Täällä päin Suomea senioreilla on hyvä olla – katso oman kuntasi sijoitus IS:n jättiselvityksessä

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Etelä-Karjalan kunnat ovat tehneet yhteistyötä hyvinvoinnin eteen.
IS selvitti kuntien eroja senioreihin liittyvien tilastojen avulla. Mittarit kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreista kuntatilastoista, ja suurin osa niistä perustuu ministeriön laatusuositukseen.

Selvityksen paras kunta oli Utsjoki, joka pärjäsi erityisesti hyvän kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja lääkkeiden vähäisen käytön ansiosta. Utsjokiset seniorit asuvat usein kotonaan ja heistä huomattavasti muuta Suomea suurempi osa on kotihoidon piirissä.

Alla selvityksen parhaat kunnat. Jos taulukko ei näy, katso se tästä.



Alla kaikki Manner-Suomen kunnat taulukkona. Jos lista ei näy, katso se tästä.

  • Jutun pääkuvana olevalta videolta näet, miltä senioreiden elämä näytti Helsingissä vuonna 2016.
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio iloitsee, että haastavissa pitkien etäisyyksien olosuhteissa on onnistuttu.

– Tuohan kuulostaa totta kai aivan upealta. Kyllä tämä kertoo siitä, että meillä on täällä kotipalveluissa ja kotisairaanhoidossa työhönsä sitoutuneita ammattitaitoisia ihmisiä.

Kunnanjohtaja arvelee, että utsjokiset seniorit ovat tyytyväisiä elämäänsä, koska pystyvät asumaan pitkään kotonaan itselle tärkeiden toimintojen keskellä, esimerkiksi vanhoissa sukumaisemissa.

– Arvelen, että Utsjoen ikäihmiset ovat myös luonteeltaan sellaisia, että he ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin.

Lisäksi kiitosta saavat kotipalvelua tekevät työntekijät.

– Työntekijät tuntevat ikäihmiset ja heidän tarpeensa. Sitä kautta he pystyvät vastaamaan hyvin henkilökohtaisesti kunkin ihmisen palvelutarpeeseen.

Tieva-Niittyvuopio kertoo, että Utsjoen kunnalla on paljon suunnitelmia tulevaisuutta varten. Tavoitteena on rakentaa lisää ja eri palveluilla varustettua palveluasumista.

– Tällä hetkellä tärkeä kärkikehittämiskohde on rakentaa Karigasniemeen omat palvelut ikäihmisille.

Utsjoella on mahdollista saada saamelaiskäräjien rahoittamia palveluja, kuten mm. Auttaja-Aslak palvelua. Siinä Auttaja-Aslakit kiertävät auttamassa arjen askareissa, kuten esimerkiksi puunhakkuussa tai lumitöissä.

– Todella tärkeää on, että ikäihmiset saavat palvelua omalla kielellään, Tieva-Niittyvuopio sanoo.

Etelä-Karjala menestyi

Utsjoen jälkeen tilaston kärjessä on viisi kuntaa Etelä-Karjalan maakunnasta. Toisena olevan Rautjärven jälkeen tulevat Taipalsaari, Ruokolahti, Parikkala ja Lemi.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan Eksote ja kunnat ovat yhdessä satsanneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

– Hyvältä kuulostaa. Sen tiedän, että ainakin Rautjärvi on myös aikaisemmissa tutkimuksissa menestynyt, joten jotain jatkumoa tässä on.

Karhula kertoo, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tavoitetila tiivistyy kahteen sanaan: toimintakykyisenä kotona.

– Olemme panostaneet ihmisten kuntoutukseen, pärjäämiseen, itsenäiseen selviytymiseen ja siihen, että ihmisillä olisi mahdollisuuksia valita asuinolojaan.

Karhula uskoo, että yksi syy hyviin tuloksiin on se, että ihmisiä pyritään käsittelemään yksilöllisesti. Etelä-Karjalassa on pyritty siis pois jäykästä julkisesta hallintobyrokratiasta.

Karhulan mukaan Eksoten hyvät puolet ovat siinä, että toimiviksi todetut käytännöt leviävät Eksoten koordinoimana eri kuntiin.

– Esimerkiksi Savitaipaleen päättäjät ovat käyneet Rautjärvellä ottamassa mallia kunnan toiminnasta. Usutamme kuntia oppimaan toisilta.

Karhulan mukaan jatkossa eräs tärkeimmistä tehtävistä on se, että seniorien toimintakykyä pidetään yllä ja panostetaan yhteisöllisyyteen.

Näin ikäihmisten elinoloja mitattiin

IS selvitti kuntien eroja senioreihin liittyvien muuttujien avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista kerättiin ikääntyvien ihmisten palveluihin, hyvinvointiin ja elinympäristöön liittyviä tilastoja.

Tilastojen valinnan taustana on sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kunnille ja maakunnille antama suositus ikäihmisten palveluista. (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019).

IS indeksoi kunnat 24 tilaston perusteella. Kustakin positiivisesta muuttujasta Suomen paras kunta sai 100 pistettä ja huonoin nollan. Negatiivisista huonoin sai –100 pistettä ja paras nollan. Muut kunnat saivat pisteitä suhteessa huonoimpaan ja parhaimpaan.

Ohessa kaikki kunnat yhteenlaskettujen pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Ahvenanmaan kunnat eivät ole mukana selvityksessä.

Tutkimuksen muuttujat olivat eri ikäisten senioreiden yksinasuminen, eläkkeen koko, mielenterveys- ja muiden lääkkeiden käyttö, sairaalakäynnit, kuolleisuus, köyhyys, kunnan palvelurakenteet ja yli 85-vuotiaiden osuus koko väestöstä. Tilastot ovat keskiarvoja vuosilta 2015–2017. Jos jonkun kunnan osalta jossain muuttujassa ei ollut tietoa miltään näiltä vuosilta, käytettiin kunnan lukuna vuoden 2017 koko maan keskiarvoa.

Mikä laatusuositus?

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä antaneet vuonna 2017 kunnille laatusuosituksen, jonka tarkoituksena on auttaa kuntien ja maakuntien päättäjiä vanhuspalvelulain toimeenpanossa ja seniorien palveluiden kehittämisessä.

Laatusuosituksen tavoitteena on ollut kaikkien terve ikääntyminen ja laadukkaat palvelut niitä tarvitseville. Suositus pyrkii siihen, että kunnat tukisivat senioreiden mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä. Suosituksessa on pyritty siis sosiaalisesti hyvään ikääntymiseen. Siinä kuitenkin on muistettu myös taloudellinen puoli.

STM ja Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen laatusuosituksen myös vuosina 2001, 2008 ja 2013. Laatusuositus on tehty laajassa työryhmässä ja asiantuntijoiden avustuksella.

Missä sinä viettäisit mieluiten vanhuuden päiviä? Kerro kommenteissa!

Ota kantaa

Onko Suomessa hyvä elää seniorin elämää?

Kyllä 37% Ei 63%
Ääniä yhteensä 8702

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt