Naapurukset rakensivat yhdessä aidan tonttien rajalle – 30 vuoden päästä uusi asukas vaati, että sitä pitää siirtää 15 senttiä

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Jos välit ovat jo entuudestaan jännittyneet, pienikin ärsyttävä asia naapurissa voi johtaa rajuun reaktioon, sanoo naapuririitoja työkseen sovitteleva Jens Gellin.
Erään taloyhtiön uusi talotoimikunta päätti, että pihan perennapenkki siirretään tiettyyn paikkaan. Aiemman talotoimikunnan väki kuitenkin koki, että heidät oli näin syrjäytetty. Se siirsi penkin toiseen paikkaan – kaksi metriä länteen.

Toisessa taloyhtiössä kisailtiin grillin oikeasta paikasta niin, että loppusuoralla puhuttiin jo siitä, että taloyhtiöön pitää hankki kaksi grilliä.

Kolmannessa taloyhtiössä uuden taloyhtiön puheenjohtajan valinta ärsytti yhtä asukasta niin, että tämä laittoi purukumia roskakatoksen lukkoon. Tarkoituksena oli saattaa uusi puheenjohtaja vaikeuksiin, koska roskien kuljettamisen katokseen katsottiin olevan hänen vastuullaan.

Omakotitaloissa asuneet naapurukset olivat yhdessä tuumin rakentaneet aidan tonttiensa rajalle 20 vuotta aiemmin. Sitten toinen naapureista muutti pois, ja talon osti toinen asukas. Kymmenen vuoden asumisen jälkeen uusi naapuri päätti, että hänen näkemyksensä mukaan aita oli 15 senttimetriä liikaa hänen puolellaan. Riitaisuus päättyi, kun syytetty naapuri auttoi naapuriaan toisessa asumiseen liittyvässä asiassa.

Esimerkit kuvaavat sitä, miten naapuririidat voivat eskaloitua ja pienetkin asiat kasvaa suuriin mittasuhteisiin.

Yleensä ihmiset eivät ole pahantahtoisia, mutta heidän tekonsa aiheuttavat närää ja ristiriitoja.

– Ihmiset saavat riidan aikaiseksi mistä tahansa ja jos haitta napsahtaa omalle oksalle, sitä voi olla hankala käsitellä. Riidoista eroon pääseminen on taitolaji, ja siihen on usein hyvä saada joku ulkopuolinen asiaa selvittelemään, pääkaupunkiseudulla asuva sovittelija Jens Gellin näkee.

Gellin on sovitellut työkseen 19 vuotta. Nykyisin hän työskentelee Naapuruussovittelun keskuksessa, jossa sovitellaan pelkästään naapuruusriitoja ja -konflikteja.
  • Lisää naapuririitoja kuulet yllä olevalta videolta.

Naapuririidat syntyvät tavallisten ihmisten välille, joista osa on varustettu tulisemmalla luonteella kuin toiset.

– Kun ihminen tulee vihaiseksi, todellista tarvetta ei tule selvitettyä, vaan reagointi menee helposti ylilyönniksi. Äkkipikaisuuksissaan sitä saattaa sanoa, että tappaa naapurin, vaikka sitä ei tarkoittaisikaan. Ihmiset voivat ottaa tällaiset uhkaukset myös todesta, loukkaantua ja alkaa pelätä, Gellin varoittaa.

Usein riitatapausten taustalla on se, että naapurusten välit ovat jo muutenkin tulehtuneet.

– Ihmiset eivät ole pikkutarkkoja silloin, kun tulevat toimeen toistensa kanssa. Silloin kun ei tulla toimeen, kaikki ärsyttää, Gellin kuvailee.

Asianajaja Juhani Seppänen, Suomen omakotiliiton neuvontalakimies, näkee asian samoin: naapureiden sukset menevät helpommin ristiin, jos välit ovat entuudestaan huonot.

– Monesti konfliktit ovat kyteneet jo pidempään. Jos välit ovat tulehtuneet tai jännittyneet, pieneenkin toisen puolelta tulevaan häiriöön reagoidaan voimakkaasti. Jos välit olisivat kunnossa, tilanteet saatettaisiin ohittaa jopa naurulla.

Aina riitaan ei kuitenkaan tarvita kahta. On mahdollista, että yksi henkilö luo omissa ajatuksissaan riitatilanteen, joka vain paisuu, kun sitä ei pääse heti puhumaan pois. Kun asia sitten pärskähtää kasvoille, riidasta tietämätön osapuoli voi olla äimän käkenä, että mistä se toinen oikein paasaa.


Toisinaan riitojen taustalta löytyy tahallisuuttakin. Naapuri voi esimerkiksi kuulla ääniä ja musiikkia seinän läpi ja tehdä asiasta ilmoituksen, vaikka talonväki ei ole ollut edes paikalla.

– Sitten on myös heitä, jotka painottavat omia oikeuksiaan fanaattisen järkkymättömästi ja taistelevat viimeiseen saakka. Tällainen käyttäytyminen perustuu pitkäaikaiseen epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen ja traumatisoi heitä itseäänkin, myös terapeutiksi kouluttautunut Gellin toteaa.

Osa taas alkaa lopulta tehdä jotain sellaista, josta häntä on syytetty.

– Usein riita aiheuttaa ihmisille mielipahaa, tuskaa ja ahdistusta. Vähitellen alkaa tulla tarve päästä eroon siitä toisesta osapuolesta. Tällaiset voivat alkaa provosoida toista ihmistä käyttäytymään tavalla, joka johtaa provosoituneen henkilön, ja mahdollisesti hänen perheensäkin, häätöön tai asunnon haltuunottoon, Gellin kuvailee.


Auto väärässä paikassa – seurauksena tappouhkaus

Taloyhtiön asukas ei suostunut laittamaan autoaan määrättyyn paikkaan, vaan piti sitä kohdassa, jossa muiden pihankäyttäjien oli vaikea liikkua auton ja talon väliin jääneestä pienestä raosta. Naapureilla ei ollut puheyhteyttä, ja kun asiasta huomautettiin auton omistajalle, tämä tiuskaisi huomauttajalle äkkipikaistuksissaan tappouhkauksen.

Eräässä asunnossa soitettiin digitaalisia rumpuja. Naapurissa asuva pariskunta ärtyi ajatellessaan, että siellä joku laiska vaan soittelee rumpuja eikä tee muuten yhtään mitään. Tilanne häiritsi pariskuntaa vuosia. Kun asiaa alettiin selvittää, pariskunnan rummutukseen liittyvää ahdistusta helpotti se, että he saivat tietää, että soittaja tekee töitä, opiskelee ja soittaa rumpuja vain silloin tällöin.

Kerrostalossa asuva nainen häiriintyi lähes joka ilta siitä, että hänen naapurinsa juoksi tiettyyn aikaan portaat ylös korkokengissä. Iltaisin hän jopa tiesi odottaa, että kohta se ääni kuuluu taas. Kun asiaa selviteltiin, kävi ilmi, että juoksija oli nuori nainen, joka tuli töistä ilta-aikaan ja kipaisi portaat ylös omaan kotiinsa. Tapauksessa saatiin sovittua, että jatkossa nuori nainen malttaa kävellä portaat hitaammassa tahdissa.


Rivitalonaapurit huutelivat toisilleen hävyttömyyksiä ja heittelivät tavaroita takapihan aidan yli. Puolin ja toisin oli myös meluamista ja ryyppäämistä. Puolentoista vuoden jälkeen molemminpuolinen riitely eteni verkostopalaveriin, johon osallistui sovittelijan lisäksi myös poliisi ja sosiaaliviranomaisia. Tapaamisessa saatiin aikaan sopimus, joka ei osittain kuitenkaan pitänyt.

Toisinaan äidit syyllistyvät, kun naapurit syyttävät lapsia metelöinnistä. Useassa tapauksessa äidit ovat poistaneet lapsilta kaikki ääniä tuottavat lelut ja istuttaneet lapsia matoilla vuoratussa huoneessa läppärin ja tablettien äärellä, jotta näistä ei vain lähtisi ääntä. Kahdessa tapauksessa päiväkoti puuttui asiaan, kun perheen lapset olivat henkilökunnan mukaan muuttuneet vähemmän leikkisiksi. Perheen vanhempien ahdistus vaikutti lapsiinkin.

Suomeen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen mies kertoi avanneensa oven isolle mieshenkilölle, joka oli tullut tervehtimään uutta naapuriaan kirveen kanssa. Säikähtänyt ulkomaalainen mies oli saanut myös useita lappuja, joissa uhkailtiin ja otettiin kantaa naapurin mielestä asunnosta kantautuviin ääniin ja musiikkiin, vaikka miehellä ei ollut äänentoistolaitteita, joilla olisi soittanut musiikkia. Mies ei osannut suomea, mutta hän koki tilanteen uhkaavaksi, eikä uskaltanut olla juuri kotonaan. Hän otti yhteyttä sovitteluun. Kirvesmiestä lähdettiin etsimään yhdessä sovittelijan ja tulkin kanssa naapureista. Kirvesmiestä ei löytynyt, mutta ulkomaalainen mies tutustui samalla naapureihinsa ja sai heiltä myötätuntoa.


Taloyhtiön aikuiset syyllistyvät toisinaan lasten kaltoinkohteluun pihamaalla ottamalla kiinni tai retuuttamalla lapsia. Eräässä tapauksessa pihamaan lapset olivat ärhäköitä, pistivät hanttiin ja alkoivat nimitellä vanhempaa henkilöä. Henkilö provosoitui ja lukitsi lasten leikkimökin, jotta lapsilla ei olisi paikkaa missä leikkiä.

Omassa omistusasunnossaan asuneelta maahanmuuttajaperheeltä otettiin asunto haltuun kolmeksi vuodeksi. Päätös syntyi yhtiökokouksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Perusteluja asunnon haltuunottoon olivat lapsen yöllinen pitkäaikainen itku, mattojen tamppaaminen väärään aikaan ja äänekäs toistuva tv:n katselu päivällä. Samankaltaisia tapauksia on enemmänkin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt