Supon erikoistutkija Isis-palaajista: ”Ikävä kyllä se huoli on suuri ja varsin todellinen”

Julkaistu:

– Mikäli he eivät ole ideologiasta luopuneita, vaan haluavat sitä edelleen edistää, niin silloin on todennäköistä, että he pyrkivät sitä ideologian mukaista toimintaa Suomessa jatkamaan, sanoo Supon erikoistutkija Pekka Hiltunen konfliktialueelta palaajista.
Suojelupoliisin mukaan Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut erityisesti Isisissä merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.

”Isis-vaimo” Sannan noustua uutisotsikoihin on viime viikkoina uutisoitu siitä, kuinka Syyrian ja Irakin konfliktialueella on yhä Suomesta sinne lähteneitä naisia, miehiä ja lapsia.

Suomessa asuu heihin sidoksissa olevia ihmisiä, jotka kannattavat tai tukevat terroristista toimintaa, Supo kertoo torstaina julkistamassaan vuosikirjassa.

Syyrian ja Irakin konfliktialueelle on lähtenyt Suojelupoliisin tietojen mukaan Suomesta yli kahdeksankymmentä tunnistettua henkilöä.

– Näiden lähtijöiden joukkoon kuuluvat nimenomaan sellaiset henkilöt, jotka ovat Supon kiinnostuksen kohteena. Henkilöitä, joihin liittyy huoli radikaalijärjestöjen piirissä toimimisesta. Suuri osa heistä on, ikävä kyllä, nimenomaan Isiliin päätynyt, kertoo Supon erikoistutkija Pekka Hiltunen IS:lle.
Lähtijöistä arviolta kaksikymmentä on kuollut ja parisenkymmentä jo palannut Suomeen.

– Puhutaan muutamista kymmenistä henkilöistä, jotka ovat edelleen alueella, Hiltunen lisää.

Hiltunen sanoo, että konfliktialueella on parhaillaan ”useita” Suomeen palaamishalukkaita henkilöitä.

– Enemmän kuin yksittäisiä henkilöitä. On olemassa sellaisia henkilöitä, joista tiedämme faktisesti, että he haluavat palata juuri Suomeen. Sen lisäksi on varmasti vielä suurempi joukko, jotka haluavat poistua konfliktialueelta syystä tai toisesta.

Hiltusen mukaan jokainen Suomeen palaaja pyritään saattamaan viranomaistoiminnan piiriin.

– Se on hyvin vaihtelevaa, että minkätyyppistä viranomaistoimintaa missäkin tapauksessa tarvitaan. Siinä tehdään aina tapauskohtaista arviointia. Ja toki tietoa pyritään hankkimaan myös henkilöistä, jotka edelleen konfliktialueella ovat. Niillä keinoilla, jotka on käytettävissä.

Hiltunen ei avaa, onko jo Suomeen palanneiden henkilöiden kanssa ilmennyt ongelmia Suomessa. Hiltunen ei kommentoi myöskään sitä, ovatko Suomeen palanneet henkilöt terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden listalla, jolla kohdehenkilöitä on noin 370.

– Palanneiden joukossa on hyvin erityyppisiä henkilöitä, nämä alkuvaiheen palaajat ovat profiililtaan hyvin vaihtelevia. Suurin osa näistä Suomeen aikaisemmin palanneista on saattanut palata esimerkiksi petyttyyn alueella toimintaan. Että siellä ei ollutkaan sellaista kun oli aikaisemmin kuviteltu.
Kuinka suuri on huoli mahdollisista konfliktialueelta palaajista, kuten Isis-vaimoista, mahdollisena uhkana Suomen turvallisuudelle?

– Ikävä kyllä se huoli on suuri ja varsin todellinen. Ongelmahan on siinä, että Suomeen paluu ei välttämättä tarkoita radikaali-ideologiasta irtautumista. On mahdollista, että sieltä tulee henkilöitä, jotka haluavat edelleen jatkaa omaa radikaalitoimintaansa.

– Se henkilötason uhka saattaa liikkua aina sieltä isku-uhasta aina tukitoimintaan tai mentorointitoimintaan, joten puhutaan oikeammin riskiskaalasta, joka tähän ilmiöön kokonaisuudessaan liittyy. Ja se on ikävä kyllä varsin huomattava.
Supon mukaan Suomessa merkittävimmän terrorismin uhkan muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. Näillä henkilöillä on todennäköisesti joko suoria tai välillisiä yhteyksiä radikaali-islamistisiin verkostoihin tai järjestöihin.

Suojelupoliisin tietoon on myös tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa.

Radikaali-islamististen verkostojen aktiivijäseniä osallistuu terroristijärjestöjen operatiiviseen toimintaan etenkin Syyrian ja Irakin konfliktialueella. Suomessa toimivat osat ovat toistaiseksi keskittyneet tukitoimintaan ja ideologian levittämiseen, Supon tänään julkaisemassa vuosikirjassa sanotaan.