Nuoret siirtyivät sanoista tekoihin ilmaston puolesta: ”Jos emme toimi nyt, seuraukset ovat valtavat”

Julkaistu:

Nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten suurin huoli. Siksi Lena Weberkin, 16, tuli eilen Porvoosta Helsinkiin osoittamaan mieltään. Sadat tuhannet nuoret osallistuivat maailmalla ilmastolakkoon ja vaativat päättäjiltä tekoja nyt.
Sinä kuolet vanhuuteen, meidän lapsemme kuolevat ilmastonmuutokseen, julistaa kyltti Lena Weberin, 16, käsissä. Joulukuusta lähtien saksalainen vaihto-oppilas on matkustanut lähes joka perjantai koulun sijasta mielenosoittamaan Eduskuntatalon portaille.

– Olen keskustellut opettajieni kanssa ja he ymmärtävät kantani. Korvaan tunteja tekemällä enemmän läksyjä, porvoolaislukiossa opiskeleva Lena selittää.


Saksalaisopiskelijan silmät avautuivat, kun hän näki ikäisensä ilmastoaktivistin Greta Thunbergin puhuvan mielenosoituksessa Puolassa. Ruotsin metsäpalojen jälkeen Greta alkoi vaatia poliitikoilta konkreettisia tekoja ilmaston eteen. Ennen Ruotsin vaaleja tyttö istui parin viikon ajan Ruotsin valtiopäivien päärakennuksen edustalla Tukholmassa.

Hän on jatkanut koululakkoaan perjantaisin ja kannustanut esimerkillään muita nuoria ympäri Eurooppaa. Nuori ilmastotähti on saanut aikaan valtaisan liikkeen, ja on ehdolla jopa Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.


Eilen perjantaina järjestetty kansainvälinen nuorten ilmastolakko on Gretan uran suurin saavutus tähän mennessä. Lakkoon osallistui nuoria yli sadasta eri maasta.


Koulupäivän väliin jättäneet nuoret osoittivat mieltään Eduskuntatalon edessä Helsingissä sekä ympäri Suomen 29 eri paikkakunnalla vaatien oikeutta elämään, jota ilmastonmuutos ja muut ympäristökatastrofit eivät vaarantaisi.


Greta Thunberg vaatii, että poliitikot kuuntelisivat tutkijoita, seuraisivat Pariisin ilmastosopimusta ja lokakuussa julkaistua, hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raporttia. Raportin keskeisin tavoite on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Eduskuntatalon edustalla on istunut syyskuusta lähtien perjantaisin 20–30 mielenosoittajan osoittajan ryhmä. Lena Weber on yksi heistä.

– Haluan, että päättäjät alkavat välittää sukupolveni tulevaisuudesta. Totta kai raha hallitsee maailmaa, mutta on surullista nähdä, että talous laitetaan tulevaisuutemme edelle. Haluan, että he heräävät ja alkavat toimia ja käsitellä tätä kriisiä kriisinä, Lena painottaa.

– Jos emme toimi nyt, seuraukset ovat valtavat. Näimme palasen siitä jo Kalifornian ja Ruotsin maastopaloissa sekä hurrikaanien kaltaisissa sääilmiöissä.

Lenan mukaan Suomessa ilmastolakkoilu on suhteellisen pientä verrattuna Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi viime viikolla peräti 40 000 ihmistä marssi Amsterdamin kaduilla vaatimassa tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Suomessa ei niinkään puhuta ilmastonmuutoksen seurauksista, vaan mediassa asiaa käsitellään enemmän lakkoilun kautta.

Lentämisen lopettanut Lena on kasvissyöjä ja pyrkii välttelemään kaikkia eläinkunnan tuotteita, muttei voi sanoa olevansa vegaani. Hän on luopunut ostamasta uusia tavaroita.

– Hankin vaatteeni käytettyinä. Ostan vain sellaisia asioita, joita todella tarvitsen. Esimerkiksi alusvaatteeni hankin mieluummin uusina ja puhtaina, hän naurahtaa.

Ilmastotekonaan Lena pitää myös sitä, että pitää ääntä ilmastonmuutoksesta ja ottaa asian esille keskusteluissa. Monet nuoret tietävät kyllä ilmastonmuutoksen, mutta eivät Lenan mukaan ymmärrä seurauksia.

Vantaalainen Emma Toikkanen on Lenan tavoin kiinnostunut ilmastovaikuttamisesta. Hän osallistui vanhempiensa suostumuksella ensimmäistä kertaa ilmastolakkoon perjantaina.

– Kiinnostuin aiheesta, kun otin selvää ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Halusin vaikuttaa, sillä mielestäni päättäjät eivät ota ilmastonmuutosta tarpeeksi vakavasti ja sen seuraukset pelottivat, 15-vuotias ysiluokkalainen selittää.


Ilmastomuutoksen torjumiseen kuuluvissa järjestöissä aktiivisesti toimivalla Emmalla on viesti päättäjille. Hän sanoo, että päästöt pitäisi saada mahdollisimman nopeasti alas, ja päättäjien pitäisi kuunnella tutkijoita.

– Myös ilmasto-oikeudenmukaisuus pitää ottaa huomioon. Me nuoret vaadimme ilmastotekoja nyt. Päättäjien pitäisi taata hyvä tulevaisuus tuleville sukupolville, ja ilmastonmuutos uhkaa tätä.

Ilmastoahdistus on saanut Emman muuttamaan kulutustottumuksiaan. Emma syö kasvisruokaa eikä osta uusia vaatteita.

– Jokainen ihminen voisi muuttaa kulutustottumuksiaan ilmastoystävällisemmäksi. Esimerkiksi muovin käytön vähentäminen, kierrättäminen, lihankäytön ja lentämisen vähentäminen, sähkön säästäminen ja julkisen liikenteen hyödyntäminen ovat hyviä tapoja. Ilmastolakkoon osallistuminen on näkyvä tapa vaikuttaa. Myös se, että vaatii päättäjiltä ilmastotekoja ja keskustelee ihmisten kanssa ovat hyviä tapoja, hän neuvoo.


17-vuotias Tekla Kaasalainen on saanut koko perheensä muuttamaan kulutustottumuksiaan. Ennen perhe lensi kerran vuodessa lomalle kauas ulkomaille, nykyisin lähdetään lomalle lähemmäs.

– Yritämme löytää kaikennäköisiä vaihtoehtoisia muotoja. Joululomalla emme lähteneet mihinkään kaukomatkalle, vaan kävimme junalla Pietarissa. Tietenkin se on vähän harmi, kun kuitenkin haluaisi nähdä maailmaa, mutta yritetään löytää paikkoja vähän lähempänä, hän selittää.

Vegaanina Tekla syö kasvisruokaa, jossa ei ole mitään eläinperäisiä tuotteita. Hän pyöräilee ja käyttää julkisia. Tekla toivoo, että koulussa puhuttaisiin enemmän ilmastonmuutoksesta. Nykyään sitä on käsitelty lähinnä maantiedossa ja biologiassa.


Lukion toista luokkaa käyvän Teklan ilmastohuoli on kova. Ilmastolakkoon hän ei päässyt osallistumaan koulunkäynnin takia. Teklalla on selvä viesti poliitikoille.

– Päättäjät eivät saa oikein mitään päätöksiä aikaan ja tuntuu, ettei edes yritetä tehdä mitään ilmaston eteen. Ilmastoasiat pitäisi nostaa tärkeimmiksi, koska nyt on jo oikeasti kiire.

Tuoreen Nuorisobarometrin perusteella nuorten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt. Tutkimukseen osallistuneista 61 prosenttia ilmoitti olevansa ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta. Luku on suurempi kuin kertaakaan aiemmin yli 20 vuoden seuranta-aikana.

Nuoret osallistuvat vaikuttamiseen monin eri tavoin. Eniten vastaajat olivat osallistuneet äänestämällä, ostopäätöksillä ja poliittisista asioista keskustelemalla.

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Tomi Kiilakosken mukaan nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on jopa ennätystasolla. Hänen mukaansa yksi selitys on se, että osallistumiseen on enemmän keinoja. Toki merkittävää on se, että agendalla on aiheita, jotka selkeästi koskettavat nuoria.


Kaksi kolmesta Nuorisobarometrin vastaajasta on huolissaan ilmastonmuutoksesta, jonka takia he kokevat melko paljon tai erittäin paljon turvattomuutta.

– Ilmastohuoli on Nuorisobarometrin perusteella selvästi nuorten huolista ykkönen, tutkija Mikko Piispa sanoo.

Hän pitää nuorten ilmastovaikuttamista kiinnostavana ja tärkeänä ilmiönä, joka on vielä oraallaan.

– Pidän täysin mahdollisena, että ilmastonmuutoksesta ja ilmastoasioihin vaikuttamisesta tulee tällä hetkellä kahdenkympin molemmilla puolille oleville vahva jaettu kokemus. On todella kiinnostavaa ja tärkeää, että koulu- ja lukioikäiset ovat nyt niin aktiivisia. Nuoret kyllästyvät odottamaan, että aikuiset tekisivät näille asioille jotakin.

Piispan mukaan 78 prosenttia nuorista eli selvä enemmistö hylkää ajattelun siitä, ettei minun ole järkevää toimia ympäristön puolesta, jos muut eivät toimi samoin.

– Nuoret haluavat ja vaativat toimia. Se on vähän ihmekin, etteivät nuorten protestit ole alkaneet aiemmin. Helposti poliittisuus määritetään äänestyskäyttäytymiseksi ja nuoria parjataan siitä, etteivät he ole aktiivisia. Nyt politiikka ja vaikuttaminen kiinnostavat nuoria. On tosi mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako tämä nuorten äänestysaktiivisuuteen, kun kahdet vaalit on tulossa keväällä.

Vaikka huoli ja epävarmuus ovat lisääntyneet jyrkästi, ei nuoriso kuitenkaan näytä vaipuneen apatiaan ja epätoivoon.

– Nuorten optimismi varsinkin oman elämän tulevaisuuden suhteen on vahvaa, ja maailmankin tulevaisuuteen pessimistisesti suhtautuvia on suunnilleen saman verran kuin optimistisesti suhtautuvia. Tämä on mielestäni hyvin kiinnostavaa ja tärkeää sen kannalta, miten ilmastonmuutokseen reagoidaan, sanoo tutkija Sami Myllyniemi.

– Pessimistinen suhtautuminen maailman tulevaisuuteen ei nimittäin ole yhteydessä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, mutta nuoret, jotka kantavat huolta maailman tilasta, kuten juuri ilmastonmuutoksesta, ovat muita todennäköisemmin myös aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, Myllyniemi huomauttaa.


Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) puheenjohtaja Roosa Pajunen, 20, on huomannut nuorten ilmastohuolen. Hän toivoo, että ilmastonmuutosta käsiteltäisiin enemmän koulussa.

– Ilmastonmuutos koskettaa kaikkien nuorten elämää. Siitä voitaisiin puhua muillakin tunneilla kuin biologian tai yhteiskuntaopin tunneilla, sillä se koskettaa muitakin aineita.

Suomen Lukiolaisten Liitto antoi tukensa niille lukiolaisille, jotka halusivat osallistua kansainväliseen ilmastolakkoon. Peräti 1 200 akateemisen tutkimusyhteisön jäsentä allekirjoitti tukikirjeen opiskelijoille. Opetushallituksen johtaja Anni Miettunen kertoi, että keskusteluja lakon puolesta ja vastaan käytiin eri puolilla Suomea. Hänen mukaansa oli koulujen vastuulla päättää, onko ilmastolakko hyväksyttävä syy olla poissa koulusta.

Vaikka opiskelijoilla ei ole varsinaista lakko-oikeutta, ilmastolakkoon osallistuminen toteutti SLL:n mukaan opetussuunnitelmaa: tavoitteenahan on, että lukio antaa eväitä aktiiviseen kansalaisuuteen ja kestävään elämäntapaan.

– Tuntekaa vapina, ilmastokapina! Tuntekaa vapina, ilmastokapina! huusi 2 000 nuoren kuoro perjantaina Eduskuntatalon portailla.

67 prosenttia nuorista huolissaan ilmastonmuutoksesta

  • Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on Nuorisobarometrin mukaan kasvanut jyrkästi kymmenessä vuodessa. Lähes kaikki nuoret pitävät ympäristön kunnioittamista tärkeänä ja yhä useampi nuori kokee ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen uhkaksi.
  • Valtaosa nuorista kokee tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan turvattomuutta suhteessa maailmanlaajuisiin uhkiin: ilmastonmuutokseen (ainakin melko paljon 67 %), kansainväliseen terrorismiin (60 %), maailmanpoliittiseen tilanteeseen (40 %) ja joukkotuhoaseisiin (40 %). Globaalin mittakaavan teemoihin liittyvä epävarmuus nuorten mielissä on 10 vuodessa lisääntynyt jyrkästi.
  • Ilmastonmuutoksen aiheuttamassa turvattomuuden tunteessa on havaittu aaltomainen trendi. Koko väestössä ilmastohuoli kasvoi voimakkaasti vuoteen 2007 saakka, minkä jälkeen seurasi jyrkkä laskutrendi, joka on jälleen viime vuosien aikana muuttunut huolen lisääntymiseksi.
  • Politiikasta ilmoitti olevansa ainakin jonkin verran kiinnostunut 61 prosenttia nuorista. Luku on suurin 20 vuoteen.
  • Nuorten arvoja ja asenteita mittaava Nuorisobarometri toteutettiin haastattelemalla 1901 nuorta, joiden ikä vaihteli 15 vuodesta 29 vuoteen.
Lähde: Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt