Kommentti: Tervetuloa kesäaika – nautitaan tästä vielä kun voidaan! Kohta nimittäin iskee rankka todellisuus

Julkaistu:

Olen näköjään löytänyt aiheen, joka aiheuttaa Suomessa valtavan määrän tunteita.
Olen puhunut näkyvästi kesäajan puolesta, ja saanut aiheesta valtavan määrän yhteydenottoja eri alojen ihmisiltä. Osa on aivan samaa mieltä, osa on täysin eri mieltä.

Tänään siirryimme jälleen kesäaikaan, ja kertaan vielä kerran, mitä jatkossa tapahtuu, kun kellojensiirtely loppuu.

Tästäkin kun tuntuu olevan ihmisillä erilaisia mielikuvia.

Asian voi kiteyttää hyvin lyhyesti: joko kannatat valoisia aamuja eli talviaikaa tai valoisia iltoja eli kesäaikaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli kesäaika loppuu Suomen osalta kokonaan vuonna 2021, aurinko laskee heinäkuussa kello 21.30. Nyt se laskee klo 22.30.

Suurin ongelma tulee kuitenkin olemaan maalis-huhtikuussa sekä syys-lokakuussa, kun illat pimenevät tuntia ennen kuin nyt – jos me jäämme Liikenne- ja viestintäministeriön ehdottamaan talviaikaan.

Sinänsä erikoinen ehdotus juuri tältä kyseiseltä ministeriöltä, kun nimenomaan Liikenneturva on ottanut vahvasti kantaa kesäajan puolesta. Kesäaika vähentää liikenneonnettomuuksia ja lisää liikenneturvallisuutta.

Keskustelin aiheesta eli kesä- ja talviajan hyödyistä perjantaina THL:n tutkimusprofessorin, unitutkija Timo Partosen kanssa ISTV:n livelähetyksessä, jonka voit katsoa alta (juttu jatkuu videon jälkeen):

Partonen on Suomen johtava talviajan kannattaja. Hän puoltaa talviaikaa, koska tutkimusten mukaan suomalaiset hyötyvät eniten talviajasta: silloin ilmenee vähemmän uniongelmia.

Partonen on myös se, jonka unitutkimuksiin suuri osa talviaikaa kannattavista tietonsa pohjaa.

Ongelma on siinä, että näin suurta päätöstä ei voi tehdä yksistään unen laadun perusteella.

Siksi tarvitsemme lisää tutkimuksia siitä, millaisia hyötyjä kesäajasta on. Haluan nähdä myös toisen puolen tutkimukset, ennen kuin mitään päätöksiä voidaan tehdä.

Jopa Partonen myönsi, että tämä on ongelma: jostain käsittämättömästä syystä meillä ei ole kesäajan hyödyistä juurikaan tutkittua tietoa. Tämä on asia, joka pitää korjata ensitilassa!
Olen oikeidenmukaisuuden vankka kannattaja, ja tässä keskustelussa ei mielestäni ole toteutunut oikeudenmukaisuus.

On ensinnäkin aivan käsittämätöntä, että Liikenneministeriö teki aiheesta otakantaa.fi-kansalaiskyselyn viime syksynä ilman laajempia ja kattavia tutkimuksia. Kyselyssä 52 prosenttia kannatti talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaa.

Ihmiset saattoivat vastata kysymykseen aivan mitä tahansa, kun asiaa kansalaisilta kysyttiin, koska tilanteen hyötyjä ja haittoja ei ollut laajalti tarkasteltu eikä ymmärrystä tuleviin realiteetteihin ollut riittävästi.

Ongelmallista otakantaa.fi-kyselyssä oli myös se, että kuka tahansa pystyi vastaamaan kyselyyn niin monta kertaa kuin halusi, joten kyselyn tulosta ei voi pitää erityisen luotettavana.

Mikäli kansaa todella halutaan kuulla, aiheesta pitäisi järjestää luotettavampi kansanäänestys.

Uni on yksi iso tekijä, mutta liikunta ja elämänlaatu ylipäätään on toinen yhtä merkittävä tekijä.

Vaakakupissa pitäisi painaa ihmisten elämänlaatu: valoisien iltojen lisäämä marjastus, sienestys, luonnossa liikkuminen, liikunnan harrastaminen, sosiaalinen kanssakäyminen... kaikki se, joilla on todistettu olevan ihmisten mielenterveyttä edistävä vaikutus.

Lähes kaikkialla muualla Euroopassa kannatetaan yksimielisesti kesäaikaa, koska muut ovat ymmärtäneet valoisien iltojen ja ulkona liikkumisen tärkeyden.
Meillä talviaikaa puoltavat perustelevat keskustelua sillä, että näin oli ennenkin ja talviaika on normaali aika.

Mikä ylipäätään on niin sanottu normaali aika? Missä kohtaa Suomea auringon pitäisi tässä tapauksessa olla ylimmillään klo 12, kun jo pelkästään Länsi- ja Itä-Suomen välillä on 50 minuutin ero? Kun Ahvenanmaalla kello on 12, Ilomantsissa se on jo 12.50.

Ja se, mitä on ollut joskus ennenkin, ei voi olla peruste nykypäivänä, kun ihmisten elämänrytmit ovat täysin muuttuneet.

Me kaikki emme ole lypsämässä lehmiä enää kello viideltä aamuisin, vaan sosiaalinen elämä on siirtynyt vaativien ja pitkien työpäivien jälkeen monelta osin iltoihin.

Pysyvästä talviajasta on paljon tutkittua tietoa, koska olemme siinä joskus eläneet. Nyt kaipaan tutkimuksia myös siihen toiseen suuntaan.

Kansalaiset ovat jakautuneet asiassa täysin kahtia: tilanne on lähes missä tahansa kyselyssä noin 50–50 – kunkin henkilökohtaisesta rytmistä riippuen. Toiset ovat aamuihmisiä, toiset iltavirkkuja. IS:n viime aikaisissa kyselyissä kesäaika on ollut hieman voitolla ja äänimäärät ovat olleet valtavia.

En voi ymmärtää, miksei kukaan poliitikko ole ymmärtänyt tämän asian arvoa ja ottanut aihetta vaaliteemakseen.

Poliitikot tosin tuntuvat ajattelevan asiaa aivan yksioikoisesti ja pohtivat samaan aikaan arvopaperimarkkinoiden tärkeyttä sekä Suomen järkevyyttä olla lähempänä Länsi-Euroopan aikaa kuin sitä, että ihmisiltä katoaa 400 tuntia valoisaa, liikkumisen kannalta elintärkeää ilta-aikaa – joka siis monilla muilla eurooppalaisilla säilyy, koska he tajuavat kesäajan tärkeyden.

Poliitikot puhuvat liikunnan tärkeydestä mielenterveyden voittamisessa, mutta unohtavat sen tässä kohtaa täysin.

Lähes jokaisen puoleen puheenjohtaja on talviajan kannalla, eli kaukana kansalaisten 50–50-asetelmasta.

Samaan aikaan muun muassa Liikuntavirasto ja Suomen Latu ovat äärimmäisen huolissaan mahdollisen pysyvän talviajan vaikutuksesta ihmisten liikkumiseen, jota ei olisi varaa vähentää enää yhtään.

Myös yksi matkailuvalttimme pitkistä kesäilloista katoaa, ja jatkossa heräämme pysyvän talviajan myötä kesäaamuisin jo klo 2.53 ensimmäisiin auringonsäteisiin. Normaalissa kesäajassa heräisimme tuntia myöhemmin 3.53.

Jos kesäaika loppuu, kukin voi tarkastella nyt viimeisiä kertoja sitä, miten pitkiä valoisat illat ovat, kun istut mökin pihalla auringonlaskun aikaan.
Meillä on kaksi kesää aikaa nauttia niistä, mikäli päättäjät näin päättävät. Mutta muistakaa: poliitikko on kansan ääni. Ja tässä kohtaa voimme äänestää sitä, joka on tästä aiheesta kanssasi samaa mieltä.

Tätä aihetta pitää kysyä nyt jokaisen omalta kansanedustajaehdokkaalta.

Olo on haikea. Ei tämän pitänyt mennä näin. Nykyjärjestelmä oli kaikessa rasittavuudessaan ja kellojensiirtelyssä loistava: oli valoisat talviaamut ja valoisat kesäillat.

Juuri Suomi on hyötynyt Euroopassa eniten kellojen siirtelystä, ja juuri Suomi on ollut se, joka ajoi EU:ssa hanakasti kellojen siirtelyn lopettamista.

Nyt joudumme luopumaan jommasta kummasta, ja ihmiset eivät vieläkään ymmärrä tätä, miten iso asia on kyseessä.

Valo – sen määrä on ratkaiseva ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Ja valoa pitää olla eniten silloin, kun ihmiset liikkuvat ja ovat ulkona.

Meillä valoa ei ole välillä lainkaan tarpeeksi, ja nyt sitä ollaan siirtämässä kesäisin sinne, jolloin ihmiset eivät vielä liiku mihinkään: aamuöihin.

Talvisin ongelmaksi taas pysyvässä kesäajassa tulisi se, että pahimmillaan aurinko nousisi vasta kymmeneltä, kun nyt se nousee yhdeksältä.

Tässä keskustelussa ei ole voittajia, on vain häviäjiä. Kukaan ei tule olemaan lopputulokseen täysin tyytyväinen.

Ei tätä kellojen siirtelyä aikoinaan turhaan keksitty. Nyt sen vasta ymmärtää parhaiten. Tällä systeemillä olemme todellakin saaneet myös ne kirsikat kakusta.

Kommentoi, pitäisikö kesäajan hyötyjä tutkia vielä lisää ennen päätöstä siitä, mihin aikaan siirrytään?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt