kesäaikaan ja saamassa valoisaa aikaa ”monenlaiseen puuhasteluun” – miksi Suomi haluaa toisin?

Ministeriö ehdottaa alustavasti pysyvään talviaikaan siirtymistä. Tutkija toimisi toisin.

Haluatko valoa iltaan vai aamuun? Kuva Oulusta kuvituksellisessa tarkoituksessa.

12.4.2019 12:22

Keskustelu kellojen siirtelyjen lakkauttamisesta käy kuumana eri puolilla Eurooppaa. Suomen viimevuotisen aloitteen pohjalta Euroopan parlamentti päätti hiljattain, että EU:n jäsenvaltiot luopuvat puolivuosittaisesta kellojen siirtämisestä kesä- ja talviaikaan. Päätös tarvitsee vielä Euroopan neuvoston siunauksen.

EU:n kellodirektiivin todennäköinen kumoutuminen tarkoittaa, että kenties jo vuodesta 2021 lähtien EU-maat saavat itse päättää, ottavatko ne käyttöön pysyvän kesä- vai talviajan. Suomen naapurimaat Ruotsi ja Viro ovat vahvasti kallistumassa kesäajan kannalle, koska niissä halutaan nauttia tunnin pidemmistä valoisista illoista. Suomessakin pysyvä kesäaika tarkoittaisi tunnin pidempiä valoisia iltoja läpi vuoden, pysyvä talviaika puolestaan tunnin aikaisempia valoisia aamuja läpi vuoden.

– Koska hallitus jätti avoimeksi sen asian, ryhtyykö Viro noudattamaan kellojen siirtämisestä luopumisen jälkeen kesä- vai talviaikaa, komitea kannattaa kesäaikaan jäämistä, Viron EU-asioista vastaavan komitean puheenjohtaja Toomas Vitsut kertoi maan yleisradioyhtiön haastattelussa viime syksynä.

– Kesäaika antaa virolaisille enemmän valoisia tunteja päivässä monenlaiseen puuhasteluun.

Ruotsissa perustelut ovat olleet hyvin samansuuntaisia. Infrastruktuuriministeri Thomas Eneroth (S) on puoltanut painokkaasti pysyvään kesäaikaan siirtymistä.

– Syynä on se, että valoisaa aikaa halutaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, Eneroth on linjannut.

Lähes kaikki EU-maat ovat asettumassa kesäajan kannalle. Miksei Suomi toimisi samoin?

Yllättävää kyllä, liikenne- ja viestintäministeriön alustavan linjauksen mukaan Suomi on uimassa vastavirtaan, toisin sanoen kallistumassa pysyvän talviajan kannalle. Suomen pysyvästä ajasta päättää lopullisesti tuleva eduskunta direktiivin täytäntöönpanolain hyväksymisen yhteydessä.

– Suomen kannan valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Kuulemisissa on tullut esiin sekä talvi- että kesäajan valintaa tukevia perusteluja, ministeri Anne Berner (kesk) kertoi liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa helmikuussa, vielä ministerinä ollessaan.

Lue lisää: Kommentti: Kellojen siirtelyn päättymisestä tuli farssi, jonka vuoksi Suomi saattaa olla pian Euroopan synkin kolkka – ja idea oli puhtaasti Suomen oma

Ministeriön mukaan talviajan valintaa pysyväksi ajaksi puoltavat kansanterveydelliset seikat. Pysyvässä talviajassa illat olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ministeriön arvioissa ehkäisisi unirytmin ja unen häiriöitä. Näkemystä perustellaan myös arvopaperimarkkinoiden toimivuudella: mahdollisimman pieni aikaero muun Euroopan kanssa edistäisi ministeriön mukaan liikesuhteiden hoitamista.

Alustavasta aikavyöhykevalinnasta huolimatta Suomi ei kuitenkaan sulje pois jonkin muun aikavyöhykkeen valintaa, jos kantaa on neuvottelujen edetessä arvioitava uudelleen.

– Lähtökohtana Suomessa on normaali- eli talviajassa pysyminen. Oli Suomen kanta lopulta mikä tahansa, tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät aikavyöhykkeet eri Euroopan maiden välillä pirstaloidu, liikenneneuvos Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä linjaa IS:lle.

Tällä hetkellä Suomi ja Viro kuuluvat samaan aikavyöhykkeeseen, kun taas Ruotsi kulkee auringonkierrossa noin tunnin jäljessä. Monet kansalaiset ja asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomen olisi luontevaa olla Ruotsia tunnin edessä myös kellonajassa – kuten siis tälläkin hetkellä.

– Ruotsi on keskimäärin noin 10 pituusastetta lännempänä, ja Göteborgista Lappeenrantaan tulee jo yli 15 pituusastetta. Yksi tunti vastaa 15 pituusastetta. Olemme heitä auringonkierrossa keskimäärin tunnin edellä, joten luontevaa olisi, että olisimme heitä myös ajallisesti tunnin edellä, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Tiera Laitinen sanoi IS:lle äskettäin.

Hänen mukaansa paras vertailukumppani löytyy nimenomaan Ruotsista, eikä Keski-Euroopasta, jossa valon vaihtelu vuoden ajan mittaan on erilainen leveyspiirien vuoksi.

– Suurin osa Ruotsista on Suomen kanssa samalla leveyspiirillä, joten Ruotsi on paras vertailukumppani talvi- ja kesäajoista puhuttaessa. Ensisijaisesti kannattaa verrata juuri samalla leveyspiirillä olevia maita keskenään, Laitinen huomautti.

– Jos meillä on pysyvä talviaika, suurin osa valoisasta ajasta menee hukkaan normaalia työaikaa tekeviltä ihmisiltä. Koko se talven lyhyt valoaika menee työpaikalla ollessa. Jos valitsemme kesäajan, valosta olisi mahdollisuus nauttia myös työpäivän jälkeen.

IS selvitti, että mikäli Suomi valitsisi talviajan, tarkoittaisi se sitä, että Suomen valoisat illat olisivat pahimmillaan jopa puolitoista tuntia lyhyempiä kuin Ruotsin. Suomen pysyvässä talviajassa valo lyhenisi radikaalisti ilta-ajasta, jolloin ihmiset liikkuvat ulkona, ja valo lisääntyisi aamuöihin, jolloin harva on edes hereillä.

Tämä grafiikka kuvastaa sen tosiasian, miten asiat olisivat, mikäli Suomi olisi pysyvässä talviajassa ja Ruotsi pysyvässä kesäajassa. Kesäkuussa aurinko nousisi Suomessa jo kello 2.45, ja syksyn illat päättyisivät 1,5 tuntia aiemminkin kuin Ruotsissa.

Valo menisi Suomen osalta ns. hukkaan, kun aurinko paistaisi keväällä ja syksyllä enemmän kello 2.30–6.00 välillä aamuisin ja vähemmän kello 19.00–22.30 välillä iltaisin – toisin kuin Ruotsissa ja Virossa.

Pysyvällä kesäajalla katsottaisiin olevan myönteisiä vaikutuksia myös mm. liikenneturvallisuuteen. Kesäaikaa kannattava avaruustutkija Laitinen ei näe järkeä siinä, että Suomessa kuljettaisiin eri ajassa kuin saman Virossa.

– Baltian maat ovat samalla pituuspiirillä. Olisi luontevaa olla Viron ja muiden Baltian maiden kanssa samassa ajassa, Laitinen sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?