Kommentti: Ilmastolakko meni – entäpä jos nuoret ryhtyisivät seuraavaksi sanoista tekoihin?

Julkaistu:

Koululaiset voisivat alkaa istuttaa keväisin puita, ehdottaa Ilta-Sanomien Pasi Jaakkonen.
Sadattuhannet koululaiset ympäri maailmaa osallistuivat viime perjantaina koululakkoon ilmastonmuutosta vastaan. Myös Suomessa tuhannet nuoret ottivat osaa ainakin 30 paikkakunnalla mielenilmaukseen, jonka innoittajana on 16-vuotiaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergin aloittama maailmanlaajuiseksi ilmiöksi kasvanut tapa ottaa kantaa ilmastonmuutokseen.

Kun mediassa tarkkaan seurattu mielenosoitus on ohi, julisteet ja banderollit viikattu tai heitetty roskiin, voidaan perustellusti kysyä, mitä seuraavaksi tapahtuu? Jos tarkoitus oli saada huomiota ilmastonmuutoksen vastaiselle kamppailulle, se kyllä toteutui. Mutta mikä olisi seuraava askel, jos me aikuiset haluamme edetä niihin konkreettisiin toimiin, jota nuoret banderoilleissaan meiltä peräänkuuluttivat?

Ääneenajattelin ilmastolakon jälkitunnelmissa Twitterissä, voisiko puiden istuttaminen olla sellainen jokamiehen, -naisen, nuoren tai vanhan ilmastoteko, joka olisi vastaus ihmisten kaiketi vilpittömään haluun toimia ilmastonmuutosta vastaan passiivisen odottamisen ja mahdollisten elintapaamme kajoavien kieltojen sijaan?
  • Katso alta videolta tunnelmia nuorten ilmastomarssilta

Kun lumet ja routa muutaman kuukauden kuluttua sulavat, alkaa kaukana mielenosoittajien suosimista keskustoista mittava puiden istutusurakka, jonka suuruudesta harva on tietoinen. Joka kevät Suomessa istutetaan noin 100 miljoonaa puuntaimea valtaosin käsityönä. Jokaisessa Suomen kunnassa on koulu, mutta myös Metsänhoitoyhdistys, joka merkittävältä osalta vastaa puun taimien istutusurakasta. Esimerkiksi Uudellamaalla metsänhoitoyhdistys istuttaa joka kevät noin 1,3 miljoonaa puuta, joista muutaman vuoden kuluttua tulee merkittävä hiilinielu.

Entäpä jos mielenosoittamisen sijasta koululaiset siirtyisivätkin käytännön ilmastotekoihin osallistumalla hiilinielujen rakentamiseen puita istuttamalla? Voisiko tämä olla osa niitä toivottuja käytännön konkreettisia ilmastotekoja?

Sadat ihmiset pitivät ajatusta ainakin kokeilemisen arvoisena. Peukkua näyttäneiden joukkoon mahtui niin tunnettu luontodokumenttien tekijä, suuren kaupungin koulutuksesta vastaava kaupunginjohtajaa ja muutama koulu vain muutamia heistä mainitakseni.

 

Siinä missä ruotsalaiset kehittivät ilmastonmuutoksen vastustamiseen koululakon, suomalaiset koululaiset rakensivat ratkaisun puiden istutuksesta.

Ilmastonmuutoskeskustelussa viime aikoina esillä ovat olleet erilaiset ihmisten arkeen ja elämäntapoihin puuttuvat toimet. Sävy on ollut syyllistävä siinä määrin, että se uhkaa kääntyä tavoitettaan vastaan. Vaikka metsätalouden hakkumääristä ja metsien uudistustavoista käydään ikuisuustaistelun luonteen saanutta vääntöä, en ole juuri kuullut kuullut kenenkään vastustavan puiden istuttamista kaadettujen tilalle.

Puiden istuttamisella on myös merkittävä selkänoja. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC korosti tuoreimmassa raportissaan metsittämisen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomi on ilmoittanut tulevalla Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella osaltaan edistävänsä kestävää metsänhoitoa ja metsitystä.

Moni kyynikko (myönnän itsekin näin ajatelleeni) ehti epäillä ilmastonmuutosmielenosoituksen olleen osalle koululaisista vain hyvä tapa lintsata koulusta. Ehkä joukkoon mahtui heitäkin, mutta varmasti nuoret olivat vilpittömällä mielellä liikkeellä. Seuraavaksi voisi olla aikuisten, koulun ja metsäammattilaisten vuoro vastata heille esitettyyn huutoon. Ehkäpä toukokuussa lumien sulettua ja todistusnumeroiden tultua jo kirjoitettua, näemme ilmastonmuutoksesta huolestuneita koululaisia istuttamassa puita.

Siinä missä ruotsalaiset kehittivät ilmastonmuutoksen vastustamiseen koululakon, suomalaiset koululaiset rakensivat ratkaisun puiden istutuksesta. Sitä sopisi esitellä Suomen EU-puheenjohtajakauden saavutuksena ja kansainvälisesti arvostetun suomalaisen metsäosaamisen näytteenä. Tekoja – ei vain puhetta.

Sitäpaitsi puun istuttaminen on aina varma konkreettinen ilmastotoimi. Minun nuoruuteni sukupolvi kasvoi 1980-luvulla ydinsodan maailmanlopun pelossa ja siihen lääkkeen antoi aikakautemme tuntojen tulkki Juice Leskinen kehottamalla istuttamaan omenapuun, vaikka liekit jo liepeitä nuolee. Se on hyvä ilmastoteko nytkin. Kunhan taimen vain istuttaa niin, että se lähtee kasvamaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt