Karut lukemat Suomen teistä: Noin 7000 km huonossa kunnossa – katso oman maakuntasi tilanne

Julkaistu:

Uudelleenpäällystyksiä arvioidaan pystyvän tänä vuonna tekemään maanteillä noin 1 500 kilometriä.
Päällystetyillä teillä näkyy talven jäljiltä reikiä ja halkeamia sekä nastarenkaiden aiheuttamia urautumia.

Väylän (ent. Liikennevirasto) mukaan Manner-Suomen päällystetystä tiestöstä hieman yli 12 prosenttia on huonokuntoista. Kilometrimäärällisesti tämä tarkoittaa noin 7 000 kilometriä.

Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 55 600 kilometriä.

Huonoin tilanne on Keski-Pohjanmaalla, jossa lähes 17 prosenttia teistä on luokiteltu huonokuntoiseksi. Paras tilanne on sen sijaan Etelä-Karjalassa, jossa ainoastaan hieman vajaa 8 prosenttia teistä on luokiteltu huonokuntoisiksi.

Valta- ja kantatiet ovat parhaassa kunnossa Etelä-Karjalassa ja seutu- ja yhdystiet Kymenlaaksossa.


Väylän tieliikennejohtaja Pekka Rajala kertoo, että maanteiden korjausvelka on tällä hetkellä noin 1,3 miljardia euroa. Teiden korjausnäkymät kuluvalle vuodelle ovat hänen mukaansa synkät.

– Tilanne näyttää todella huonolta. Uudelleenpäällystyksiä arvioidaan pystyvän tänä vuonna tekemään maanteillä noin 1 500 kilometriä.

Rajala huomauttaa, että viimeksi näin pieni päällystemäärä tehtiin 1960-luvun alussa. Tuolloin päällystettyjä teitä oli myös huomattavasti nykyistä vähemmän.

Jotta edes tiestön nykyinen kuntotaso voitaisiin säilyttää, uutta päällystettä pitäisi Rajalan mukaan tehdä vuosittain 3 000–3 500 kilometriä, joten huonokuntoista päällystettä syntyy Suomeen tänä vuonna 1 000 kilometriä lisää.

Viime vuosina teiden kuntoa on pystytty pitämään yllä ylimääräisen liikenneväylien korjausvelkaohjelmassa 2016–2018 myönnetyn lähes 600 miljoonan euron lisärahoituksen turvin.

– Nyt kun lisärahoitus on loppu, niin tilanne näyttää siltä, että päällysteet lähtevät huononemaan rajusti.

Rajala arvioi, että päällystettyjen teiden tilanne oli hyvä vielä 2000-luvun alussa. Tuolloin uutta päällystettä pystyttiin hänen mukaansa tekemään jopa 4 000 kilometriä vuodessa. 2010-luvun jälkeen tilanne kuitenkin huononi.

– Korjausvelan määrä on kasvanut koko ajan. Viime vuonna parlamentaarinen työryhmä arvioi, että perusväylänpitoon tarvitaan vähintään 300 miljoonan euron vuotuinen korotus. Toivottavasti uusi eduskunta ja hallitus korjaavat tilannetta.

Jotta tiet saataisiin pidettyä liikennettä tyydyttävässä kunnossa ympäri vuoden, rahaa pitäisi Rajalan mukaan olla vuosittain yli 700 miljoonaa euroa.


Huonokuntoiset tiet aiheuttavat ongelmia

Teiden huonokuntoisuus määritellään kolmen tekijän kautta. Rajala kertoo, että ensimmäinen tekijä on vauriot, joita myös tienkäyttäjät pystyvät helposti havaitsemaan. Niitä ovat halkeamat sekä reiät ja niiden riittävä määrä.

Toinen huonokuntoisuuteen vaikuttava tekijä on tiessä olevat urat. Rajalan mukaan urien pitää olla vähintään 14–16 millimetriä syvät, jotta tieosuus voidaan luokitella huonokuntoiseksi.

– Jos urat pääsevät liian syviksi, niin sateella vesiliirron vaara on olemassa. Myös talvella syvät urat vaikeuttavat talvihoitoa, kun uran pohjalle voi muodostua jäätä.

Kolmas tekijä on epätasaisuus. Alemmalla tieverkolla esimerkiksi routanousut aiheuttavat ongelmia. Päätieverkolla epätasaisuudet ovat Rajalan mukaan jokseenkin harvinaisia.

Teiden kuntoa valvotaan mittausautolla. Rajala kertoo, että päällystetyt valta- ja kantatiet mitataan joka kevät. Seutu- ja yhdystiet mitataan kolmen vuoden välein. Mittausauto mittaan epätasaisuutta, urasyvyyksiä ja heittoja. Reikiä ja halkeamia seurataan toistaiseksi ihmistyönä.

Korjaustyöt aloitetaan yleensä vilkkaimmista valta- ja kantateistä. Rahan riittävyyden mukaan siirrytään korjaamaan vähemmän liikennöityä tieverkkoa.

Huonokuntoinen tie aiheuttaa tienkäyttäjälle monenlaista päävaivaa. Tämä koskee sekä huonokuntoisia sorateitä, että päällystettyjä teitä.

– Huonokuntoisesta tiestä aiheutuu epämukavuustekijöitä äänen ja tärinän muodossa. Lisäksi joko kuljettajat alentavat nopeutta tai tienpitäjät alentavat nopeusrajoitusta, jolloin matka-ajat pidentyvät. Syntyy aikatappiota.

Tärinä ja epätasaisuus voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä ajoneuvoihin korjauskustannuksia. Pahat kuopat voivat lisäksi aiheuttaa rengasrikkoja.

Toisin kuin voisi yleisesti luulla, huonokuntoiset tiet eivät lisää onnettomuusriskiä.

– Tutkimustulosten mukaan tien kunnon laskiessa myös ajonopeuden laskevat. Eli mitä hiljempaa ajetaan, sitä vähemmän syntyy onnettomuuksia, Rajala kertoo.


Todellinen tilanne paljastuu vasta lumien sulettua

Ilta-Sanomien kuvaajan Tomi Hirvisen ottamat kuvat valtion ylläpitämältä Sokojantieltä Kokkolasta kertovat karua kieltään teiden kunnosta. Päällysteen kunto on surkea ja keskellä tietä on reikää reiän vieressä.

– Kyllähän se totisesti oli huonossa kunnossa. Pientä reikää oli siellä täällä ja isompaakin koloa oli. Päällyste tuntui murenevaiselta myös jalalla, kuvailee Hirvinen, joka arvelee, että tilanteen karuus paljastuu vasta kevään edetessä.

– Osa tieverkosta on vielä lumen ja jään peitossa, eli todellinen tilanne ja huonompia kohtia paljastuu varmaan vasta parin viikon kuluttua, kun lumet sulavat, kertoo Hirvinen, jonka kokemuksen mukaan pääteillä tilanne on parempi myös Keski-Pohjanmaalla.


– Isoja teitä on asvaltoitu viime kesänä. Pienemmät sivutiet ovat huonommassa kunnossa, kun on laitettu paikkaa paikan perään eikä uutta kunnollista kestopäällystettä.

Myös Autoliiton Kokkolan seudun osaston puheenjohtaja Veijo Haapakoski toteaa, että roudan aiheuttamat kevätvauriot paljastuvat vasta myöhemmin.

– Sitten hankaluuksia rupeaa näkymään.

Haapakosken mukaan Sivuteillä näkyy kesäisin ainakin asvalttiin kuluneita ajouria.

– Aika vähän sivuteitä on päällystetty viime vuosina tällä alueella.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt