Haukiputaalla sijaitsevassa Jussin kodit -lastensuojelulaitoksessa on toimittu lastensuojelulain vastaisesti. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies suomii maaliskuussa tekemässään ratkaisussa kovin sanoin lasten kohtelua laitoksessa.
Laitokseen tehtiin elokuussa ennalta ilmoittamaton tarkastus. Laitokseen sijoitetut nuoret antoivat osalle henkilökunnasta hyvää palautetta mutta kertoivat myös ”komentokulttuurista”, työntekijöiden mielialojen mukaan muuttuvista säännöistä, rangaistuksenomaisesta eristämisestä, nöyryyttävästä riisumisesta sekä väkivallalla tai seuraamuksilla uhkailemisesta.
Laitokseen sijoitetut 14–17-vuotiaat nuoret olivat kaikki olleet aiemmin toisissa lastensuojelulaitoksissa ja pystyivät siksi vertaamaan olojaan muihin laitoksiin.
– Lasten kuvailemat ohjaajien auktoriteettiasemaa korostavat, yksipuoliset, käskyttämiseen perustuvat kasvatustavat ja asennoituminen lapsiin eivät missään oloissa ole hyväksyttäviä. Tällainen kasvatusote saattaa pahimmillaan eskaloida laitoksessa tilanteita hallitsemattomaan voimankäyttöön tai väkivaltaan, joka voi kohdistua joko henkilökuntaan tai sijoitettuihin lapsiin, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kirjoittaa ratkaisussaan.
Laitos on sittemmin myyty, ja uusi omistaja kertoo tehneensä sen toimintaan lukuisia muutoksia.
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, kuinka laitoksessa aiemmin rajoitettiin nuorten liikkumisvapautta.
Nuorten kertoman mukaan heidän ulkona oloaan rajoitettiin jopa vain 15 minuuttiin päivässä, ja ulkoiluluvan saattoi menettää kokonaan rangaistuksena esimerkiksi tupakoinnista.
Nuoret kertoivat rajoitusten jopa estäneen heidän koulunkäyntiään, sillä heitä ei aina päästetty laitoksen alueen ulkopuolelle edes oppitunneille. Laitos perusteli liikkumisen rajoituksia esimerkiksi päihtyneen oppilaan käsityötunnilla aiheuttamalla turvallisuusriskillä.
Nuorten mukaan heidän kotilomiaan siirreltiin ja peruttiin pelkällä suullisella ilmoituksella, heidän itsensä mukaan ”mistä tahansa syystä”.
Tämänkaltaisia rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää rangaistuksina, Sakslin painottaa tiedotteessa. Ne edellyttävät aina erillistä päätöksentekoa ja laissa säädettyjen edellytysten täyttymisen yksilöllistä ja erillistä arviointia.
Nuoria myös eristettiin sekä omaan huoneeseensa että erilliseen eristyshuoneeseen, apulaisoikeusasiamiehen mukaan ilman asianmukaista päätöksentekoa asiasta ja perusteettoman pitkään.
Eristyshuone oli kylmä eikä siellä ollut vessaa, minkä vuoksi lattialle oli nuorten mukaan virtsattu.
Nuorten mukaan omaan huoneeseen saattoi joutua jos vaikkapa jäi kiinni nuuskasta tai valitti jostain. Eräs heistä kertoi olleensa huoneessaan kaksi päivää ilman mitään tekemistä.
– Edellytän, että lapsia ei jatkossa eristetä lain vastaisesti, Sakslin kirjoittaa ratkaisussa.
Useat nuoret kertoivat lisäksi, että olivat joutuneet riisuutumaan ohjaajien edessä alastomaksi. Osa nuorista kertoi saaneensa suojakseen pyyhkeen. Riisuttamista pidettiin joka tapauksessa nöyryyttävänä.
Laitos kieltää tarpeettomat riisuttamiset.
– Niiden nuorten kohdalla, joiden on pitänyt vaihtaa vaatteita, nuori on ollut itsetuhoinen tai selkeästi huumausaineiden vaikutuksen alainen ja on ollut epäily, että huumausaineita on nuorella piilossa. Näissä tilanteissa nuoret ovat aina suojanneet itsensä pyyhkeellä, laitos kirjoitti vastauksessaan.
Nuoret kertoivat myös kiinni pitämisestä. Esimerkiksi erään nuorista kertoi kieltäytyneensä lähtemästä huoneestaan syömään, jolloin kaksi ohjaajaa lopulta väänsi tämän kädet selän taa, nosti ilmaan ja talutti hänet ruokapöytään. Ratkaisun mukaan laitoksen omissa kirjausmerkinnöissä puhutaan ”kädestä pitäen saattamisesta”.
Nuoret eivät myöskään saaneet käyttää käyttövarojaan vapaasti. Nuorten mukaan ohjaajat sanoivat, mitä saa ostaa ja mitä ei. Ostoksista vaadittiin aina kuitit, vaikka kyse olisi ollut nuoren omista rahoista.
Sijaishuoltopaikka ei voi kieltää lapsen ostoksia, Sakslin painottaa.
Erään nuoren mukaan ohjaaja jopa antoi rahat hänelle vasta kassalla rahat ja katsoi, että kaikki vaihtorahat ja kuitit annetaan takaisin ohjaajalle. Nuorten itsensä mukaan menettelytapa paljastaa koko Haukiputaalle, että ostoksilla olivat lastenkodin asukkaat.
Apulaisoikeusasiamies tulkitsi tilanteen samoin. Lastensuojelun asiakkuus on ehdottomasti salassa pidettävä tieto, Sakslin muistutti.
Laitos on tarkastuksen jälkeen siirtynyt uuteen omistukseen eli Familar Oy:lle, joka on ilmoituksensa mukaan sittemmin tehnyt lukuisia muutoksia laitoksen toimintaan.
Esimerkiksi lasten riisuttamista tai eristystä ei ole enää tehty, käyttövarat on annettu lasten haltuun eikä kuitteja ostoksista vaadita. Nuoret saavat myös liikkua vapaasti yksikön ulkopuolella.
Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.