Miksi maahanmuuttajanaiset työllistyvät heikosti? Tilasto paljastaa selvän eron sukupuolten välillä

Julkaistu:

IS kylässä -kiertue vierailee tiistaina Närpiössä, jossa on paljon ulkomaalaistaustaisia asukkaita ja vähän työttömiä.
Ulkomaalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden miesten työllisyys on kasvanut viime vuosina likimain samaa tahtia kuin suomalaistaustaisten miesten, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Eroa ulkomailla ja Suomessa syntyneiden miesten työllisyysasteiden välillä oli vuonna 2017 kolmen prosenttiyksikön verran.
Naisilla vastaava ero on 17 prosenttiyksikköä. Naisten työllistymistä jarruttavat Sutelan mukaan heikko kielitaito, matala koulutustaso ja se, että perheitä perustetaan usein aikaisin.

– Kielitaito ei kartu, kun ollaan kotona, ja elinpiiri voi olla rajattu, jos seurustellaan lähinnä maanmiesten tai -naisten kanssa.

Eron suuruuteen vaikuttaa myös se, että vertailukohta, eli suomalaisnaisten työllisyysaste, on kansainvälisesti korkea. Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste on Suomessa esimerkiksi selvästi korkeampi kuin kaikkien naisten työllisyysaste Italiassa ja Kreikassa, Sutela kertoo.

Miesten keskuudessa on enemmän työperäisiä maahanmuuttajia kuin naisten. Perhesyyt tuovat naisia Suomeen useammin kuin miehiä.

Kiinnostusta työnteolle Sutelan mukaan olisi. Vuoden 2014 Ulkomaalaistaustaisten työ ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan kiinnostus työntekoon on kotona olevilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla aika lailla yhtä suuri kuin suomalaisten keskuudessa.

– Kokemukseni mukaan työhalut ovat yleensä melkoisia, ja kriisialueilta tulevilla on usein kova motivaatio päästä töihin senkin takia, että he haluavat lähettää rahaa sukulaisille ja vanhemmilleen, jotka ovat jääneet toisaalle.

Työllistyminen vaikuttaa paitsi yksilön omaan elämään ja yhteiskuntaan myös jälkipolviin. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa lasten kouluttautumiseen samalla tapaa ulkomaalaistaustaisilla ja suomalaistaustaisilla nuorilla, Sutela huomauttaa.

– Se, että ulkomaalaistaustaisissa nuorissa on enemmän esimerkiksi koulupudokkaita kuin suomalaistaustaisissa, on yhteydessä siihen, että vanhemmissa on enemmän vähän koulutettuja.
Eri puolelta maailmaa saapuvat maahanmuuttajat eivät työllisty Suomessa yhtä helposti. Esimerkiksi Lähi-idästä Suomeen muuttaneilla työllistyminen on usein vaikeampaa kuin naapurimaista tulleilla. Kieli- ja koulutuskysymysten ohella myös työmarkkinoilla tapahtuvalla syrjinnällä on osuutensa asiaan.

– Ei kai se ole kenellekään mikään salaisuus, että työmarkkinoilla on syrjintää. Virolaisilla työllisyysaste on aina ollut yhtä hyvä tai parempikin kuin suomalaisilla, mitä selitetään paljon sillä, että on kielitaitoa ja kulttuuritausta sekä ulkonäkö tuntuvat tutuilta, kynnys työllistämiselle on pieni.

– Tällaisia tarinoita kuulee paljon, että kun joku onnekas onkin päässyt organisaatioon, huomataan, että kun kyseessä on hyvä tyyppi, joka on kova tekemään töitä, niin sitten ovet avautuvat muillekin.

Tilannetta voisi Sutelan mukaan parantaa tarjoamalla kieliopetusta ja mahdollisuuden hankkia toisen asteen tutkinto. Sekin on tärkeää, että toisen asteen tutkinnon voi hankkia vaikkapa oppisopimuskoulutuksella.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Suomen väestöstä vuonna 2017 yli 380 000, eli 7 prosenttia, oli ulkomaalaistaustaisia.

Ahvenanmaalla asuvista ulkomaalaistaustaisten osuus oli 14,5 prosenttia. Uudellamaalla lukema oli 13 prosenttia.

Maakunnista suhteellisesti pienin ulkomaalaistaustaisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan väestöstä vain 2,2 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaisia oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla ja monissa Ahvenanmaan kunnissa. Pohjanmaan Närpiö sijoittui listauksessa kahdeksanneksi.

IS kylässä -kiertue vierailee tiistaina Närpiössä. Vuonna 2017 Närpiön asukkaista ulkomaalaistaustaisia oli 15,4 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt