”Rempseä” uutinen koko Ilmajoen ympäröimisestä susiaidalla yllätti täysin kunnanjohtajan – ”Ihmettelin, kun kaikki puhuivat aidasta”

Julkaistu:

Ilmajoella ilmestyvä Ilmajoki-lehti uutisoi viime keskiviikkona, että koko kunta on tarkoitus ympäröidä susiaidalla, joka estää susien pääsyn Ilmajoelle.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muuriin rinnastuva kunnallinen projekti sai paikkakunnalla myönteisen vastaanoton.

Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varressa sijaitseva Ilmajoki on pinta-alaltaan 580 neliökilometriä. Kilometrit ovat kaikki yhtä litteitä kuin ennen uskottiin maapallon olevan.

Kunta mainostaa kotisivuillaan olevansa ”turvallinen omalle väelle, kunnon kumppani naapureille ja toisenlainen paikka turisteille”.

Paikkakunnalla on alkanut vierailla susia.

Susitilanne on puhuttanut viime aikoina erityisesti Ilmajoen naapurikunnassa Kurikassa, jossa lapsille on toivottu koulukuljetuksia susivaaran vuoksi.

Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, aiotte ympäröidä pitäjänne susiaidalla?

– No joo, se oli itse asiassa aprillipila.

Uutinen julkaistiin 27. maaliskuuta.

– Itsellenikin se tuli yllätyksensä.

Uskoitteko?

– Kyllä uskoin. En ollut lehteä nähnyt, mutta ihmettelin, mistä oikein puhutaan, kun kaikki puhuivat aidasta.

Moni uskoi?

– Aika moni. Yllättävän moni, mutta ei enää.

Pidettiinkö ideaa hyvänä?

– Ainakin se puhutteli.

Pirttikosken mukaan Ilmajoella ei vielä ehditty syvällisesti perehtyä käytännön ongelmiin eli miten aita kohtelee Ilmajoelle muualta Suomesta tulevia teitä. Ongelmallisin olisi ollut vilkasliikenteinen kantatie 67, joka tulee susipitäjä Kurikasta ja kulkee Ilmajoen läpi Seinäjoelle, jossa nähtiin sudenjälkiä tammikuussa.

Tien rinnalla kulkee rautatie.

Se olisi vaatinut kai veräjät, joita lapset olisivat avanneet ja sulkeneet?

– Kyllä, joo.

Kunnanjohtaja Pirttikoski oli lähellä lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi Kansalaispuolueen riveissä. Kaksi muutakin puoluetta kysyi. Hän sanoo olevansa varmuudella ehdolla neljän vuoden päästä.

Onko Ilmajoella silloin susiaita?

– En usko, enkä toivo.

Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali kertoo aprillipilojen olevan vanha perinne Ilmajoki-lehdessä ja yleisemminkin paikallislehdissä.

– Muissa lehdissähän niistä on aika paljon luovuttu, mutta paikallislehdet julkaisevat niitä yhä.

Pirilä-Porvalin mukaan aprillipilan ajoittaminen lähelle aprillipäivää muuttui tämän vuoden alussa Ilmajoella vielä aikaisempaakin haastavammaksi. Siihen asti kaksi kertaa viikossa ilmestynyt Ilmajoki-lehti harvensi ilmestymistään yhteen kertaan viikossa.

Se tarkoittaa käytännössä, että aprillipila voidaan joutua julkaisemaan jopa kuusi (6) vuorokautta ennen aprillipäivää, ja tänä vuonna siis viisi (5) vuorokautta.

Käytännössä aprillipila julkaistaan Ilmajoki-lehdessä aina ennen aprillipäivää, ei koskaan sen jälkeen.

Aprillipäivä on joka vuosi 1. huhtikuuta. Se ei siirry, kuten pääsiäinen.

Aprillipäivänä on tapana puijata ihmisiä. Puijaamisen onnistumista auttaa suuresti, mikäli kohde ei muista, että eletään aprillipäivää.

Pirilä-Porvalin huomauttaa, että aprillipila susiaidasta oli kirjoitettu ”sillä tavalla rempseään tyyliin”, että se helpotti pilan huomaamista.

Hän ei usko, että rempseys voidaan tulkita myös tyypilliseksi eteläpohjalaiseksi ominaisuudeksi ja saattaisi olla siksi huono vihje siitä, että kyseessä on pila.

– Moni hoksasi, Pirilä-Porvali vakuuttaa.

– Jossain (Luonto-Liiton) susiryhmässä ei ymmärretty, Pirilä-Porvali lisää.

Ilmajokelaissyntyinen filosofian maisteri, medianomi Pirilä-Porvali, 37, valittiin Ilmajoki-lehden päätoimittajaksi viime syksynä.

Hän on toiminut mm. Kuntaliiton tiedottajana, Sauli Niinistön vaalikampanjan tiimivastaavana ja peruspalveluministeri Paula Risikon eduskunta-avustajana sekä toimittajana monissa valtakunnallisissakin välineissä.

Hän on ollut myös Ilmajoen kunnanvaltuutettu ja valtuuston puheenjohtaja.

Susiaitoja on käytetty kotieläimien suojelemisessa. Käytännössä susiaidan pitää olla riittävän korkea, ettei susi hyppää susiaidan yli, ja sähköpaimenen jännitteen pitää olla riittävän korkea, ettei susi yritä ryömiä susiaidan ali.

Suosituksena on vähintään 4 500–5 000 volttia, ja korkeutta 110–120 senttiä.

Suomen riistakeskus tarjoaa viisilankaista mallia, mutta siihen voi oman maun mukaan lisätä yhden langan.

Ylempien lankojen olisi hyvä olla vuorotellen plusvirralla ja miinusvirralla. Jos hyppäävä susi on ilmassa – ei kosketa tassuillaan maata – ja virta kulkee vain yhteen suuntaan, seurauksena ei ole sähköiskua.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt