KRP:n hyllytetty päällikkö syytetyn penkiltä: ”Mikä on se laiminlyönti, josta minua syytetään?”

Julkaistu:

Robin Lardotin mukaan Jari Aarnion johtaman huumepoliisin valvonta ei edes kuulunut hänelle, eikä kukaan kertonut epäselvyyksistä.
– Olen päivät ja yöt miettinyt, onko jotain jäänyt tekemättä. Se ei minulle selvinnyt tiistaina, sanoi syytteessä oleva KRP:n hyllytetty päällikkö Robin Lardot poliisipomojen virkarikoskäräjillä tänä aamuna.

Tiistaina syyttäjä veti yhteen perustelunsa siitä, miksi Lardot ja useita muita entisiä ja nykyisiä poliiseja pitäisi tuomita virkarikoksista. Syyttäjän mukaan Lardot oli yksi poliisijohtajista, joka jätti osaltaan valvomatta Jari Aarnion johtaman Helsingin huumepoliisin tietolähdetoimintaa. Yksikkö tyhjensi lähteet rekisteristä viime vuosikymmenen loppupuolella, eikä lähteitä merkattu rekisteriin vuosiin, mitä syyttäjä pitää laittomana.

Ongelma rekisteröimättömyydessä kiteytyy useiden oikeussalissakin kuultujen puheenvuorojen mukaan siihen, että rekisteröimättömyys tekee poliisitoiminnan laillisuusvalvonnan vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi.

Syyttäjän käsityksen mukaan tieto Helsingin tietolähdetilanteesta levisi syytetyille muun muassa epävirallisissa keskusteluissa. KRP kertoi myös vuoden 2010 tietolähdetoimintaa käsittelevässä vuosiraportissa, että osa yksiköistä ei kirjaa tietolähteitä.

Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010–2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä. Lardot piti tänään käräjillä yhteenvedon omasta kannastaan itse.

Hänen mukaansa kymmeniä päiviä kestäneen oikeudenkäynnin aikana ei ole tullut esille se, mitä virkavelvollisuutta hän on rikkonut.

– Syyttäjä totesi, että jotain muuta ja enemmän olisi pitänyt tehdä. Minulle ei ole selvinnyt, mikä on se konkreettinen laiminlyönti – mitä minun olisi pitänyt tehdä. Kai tässä nyt jonkinlainen ajatus on siitä, että kun ei laillisuusvalvonta toiminut, niin tämä vastuu olisi siirtynyt sivusuunnassa poliisijohtaja Lardotille, hän sanoi.

Lardot kertoo, että teki voitavansa

Lardot haastettiin oikeuteen viime hetkellä ennen syyteoikeuden vanhenemista, viime kesän korvalla. Lardotin mukaan koko oikeusprosessi olisi pitänyt hoitaa kahdessa osassa. Hän pitää käsittelyä kohtuuttomana.

– Syyttäjä olisi voinut ensin erillisessä prosessissa selvittää onko Helsingin poliisissa toimittu lainvastaisesti. Jollei Helsingin poliisissa ole toimittu väärin, myöskään minä en ole voinut laiminlyödä puuttumista lainvastaisuuksiin, Lardot sanoi.

Hän totesi, että useat todistajat ja todisteet ovat kertoneet tietolähdetoiminnan järjestämisestä esimerkiksi niin, että rikoskohtaisten tietolähteiden käyttöä on kirjattu esimerkiksi muistivihkoihin tai vastaaviin. Lardotkin pitää syytteensä aikaista tietolähdesääntelyä sekavana.

Syyttäjä pitää selvänä, että Helsingin huumerikosyksikkö hyödynsi tutkinnassa tietolähteitä jatkuvasti, mutta vetosi käyttävänsä vain satunnaisia tietolähteitä. Rekisterin tuhoamista on perusteltu myös sillä, että alamaailman tiedottajat eivät enää suostuneet rekisteröitäväksi.

Lardot myös toi esille, että hän muun muassa kehotti keskusrikospoliisia luomaan vuonna 2009 tietolähderekisterin, huolehti uuden lainsäädännön linjauksista ja koulutuksen järjestämisestä vuosina 2011–2013 sekä huolehti että salaisia pakkokeinoja koskevan Salpa-määräyksen päivitystyötä jatketaan, jotta tietoon tulleet tietolähdetoiminnan tulkinnanvaraisuudet poistetaan. Uusi määräys annettiin alkuvuonna 2013.

– Uuden Salpa-määräyksen antaminen on juuri sitä virkavelvollisuuden hoitamista, joka allekirjoittaneelle kuuluu, Lardot sanoi.

”Olen valmis toimimaan, ei siitä ole kyse”

Syyttäjän mukaan Lardotin olisi pitänyt Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikosen esimiehenä valvoa, että Riikonen hoitaa Aarnion esimiehenä oman valvontavastuunsa. Lardot taas sanoo, että hän ei ole kuulunut niihin henkilöihin, jotka olisivat voineet valvoa rekisteriä. Lardot sanoo, että hän ei ollut keskeinen henkilö puuttumaan yksittäisen poliisilaitoksen tietolähteiden käyttöön, jota valvovat lukuisat esimiehet ja yksikön ja Poliisihallituksen laillisuusvalvonta.

– Syyttäjä lähtee siitä, että tekisin toiminnot, jotka kuuluvat poliisipäällikölle. Poliisihallitus ei ole mikään poliisitoimintaa harjoittava operatiivinen poliisiyksikkö puhumattakaan siitä, että lähdetään tietolähdetoimintaa järjestämään. Tietolähdetoiminnan järjestämisestä päättää poliisilaitoksen päällikkö, Lardot sanoi.

Hänen mukaansa tietolähdetoimintaan puuttuminen oli joka tapauksessa laillisuusvalvonnan tehtävä ja hän saattoi luottaa siihen, että laillisuusvalvonta hoitaisi hommansa.

– Olen valmis toimimaan, ei siitä ole kyse. Pitäisi olla edes jonkinlainen tietoisuus siitä, että se taho jolla tämä on työn alla, ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin, Lardot sanoi.

Lardotin mukaan yhtään kirjallista todistetta ei ole esitetty siitä, että hänellä olisi ollut tietoisuus määräysten vastaisesta tietolähdetoiminnan järjestämisestä Helsingissä. Hän myös sanoo, ettei asia tullut hänelle ilmi myöskään muissa keskusteluissa.

Lardot sanoo kuulleensa asiasta vasta sisäministeri Päivi Räsäseltä marraskuussa 2013.

Tänään Helsingin käräjillä kuullaan vielä Riikosen loppulausunto.