Rikosseuraamuslaitos on kiinnittänyt viime vuosien aikana alati enemmän huomiota väkivaltaisen radikalisoitumisen riskiin vankiloissa. Syynä on muun muassa entisten vankien suuri rooli Euroopassa tapahtuneissa terroristi-iskuissa.
Tällä hetkellä suomalaisissa vankiloissa on 50–60 kohdehenkilöä, joiden toiminnassa on havaintoja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Suurin riskiryhmä on äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat, toiseksi suurin radikaalit muslimit.
– He kaikki eivät ole radikalisoituneita, mutta heidän kohdallaan on olemassa siitä jonkinlaisia viitteitä, Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Annika Finnberg huomauttaa.
Vielä tammikuussa 2018 Suomen vankiloissa oli 49 kohdehenkilöä, joista kaksi kolmasosaa oli radikaaleja islamisteja.
– Nyt äärioikeistolaisia on enemmän. Yksi syy siihen voi olla se, millaisia henkilöitä vankiloihin tulee, Finnberg toteaa.
– Kaikista eniten vaikuttaa kuitenkin se, että koulutamme henkilökuntaa jatkuvasti havaitsemaan kaikkien ideologioiden väkivaltaisia suuntauksia.
Koulutuksen myötä vankiloiden henkilökunta on oppinut erottamaan entistä paremmin toisistaan myös hartaan mutta rauhanomaisen islamin harjoittamisen ja väkivaltaisen islamismin.
– Me haluamme tukea kaikkien uskontojen harjoittamista, Finnberg sanoo.
Uskonnolla voi olla vangin sopeutumiselle positiivinen vaikutus. Suomen vankiloissa on vankilapastoreita mutta ei toistaiseksi yhtään virkasuhteista vankilaimaamia.
Finnbergin mukaan vankilaimaameille on suuri tarve, mutta hän ei ota kantaa siihen, pitäisikö heitä varten luoda virkoja.
– He voivat käydä esimerkiksi vetämässä perjantairukouksia, ja niin joissain vankiloissa toimitaankin. Se on muslimeille todella tärkeää. Uskonnon harjoittaminen usein korostuu vankeudessa.
