Raju Venäjä-raportti ennustaa: Venäjä pysähtyy, voimistuu, heikkenee tai hajoaa – Suomea koetellaan aina

Julkaistu:

Hallituksen tilaama Voiman Venäjä -raportti maalaa varsin synkän kuvan Venäjän tulevista mahdollisista kehitysnäkymistä ja niiden vaikutuksista Suomeen.
Tuore Voiman Venäjä -raportti on puolustusministeriön koordinoima hanke, jossa tilaajina olivat myös ulko- ja sisäministeriö. Raportti julkistettiin tiistaina Helsingissä Säätytalolla.

Varsinaisen ajatustyön takana on yli 40 asiantuntijaa, joista useimmat on nimetty raportissa mutta osan henkilöllisyys on jätetty kertomatta heidän pyynnöstään.

Raportin johtopäätöksistä vastaavat kunkin osa-alueen työryhmät eikä se ole siten mikään Suomen valtionhallinnon sinetöity näkemys.

– Johtopäätösten tekemisen jätämme osittain lukijalle itselleen, ja raportin ojennamme virkamieskunnalle hyödynnettäväksi, tutkijoille jatkotutkittavaksi sekä kaikille Venäjästä kiinnostuneille luettavaksi, raportin alkusanoissa sanotaan.

Lue lisää: Voiman Venäjä -raportti kokonaisuudessaan

Suomen kannalta raportti ei ole kovinkaan lohdullista luettavaa Venäjän mahdollisten kehitysnäkymien suhteen.

Raportissa listataan Venäjälle neljä kuviteltavissa olevaa erilaista kehityssuuntaa, joista minkään ei ennusteta toteutuvan sellaisenaan. Skenaariot hahmottelevat mahdollisia tapahtumia, joihin Suomen olisi Venäjän osalta varauduttava.

Karkeasti ottaen raportista voi tehdä johtopäätöksen, että kävipä Venäjälle miten tahansa, Suomella on joka tapauksessa naapurinaan entistä haastavampi kumppani. Eri skenaarioissa Suomen kärsimysten ja koettelemusten aste vain vaihtelee, ja joissakin skenaarioissa Suomelle avautuu myös uusia positiivisia mahdollisuuksia.

Seuraavassa on lyhyesti neljän eri kehityssuunnan pääpiirteet ja niiden arvioitu vaikutus Suomeen.

1) Nykykehitys jatkuu: Venäjä pysähtyy poliittisesti

Nykykehityksen mukainen jatkuminen tarkoittaisi monella tapaa pysähtymistä tämänhetkisiin asetelmiin. Kun Venäjän presidentin Vladimir Putinin nykyinen valtakausi päättyy 2024, myös uusi valta järjestyisi tavalla, joka säilyttäisi Venäjän nykyisen hallinnon sekä eliitin asemat ja intressit.

Venäjä jatkaisi oman vaikutusvaltansa kasvattamista hyödyntämällä muiden suurvaltojen välisiä jännitteitä ja länsimaiden sisäisiä heikkouksia. Sotilaallinen voima kehittyisi asteittain, turvallisuusviranomaisten asema vahvistuisi ja yhteiskunta ryhmittyisi entistä keskusjohtoisemman sekä uudistuskyvyttömän hallinnon taakse.

Venäjä olisi valmis edistämään etujaan sotilaallisinkin keinoin, mutta välttäisi konfliktien muuttumista suurvaltojen väliseksi aseelliseksi yhteenotoksi.

Kansalaisten muutoshalu kanavoituisi niin sanottuun mikrotason kansalaisyhteiskuntaan, mikä tarkoittaisi puuttumista paikallisiin tai yksittäisiin epäkohtiin ilman, että järjestelmää haastettaisiin laajemmin.

Mahdollinen seuraus Suomelle:

Venäjä tekeisi tässä skenaariossa Suomen kanssa yhteistyötä hyödyllisiksi kokemillaan alueilla, mutta pyrkisi samalla edistämään omia etujaan Suomen kustannuksella kahdenvälisissä suhteissa.

Venäjän vaikuttamistoimet olisivat jatkuvia, mutta muun muassa Euroopan unionin jäsenyys suojaisi Suomea Venäjän aggressiivisimmilta painostusyrityksiltä.

EU:n jäsenmaiden eriävät painotukset Venäjä-politiikassa ja unionin sisäinen poliittinen hajaannus toisivat kuitenkin Venäjälle mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa.

Venäjää pidättelisi myös Suomen laajennettu kumppanuus Naton kanssa sekä kehittyvät kahdenväliset puolustuskumppanuudet eri maiden kanssa. Raportin mukaan Venäjä pyrkisi myös välttämään ”Suomen työntämistä sotilaallisen liittoutumisen valintatilanteeseen lännen kanssa”.

Suomen suhteet Venäjää säilyisivät tämän skenaarion mukaan toimivina, mutta haasteellisina. Venäjä pitäisi myös huolen siitä, että Suoma muistutettaisiin aika ajoin Venäjän vaikutusmahdollisuuksista Suomen suuntaan.

– Venäjällä on resursseja ja edellytyksiä voimistaa ja laajentaa vaikuttamistaan Suomea kohtaan niin tarpeelliseksi katsoessaan. Tällä on Suomea pidättelevää vaikutusta myös ilman konkreettisia toimia, raportissa muistutetaan.

2) Venäjä vahvistuu ja käy haastavammaksi

Nykyistä suotuisampi kehitysnäkymä Venäjän itsensä kannalta tarkoittaisi skenaarion mukaan sitä, että maan sisäistä yhtenäisyyttä uhkaavat tekijät poistuisivat ja maan taloudellinen sekä teknologinen kehitys monipuolistuisivat.

Venäjä jatkaisi länsimaiden rajoittamista hyödyntämällä niiden heikkouksia, mutta solmisi samalla erilaisia talouden ja politiikan yhteistyöhankkeita yksittäisten Euroopan maiden kanssa.

Venäjä ei kuitenkaan hakisi radikaalia muutosta kansainväliseen järjestelmään, sillä kansainvälisen sopimusjärjestelmän ja länsimaiden toimintakyvyn säilyminen olisivat tarpeellisia myös Venäjän omalle taloudelle.

Tässä skenaariossa Venäjän poliittisen johdon asema olisi vahva eikä yhteiskunta haastaisi hallintojärjestelmää. Talouteen syntyisi uutta kasvua energia-alan ulkopuolelta ja öljyn hinta pysyisi niin korkealla (80 USD), että se mahdollistaisi laajoja valtiollisia investointeja.

Venäjän ulkosuhteiden ennustettavuus paranisi, mutta samalla suurvaltojen etupiiripolitiikat vahvistuisivat.

Venäjä kehittäisi sotilaallista voimaansa, mikä riittäisi ylläpitämään suurvaltojen välistä tasapainoa. Venäjä pystyisi myös edistämään omia etujaan interventioilla ja operaatioilla useammille alueille yhdenaikaisesti (esimerkiksi Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiaa).

Venäjän talouden rakenne monipuolistuisi, ja maan markkinat tulisivat ulkomaailmalle mielenkiintoisemmiksi. Venäjä hyödyntäisi esimerkiksi tekoälyteknologian kehitystä ja kvanttitietokoneiden mahdollistamaa uutta teollista vallankumousta.

Raportti ei ota suoranaisesti kantaa siihen, kuinka esimerkiksi Krimin tilanne ratkaistaisiin tässä skenaariossa. Kuvailun mukaan Venäjä tuntisi kuitenkin saavansa käytännössä läpi tavoittelemansa etupiirin ja Euroopan valtiot mukautuvaisivat syntyneeseen tilanteeseen.

– Ulkomaisten investointien määrä lisääntyy, pakotteita puretaan ja viennin rakenne monipuolistuu, raportti maalailee.

Skenaariossa ennustetaan myös, että Yhdysvallat supistaisi vaikutusvaltaansa ja mahdollisesti liittokuntaansakin Euroopassa. Euroopan unionin sisäinen hajaannus jatkuisi ja Venäjä onnistuisi täyttämään valtatyhjiöitä. Nato ja EU olisivat entistäkin hajanaisempia, mikä heikentäisi niiden toiminnan tehokkuutta.

Mahdollinen seuraus Suomelle:

Venäjän voimistuminen tarkoittaisi Suomelle sitä, että maamme liikkumatila kansainvälisessä politiikassa kapenisi.

Hajautuva EU ja kumppanuus heikentyneen Naton kanssa eivät antaisi Suomen turvallisuusratkaisulle nykyisen kaltaista lisäarvoa.

Suomella olisi vaara jäädä yksin kiistoissa Venäjän kanssa. Paine huomioida Venäjän edut laajemmin niin Suomen ulkosuhteita kuin sisäisiäkin asioita koskevassa päätöksenteossa lisääntyisi.

Venäjän poliittisen päätöksenteon ennakoitavuuden paraneminen ja maan talouden kasvu kasvattaisivat kuitenkin suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä Venäjällä.

Suomalaisten kiinnostus Venäjää kohtaan voisi myös kasvaa, sillä maan kehitys lisäisi yhteyksiä liiketoiminnan, opiskelun ja matkustamisen muodossa.

3) Venäjä heikkenee ja muuttuu arvaamattomammaksi

Venäjän nykyistä kehityskulkua heikompi tulevaisuudennäkymä olisi merkittävä tappio maan nykyiselle valtiojohdolle ja eliitille.

Venäjä ryhtyisi todennäköisesti kompensoimaan suhteellista heikkouttaan aktiivisemmalla toiminnalla erityisesti lähialueellaan. Länsimaita Venäjä pyrkisi hajauttamaan suhtautumalla vaihtelevasti eri maihin ja tarjoamalla taloudellisesti houkuttelevia yhteistyömahdollisuuksia yksittäisille maille.

Sisäinen tyytymättömyys Venäjällä lisääntyisi ja painostustoimet kohdistuisivat laajemmin eri väestöryhmiin. Tässä skenaariossa myös öljyn hintataso olisi selkeästi alemmalla tasolla (alle 50 USD), Venäjä joutuisi pidempään taloudelliseen taantumaan ja eikä energia-alan rinnalle syntyisi taloudellista kasvua tai innovaatioita.

Venäjän alueellinen valta-asema heikkenisi ja maan ulkosuhteiden ennustettavuus heikkenisi. Se joutuisi käyttämään aiempaa enemmän erilaisia voimakeinoja sitouttaakseen lähialueita ja -maita yhteistyöhön kanssaan.

Sotilaallista pelotetta pidettäisiin yllä ydinaseita painottamalla. Poliittisen vallan mahdollisen vaihtoon liittyvä epävarmuus lisääntyisi ja valtataistelut aiheuttaisivat hallinnossa heikkoutta ja epäjohdonmukaisuutta.

Korruptio lisääntyisi ja hallinnon sisäiset kamppailut saattaisivat eskaloitua ulospäin näkyviksi konflikteiksi tai ristiriidoiksi. Kansalaisoikeuksia rajoitettaisiin aiempaa voimakkaammin. Epävakaus voisi ääritilanteessa johtaa siihen, että uhkakuvia pitäisi muuttaa ja määritellä esimerkiksi uhkaava ulkoinen vihollinen.

Venäjän asema heikkenisi myös sotilaallisesti, mikä loisi epävarmuutta suurvaltojen väliseen tasapainoon.

Mahdollinen seuraus Suomelle:

Mikäli useammat kielteiset trendit toteutuisivat, Venäjä saattaisi eristäytyä lännestä yhä voimakkaammin poliittisesti. Toisaalta Venäjä saattaisi olla halukas entistä suurempaan taloudelliseen yhteistyöhön lännen kanssa, mikä avaisi esimerkiksi suomalaisille tuotteille ja palveluille vientimahdollisuuksia.

Venäjän mahdollinen eristäytymiskehitys aiheuttaisi Suomelle yleisesti laajempaa epävarmuutta. Poliittinen sekä taloudellinen paine Suomea kohtaan todennäköisesti kasvaisi, koska Venäjän valtiojohdon riskinottotarve kasvaisi myös.

Jatkuvuus Suomen ja Venäjän suhteissa vähenisi, turvapaikanhakijoiden määrässä olisi kasvupainetta ja eri alojen yhteistyö vaikeutuisi. Kehityksen toteutuminen vieraannuttaisi todennäköisesti Suomen ja Venäjän kulttuureita, sillä yhteiskuntien väliset yhteydet vähentyisivät myös turismin osalta.

4) Venäjän valtion sisäinen hajautuminen

Neljäs – ja raportin mukaan kaikkein epätodennäköisin – skenaario kuvaa Venäjän sisäistä hajaantumista. Tässä kehityskulussa Venäjä heikkenisi taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti sekä alkaisi hajautua alueellisesti.

Venäjän johdon legitimiteetti kävisi kyseenalaiseksi, minkä vuoksi väestön painostaminen kohdistuisi laajoihin ihmisryhmiin Venäjän sisällä. Kansalaisyhteiskunta haastaisi järjestelmän ja eliitin sisäinen kamppailu kovenisi.

Skenaariossa Venäjä heikkenisi näkyvästi verrattuna muihin suurvaltoihin. Asevoimien keskitetty johtaminen heikkenisi ja puolustuskyky toisen suurvallan sotilaallista iskua vastaan menettäisi uskottavuutensa. Sotilashenkilöstön lojaalisuus johdolle alkaisi rapautua.

Venäjän sisällä voisi käynnistyä valtakamppailu. Eliitin sisäinen valtataistelu johtaisi pahimmillaan pitkäkestoiseensisäpoliittiseen heikkouteen, jolloin Venäjä myös menettäisi kykyään toteuttaa pitkän aikavälin strategisia tavoitteitaan.

Valtakamppailu voisi käynnistyä esimerkiksi, jos presidentti Putinin nykyisen valtakauden päättymiseen vuonna 2024 liittyvä seuraava vallansiirto jostain syystä epäonnistuisi nykyeliitin kannalta. Skenaarion mukaan Venäjä voisi äärimmillään ajautua sisällissodan kaltaiseen tilanteeseen.

Mahdollinen seuraus Suomelle:

Venäjän hajautumiskehitys aiheuttaisi Suomelle vakavia uhkia lyhyellä aikavälillä.

Suomelle syntyisi paine asemoitua ja määritellä politiikkansa hajautuvien alueiden suhteen, ja Suomen ja Venäjän suhteet saattaisivat katketa väliaikaisesti. Ääritapauksessa Suomi tulisi vedetyksi Venäjän sisällissodan osapuoleksi ja mittavien pakolaisaaltojen vastaanottajaksi.

Venäjän sisäinen kaaos johtaisi riskien kasvuun esimerkiksi rajan ylittävänä rikollisuutena.

Venäjän asevoimien keskitetyn johdon heikkeneminen johtaisi riskiin, että ydinaseita ja muuta tehokasta aseistusta leviäisi epävakaiden hallintojen, terroristien ja yksityisten turvallisuusorganisaatioiden haltuun.

Raportti arvioi myös, että tässä kehityskulussa Suomen turvallisuus- ja puolustusjärjestelyihin syntyisi ”voimakkaita muutos- ja resurssien kasvattamispaineita”.

Venäjä kääntyisi hajautuessaan sisäänpäin, ja samalla myös suora poliittinen vaikuttaminen Suomeen kuitenkin arvion mukaan vähenisi.

Suomen ja Venäjän kahdenvälinen kauppa vähenisi, minkä seuraukset näkyisivät myös Suomen talousluvuissa ja suomalaisten investointien suojassa Venäjällä.

Venäjältä saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaisi ja Suomen venäläisväestö kasvaisi. Toisaalta Suomesta voisi tulla myös suojasatama epävakaita oloja pakenevalle venäläiselle liiketoiminnalle ja pääomalle.

Ennen pitkää Suomelle voisi syntyä myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia, kun Venäjällä resursseja hallitsevat uudet toimijat vakiintuisivat.