101-vuotiaaksi elänyt Sigrid Schauman oli kuvataiteilija ja yksinhuoltaja, jonka veli teki Suomen tunnetuimman poliittisen murhan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

101-vuotiaaksi elänyt Sigrid Schauman oli kuvataiteilija ja yksinhuoltaja, jonka veli teki Suomen tunnetuimman poliittisen murhan

Kuvituskuva
Julkaistu: 24.3.2019 15:45

Kuvataiteilija-taidekriitikko Sigrid Schauman ei pelännyt sanoa mielipiteitään, ei varsinkaan vanhana.

Jos kuvataiteilija-taidekriitikko Sigrid Schaumanilta (1877–1979) pystyttäisiin kysymään, mikä on pitkän iän salaisuus, hän ehkä vastaisi: ei pidä elää liian helppoa elämää. Hän eli 101-vuotiaaksi.

Sigrid Schauman ei ollut myöskään helppo luonteeltaan, ei varsinkaan vanhana. Mutta niin vain hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 86-vuotiaana. Satavuotispäivänsä kunniaksi järjestettyyn näyttelyynkin hän meni keppi kopisten.

Sigrid Schauman oli arvostettu myös taidekriitikkona. Hän julkaisi yli 1 500 taidearvostelua 30 vuoden aikana. Kriitikon uransa hän aloitti Dagens Press -lehdessä.

Jos Schauman ei olisi jäänyt yksinhuoltajaksi, hän tuskin olisi sotkenut taiteellista kehitystään kriitikon työllä, mutta hän tarvitsi rahaa lapsensa elättämiseen.

Schauman oli taiteilijana avoin uusille virtauksille ja kansainvälisyydelle. Hän opiskeli ja työskenteli ulkomailla, muun muassa Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Italiassa. Ensimmäiseen yhteisnäyttelyyn Ateneumissa Schauman osallistui 1906.

Maisema Egyptistä on varhaisempaa tuotantoa (1910).

Maisema Egyptistä on varhaisempaa tuotantoa (1910).

Ulkomailla työskennellessään Sigrid Schauman alkoi maalata palettiveitsellä. Häntä inspiroi ennen kaikkea valo. Suomen maisemat eivät häntä erityisesti kiinnostaneet.

– Suomi oli hänen mielestään ruma, kylmä ja karu maa, taidehistorioitsija Camilla Granbacka kertoo.

Granbackan tekemä Sigrid Schauman -elämäkerta julkaistaan suomeksi samaan aikaan Villa Gyllenbergissä avautuvan Sigrid Schauman – Taide tunteiden kuvana -näyttelyn kanssa. Granbacka on näyttelyn kuraattori. Mukana on myös taidetta, jota Schauman toi kriitikkona esille.

Yllättävää, ettei Sigrid Schaumanista ole aiemmin tehty kirjaa. Hän oli modernismin vahva taiteilija ja kiinnostava myös henkilönä kaikessa omapäisyydessään.

Sigrid Schauman sai jopa lapsen yksin, mikä oli harvinaista 1900-luvun alussa. Hän tutustui 1910 Pariisissa suomalaiseen liikemieheen Reguel Wolffiin, jonka kanssa hän seurusteli pari vuotta.

Sigrid Schauman ja Elisabeth-tytär noin vuonna 1920. Sigrid toimi taidekriitikkona turvatakseen pienen perheen toimeentulon. Päätoimiseksi taiteilijaksi hän palasi 71-vuotiaana.

Sigrid Schauman ja Elisabeth-tytär noin vuonna 1920. Sigrid toimi taidekriitikkona turvatakseen pienen perheen toimeentulon. Päätoimiseksi taiteilijaksi hän palasi 71-vuotiaana.

1913 taiteilija synnytti tyttövauvan, jonka nimeksi tuli Elisabeth. Pari vuotta myöhemmin kuollut Reguel Wolff ei koskaan tunnustanut lasta omakseen.

– Hufvudstadsbladetissa oli ilmoitus, että he ovat menneet naimisiin, mutta Reguel Wolff ilmoitti tiedon vääräksi, Granbacka kertoo oudoista kuvioista.

Wolff oli eronnut ja kolmen lapsen isä. Jonkun lähteen mukaan hän oli väkivaltainen. Sigrid Schauman yritti jopa juristin avulla saada hänet tunnustamaan isyytensä, mikä olisi turvannut tyttären tulevaisuutta taloudellisesti.

Sigrid oli lopettanut suhteen raskausaikana. Kalliita lahjoja hän ei halunnut koskaan ottaa mieheltä vastaan. Ehkä lahjojen vastaanottaminen olisi viestinyt lupausta avioliitosta.

Alaston-työssä (1958) Sigrid Schauman käytti tyypillisiä lilan ja violetin sävyjä.

Alaston-työssä (1958) Sigrid Schauman käytti tyypillisiä lilan ja violetin sävyjä.

Taiteen tulee heijastaa tunteita, oli Schaumanin ajatus. Taiteilijan rakkauselämä jäi kuitenkin aika vaisuksi. Hänellä oli ehkä rakkaussuhde Ahvenanmaalla ennen kuin Wolff tuli kuvioon.

Juoruttiin myös, että Sigrid oli rakastunut Vapaan taidekoulun rehtoriin sekä lääkäriinsä Porvoossa.

Menton syksy (1949) on esillä Helsingin Kuusisaaressa Villa Gyllenbergissä avautuvassa näyttelyssä.

Menton syksy (1949) on esillä Helsingin Kuusisaaressa Villa Gyllenbergissä avautuvassa näyttelyssä.

1930-luvulla Sigrid Schauman keksi vaihtaa luterilaisuuden katolilaisuuteen, vaikka hänen isoisänsä oli Porvoon piispa.

Sigrid syntyi aatelisen sotilasperheen tyttärenä Venäjällä, minkä jälkeen perhe asui mm. Puolassa. Hänen isänsä Waldemar yleni kenraaliluutnantiksi. Hän oli myös Vaasan läänin kuvernööri ja senaattori.

– Vaikka perheellä oli valtaa, rahaa oli niukasti, Granbacka kertoo.

Rantamaisema (1900) nähdään Helsingin Kuusisaaressa Villa Gyllenbergissä avautuvassa näyttelyssä.

Rantamaisema (1900) nähdään Helsingin Kuusisaaressa Villa Gyllenbergissä avautuvassa näyttelyssä.

Sigrid oli seitsemänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Rakas isoäiti asui Porvoossa, jossa perhe vieraili usein.

– Ehkä vanhemmat olivat maalailleet kotimaata idylliksi. Suomi saattoi tuntua pettymykseltä lapsesta, jonka äiti oli juuri kuollut, Granbacka miettii syyksi, miksi taiteilija piti kotimaataan niin rumana ja karuna.

Taidekriitikkona ollessaan Sigrid Schauman pystyi maalaamaan ja matkustelemaan vain vapaa-ajallaan. Päätoimiseksi kuvataiteilijaksi hän palasi 71-vuotiaana, jolloin monet alkavat kuivata pensseleitään.

Schauman maalasi taulunsa ensin äidilleen, sitten tyttärelleen. Elisabeth-tytär kuoli syöpään 1968. Sigrid Schauman oli silloin jo luopunut maalaamisesta huonon näkökykynsä takia.

Elisabeth Schauman pysyi neitinä koko elämänsä. Ehkä taiteeseensa keskittynyt Sigrid-äiti ei edes kaivannut lapsenlapsia.

Kesäkuussa 1904 Sigrid Schaumanin veli Eugen ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja itsensä 29-vuotiaana.

Kesäkuussa 1904 Sigrid Schaumanin veli Eugen ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja itsensä 29-vuotiaana.

Kun Sigrid Schauman käveli 1960-luvulla päin punaisia liikennevaloja, poliisi kysyi häneltä, onko hän ollut ennen tekemisissä poliisin kanssa. Taiteilija vastasi: Olen kyllä, silloin kun veljeni ampui Bobrikovin.

Kerrotaan, että poliisi piti vastausta vanhan naisen höpinänä. Taiteilija kertoi kuitenkin totuuden, jota on puitu vuosikymmeniä.

Eugen Schauman oli senaatin virkamies, joka ampui 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Sen jälkeen hän ampui itsensä.

Venäjän sortopolitiikkaa vastustanut Eugen Schauman teki poliittisen murhan harkitusti. Hänen ratkaisuunsa vaikuttivat myös oman elämän vastoinkäymiset: hän sai potkut töistä kuuroutumisensa takia ja hänen rakastamansa nainen jätti tylysti.

– Sigridille se oli traumaattinen kokemus, hän oli hyvin läheinen veljensä kanssa, Granbacka toteaa.

Jotkut ovat tulkinneet Eugenin ja Sigridin suhteessa jopa seksuaalisuutta, mikä ei Granbackan mukaan pidä paikkaansa.

Sigrid Schauman halusi jatkuvasti veljelleen arvostusta. Kun sukukokouksessa ei puhuttu hänen rakkaasta veljestään, hän alkoi häiritä runoesitystä puhumalla kovaan ääneen.

Sigrid Schauman kesällä 1958 Amos Andersonin vieraana Söderlångvikissa.

Sigrid Schauman kesällä 1958 Amos Andersonin vieraana Söderlångvikissa.

Kun Sigrid Schauman sai Pro Finlandia -mitalin, hän lähetti sen takaisin, ikään kuin mielenosoituksena presidentti Urho Kekkoselle. Hän kammoksui erityisesti Kekkosta ja kommunismia. Kerran hän ihmetteli sukukokouksessa, miksi siellä istutaan vielä, vaikka Kekkonen elää.

Taiteilija pukeutui aina mustiin eikä peitellyt mielipiteitään. Hän oli ulospäin vahva ja itsenäinen.

– Musta hatun alta löytyi myös ujo ja herkkä nainen, Granbacka toteaa.

Villa Aurelia -maalaus on vuodelta 1953.

Villa Aurelia -maalaus on vuodelta 1953.

Sigrid Schauman teki yhden asian hyvin selväksi: voit kukoistaa vielä vanhanakin, kaikkea ei tarvitse tehdä nuorena.

Camilla Granbacka pystyi elämäkertaa tehdessään joiltakin osin jopa samaistumaan taiteilijaan.

– Olen itsekin taidekriitikko, yhden tyttölapsen yksinhuoltaja ja asun Porvoossa, Granbacka kertoo.

Sigrid Schauman haudattiin Porvooseen, mutta hän asui pitkään Helsingissä. Tosin parhaiten hän viihtyi Etelä-Ranskassa, jossa valo oli ehkä juuri oikean sävyinen.

Sigrid Schauman 29-vuotiaana 1906. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn hän piti 86-vuotiaana.

Sigrid Schauman 29-vuotiaana 1906. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn hän piti 86-vuotiaana.

Sigrid Schauman – Taide tunteiden kuvana -näyttely Helsingissä Kuusisaaressa Villa Gyllenbergissä 20.3–4.8.

Tuoreimmat osastosta