Suomessa tehty havaintoja harvinaisesta jättikokoisesta punkista – haistavat uhrin 9 metrin etäisyydeltä, lähtevät perään - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomessa tehty havaintoja harvinaisesta jättikokoisesta punkista – haistavat uhrin 9 metrin etäisyydeltä, lähtevät perään

Julkaistu: 27.3.2019 7:35

Jättimäinen Hyalomma-punkki on nopealiikkeinen saalistaja.

Suomessa on tehty havaintoja jättikokoisesta ja Suomessa harvinaisesta Hyalomma-punkista.

Hyalomma-punkki poikkeaa kokonsa ja käytöksensä puolesta maan muista punkkikannoista.

Tavallista punkkia on usein vaikea havaita. Se on vain 5–10 milliä pitkä. Hyalomma-hirmupunkki on huomattavasti suurempi. Se voi kasvaa kaksi senttiä pitkäksi.

Kun tavallinen punkki väijyy pusikossa uhriaan, Hyaloma-punkki ei jää odottelemaan. Se on innokas saalistaja ja nopea liikkeissään.

Hyalomma-punkki voi tunnistaa uhrinsa jopa yhdeksän metrin etäisyydeltä. Punkki voi seurata uhriaan yli kymmenen minuutin ajan, ilmenee Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n tiedoista.

Turun yliopiston tutkijatohtori Jani Sormusen mukaan muuttolintujen mukana saapuvia Hyalomma-punkkeja tavattiin Suomessa jo viime keväänä.

– Viime vuonna meillä oli rengastajien kanssa yhteistyöhanke, jossa tarkastettiin Suomeen tulevia lintuja ja niiden puutiaisia. Viime kevään muuttolintujen mukana tuli myös Hyalomma-sukua.

Sormunen huomauttaa, että ihmisten ei tarvitse olla hurjalta kuulostavasta tulokkaasta huolissaan.

– Eivät ne ihmisten perässä juokse. Ihminen liikkuu paljon nopeammin, kuin mitä tuollainen pieni puutiainen pystyy juoksemaan.

Sormusen mukaan Hyalomma-punkit voivat juosta esimerkiksi luonnossa makaavaan eläimeen kiinni. Periaatteessa sama pätee myös luonnossa paikallaan olevaan ihmiseen.

– Tietysti jos ne hajun saavat, ne voivat lähteä juoksemaan kohti. Toki jossain määrin myös Suomessa tavallisesti esiintyvät puutiaiset voivat hakeutua hiilidioksidia ja lämpöä kohti.

Hyalomma-punkki poikkeaa käytökseltään Suomen yleisistä punkkikannoista.

Tutkijatohtori luonnehtii suomalaisia puutiaisia jopa hitaiksi ja kömpelöiksi. Suomalaisten puutiaislajien saalistus perustuu väijytykseen. Ne odottavat hetkeä, jolloin voivat tarrautua kiinni ohi kulkevaan uhriinsa.

Sen sijaan Hyalomma-punkit ovat kehittyneet juoksemaan. Ne ovat suomalaisiin lajeihin verrattuna tavallista nopeampia.

Eroja on myös ruokailutottumuksissa.

Suomalaiset punkit irrottautuvat jokaisen veriaterian jälkeen isäntäeläimestä ja pudottautuvat maahan. Punkki tarvitsee veriaterian kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen, joita on kolme: toukka, nymfi ja aikuinen. Aikuinen naaras kiinnittyy isäntäeläimeen yleensä vain kerran, ja ruokailee keskimäärin 7–8 vuorokautta. Sen jälkeen se pudottautuu irti, munii ja kuolee, Duodecimin Terveyskirjasto kertoo.

Sitä vastoin Hyalomma-laji nauttii kaksi ensimmäistä veriateriaa samasta eläimestä. Nymfi-vaiheen jälkeen ne pudottautuvat etsimään seuraavaa isäntäeläintä.

– Tässä mielessä riski ihmisen kannalta on pienempi, Sormunen sanoo.

Suomessa normaalisti elävien puutiaisten tavoin Hyalomma-suku voi levittää tauteja. Punkit voivat levittää hengenvaarallista Krimin-Kongon-verenvuotokuumevirusta, johon menehtyy THL:n mukaan 5–30 prosenttia sairastuneista. Virus on Euroopassa kuitenkin erittäin harvinainen, ja siten tautiriski on hyvin pieni.

Todennäköisyys törmätä Hyalomma-suvun puutiaiseen on Sormusen mukaan kuitenkin hyvin pieni.

Hyalomma-punkkeja tavataan erityisesti Afrikassa, Aasiassa ja Välimeren alueella, mutta jo Saksan korkeudella lajia tavataan säännöllisesti.

Suomessa etenkin eteläiset muuttolintujen pysähtymisalueet ovat potentiaalisia alueita, joissa tulokkaaseen voi törmätä.

Sormunen kertoo, että nykytietämyksen mukaan Hyalomma-punkit eivät muodosta Suomessa populaatioita.

– Ne eivät pysty selviämään Suomen talvista. Muuttolintujen mukana tulleet pystyvät elämään täällä jonkin aikaa, kenties jopa tuottamaan munia, mutta eivät muodostamaan elinkelpoisia populaatioita.

Tulevaa puutiaiskesää on vielä vaikeaa ennustaa.

– Ei ole näköpiirissä mitään syytä, minkä takia ensi kesä olisi erilainen kuin aikaisemmatkaan kesät. Puutiaisia on luultavasti paljon. Niiden kanssa tarvitsee vain oppia elämään, Sormunen sanoo.

  • Katso alla olevalta videolta, miten teet itsellesi punkkitarkastuksen.

Juttua päivitetty 27.3.2019 klo 9.25: Lisätty tietoa suomalaisen punkin elinvaiheista

Juttua täsmennetty 27.3.2019 klo 20.15: Hyalomma-punkki on Suomessa harvinainen, ei uudenlainen kuten jutussa aiemmin kerrottiin.