KRP: Yön susien alajengi tuli Suomeen, jäseniä 5–10 Etelä-Suomen alueella

Julkaistu:

Yön sudet tai sen alajengi RMI eivät ole syyllistyneet Suomessa rikoksiin, mutta KRP tarkkailee tilannetta.
Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee Suomessa.

Näin tiivistää rikosylikomisario Christer Ahlgren poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Uusia jengitulokkaita on muun muassa Outlaws MC Lappeenrannassa, ja muun muassa thaimaalainen Shark Riders ja hollantilainen No Surrender ovat pyrkineet laajentamaan toimintaansa Suomeen.

Ahlgren vahvistaa, että myös venäläisen Yön Susien alajengi RMI on tullut Suomeen, mutta se ei vielä ole asettunut erityisesti mihinkään.

RMI-alajengillä on tämänhetkisen arvion mukaan viidestä kymmeneen henkilöä Etelä-Suomen alueella.

Ahlgrenin mukaan Yön Susilla on ollut yhteyksiä muun muassa Helvetin Enkeleihin ja jengin presidentin tiedetään vierailleen Suomessa.

Yön sudet tai sen alajengi RMI eivät kuitenkaan ole syyllistyneet Suomessa rikoksiin, mutta keskusrikospoliisi tarkkailee tilannetta. RMI on pyrkinyt saamaan jalansijaa myös monista muista maista.

– Ryhmä on ollut laajentumassa myös Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan, Romaniaan ja Kanadaan.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo, että vaikka Suomi on vielä turvallinen maa, yleiseurooppalainen kehitys näyttää huolestuttavalta.

– Suomi ei ole mikään lintukoto.

98,1 prosenttia rikoshyödystä jää rikollisryhmille

Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu Euroopassa on keskeinen havainto muun muassa Europolin tuoreimmissa uhka-arvioissa, joiden mukaan rikollisryhmien määrä on vuodesta 2012 kasvanut 3 600 ryhmästä yli 5 000 ryhmään.

Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku sanoo, että rikollisryhmät ovat Euroopan turvallisuudelle nopeasti kasvava uhka.

– Tyypillisenä piirteenä on väkivallan lisääntynyt käyttö, on puukotuksia ja kranaatti-iskuja. Näiden tapahtumien pyörteissä on nyt erityisesti Ruotsi, mutta myös Belgia, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät kietoutuvat vahvasti yhä perinteiseen huumekauppaan, mutta voittoja haetaan yhä useammin esimerkiksi laittoman maahantulon järjestämisestä.

Liukku sanoo, että yksi suurimmista ongelmista tällä hetkellä on se, että torjuntatoimista huolimatta leijonanosa osa rikoshyödystä jää yhä rikollisryhmien käsiin.

– On arvioitu, että rikoshyöty on minimissään 110 miljardia euroa vuodessa. Siitä konfiskoidaan vuositasolla arviolta 1,1 prosenttia.

Tämä tarkoittaa sitä, että 98,9 prosenttia rikoshyödystä jää rikollisryhmien käsiin.

Liukku sanoo, että tämän takia ei riitä, että tutkintatoimia kohdistetaan alatason toimijoihin tai yksittäisiin rikoksiin. Olennaista on, että jo alkuvaiheessa lähdetään jäljittämään rikoshyötyä.

– Toimintaa on kohdennettava rikollisorganisaatioiden johtajien varoihin, sanoo Liukku.