Heidi Hautala vastaa ”Venäjän puudeli”-väitteisiin: ”Venäjä-linjaani en ole muuttanut”

Julkaistu:

Heidi Hautalan mukaan häntä yritetään mustamaalata ”Venäjän puudeliksi”, vaikka hän yrittää nimenomaan löytää EU:lle kestävän tavan puuttua kaikkien autoritääristen valtioiden ihmisoikeusrikkomuksiin.
Vihreiden europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala sanoo olevansa ihmeissään tavasta, jolla yhdysvaltalainen uutissivusto Daily Beast vihjailee hänen Venäjä-kannoistaan.

Uutissivuston artikkelissa Hautalan epäillään muun muassa kampanjoivan presidentti Vladimir Putinia kohtaan suunnattua EU-päätöslauselmaa vastaan salaa europarlamentin kulisseissa ja olevan joko naiiviuttaan tai tarkoituksella Kremlin talutusnuorassa.

Yhdysvaltalais-brittiläisen suursijoittajan Bill Browderin suulla Hautalan kerrotaan olleen aikanaan yksi niin sanotun Magnitski-lain suurimmista kannattajista Euroopan parlamentissa, mutta nykyisin Hautala näyttää Browderin mukaan siirtyneen ”Venäjän liittolaiseksi”. Brodwer antaa myös ymmärtää, että Hautala yrittäisi vesittää Euroopalle kaavaillun ihmisoikeusloukkausten pakotejärjestelmän.

– En ole muuttanut Venäjä-linjaani. Tämä on aivan päätön tarina, jolla ei ole minkäänlaista katetta, Hautala sanoi keskiviikkona puhelimitse IS:lle.

– Jos faktat kiinnostavat, niin Euroopan parlamentista löytyy tarkat tiedot siitä, kuinka olen äänestänyt ja millaisia päätöslauselmaehdotuksia olen Venäjään liittyen tehnyt, Hautala korosti.

Julkisuuteen päätynyt Browderin ja Hautalan suukopu liittyy siihen, pitäisikö Euroopan unionille kaavailtu ihmisoikeusloukkausten sanktiolaki nimetä Sergei Magnitskin nimelle vai ei.

 

Meitä uhkaillaan, että me olemme Venäjän puudeleita, vaikka meidän tarkoituksemme on vain, että itse laista tulisi oikeudellisesti mahdollisimman kestävä.

Lue lisää: Heidi Hautala joutui rajun hyökkäyksen kohteeksi: ”Kremlin talutusnuorassa...” – Hautala vastaa kritiikkiin

Magnitski oli Browderin venäläinen asianajaja, joka kuoli venäläisessä vankilassa kidutettuna vuonna 2009 sen jälkeen, kun hän oli paljastanut Venäjän korkeaan poliisijohtoon asti ulottuvan veropetosvyyhdin.

Browder lobbaa EU:n ihmisoikeuspakotelaille voimakkaasti Magnitskin nimeä, kun taas Hautalan mukaan eurooppalaiseen lainsäädäntöperinteeseen ei kuulu lakien nimeäminen yksittäisten ihmisten mukaan.


Hautalan mukaan sanktiotyökalun kytkeminen Magnitskin nimeen olisi ongelmallista siksi, että Euroopan unionin lakien täytyisi määritellä yleispätevät työkalut ihmisoikeusrikkomusten sanktioimiseksi.

– Tällä samalla lailla pitäisi pystyä vastaamaan esimerkiksi Khashoggin tapaisiin kohtaloihin, Hautala sanoo viitaten Saudi-Arabian kuningashuoneen edustajien Turkissa surmaamaan toimittaja Jamal Khashoggiin.

– Eurooppa tarvitsee lähestymistavan, jolla ihmisoikeusrikkomuksiin voidaan puuttua maailmanlaajuisesti. Jotain pitää keksiä, jotta nämä autokraatit saataisiin noudattamaan ihmisoikeuksia, olen vahvasti sitä mieltä, Hautala sanoi.

Hautalan mukaan on harmillista, että keskustelu on nyt keskittynyt nimikiistaan sen sijaan, että itse sanktiotyökalusta yritettäisiin saada mahdollisimman tehokas.

– Tästä on nyt tullut sellainen periaatteellinen kiista, että jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Meitä (Magnitski-nimen vastustajia lain nimessä) uhkaillaan, että me olemme Venäjän puudeleita, vaikka meidän tarkoituksemme on vain, että itse laista tulisi oikeudellisesti mahdollisimman kestävä, Hautala sanoi.

Hautalan mukaan kaikille on selvää, että pakotejärjestelmän säätäminen on saanut vauhtia Bill Browderin esillä pitämästä Sergei Magnitskin kohtalosta. Tähän voitaisiin Hautalan mukaan viitata aivan hyvin esimerkiksi tulevan lain johdantolauseissa.

– Ei Magnitskin nimi ole mikään sellainen asia, mitä ei voisi tässä yhteydessä tunnistaa tai tunnustaa. Julkisuudessa se tulisi varmasti myös kulkemaan Magnitskin nimellä, vähän samaan tapaan kuin aikanaan oli Lex Cronberg, Hautala sanoo viitaten taannoiseen Suomen vaalipiiriuudistukseen, joka sai alkunsa Tarja Cronbergin jäännistä eduskunnan ulkopuolelle suurella äänisaaliilla.

Hautalan ja Browderin keskinäinen epäluottamus juontaa juurensa venäläisen elokuvaohjaaja Andrei Nekrasovin tekemään filmiin The Magnitsky Act – Behind the Scenes.

Filmissä käsitellään kriittisesti Browderin versiota Magnitskin paljastuksista ja esitetään myös Venäjän johdon kantoja. Hautala olisi halunnut filmille julkisuutta EU-parlamentissa, mutta Browderin asianajajat estivät sen vuonna 2016.

– Olen aina sanonut, että on mahdollista, että Browder puhuu totta Magnitskin asiassa, mutta aivan vedenpitävä se tarina ei ole. Siksi olisi ollut tärkeää sallia kriittinen keskustelu myös siitä, Hautala korostaa IS:lle.

– Olen tässäkin pyrkinyt koko ajan vain etsimää totuutta.

Nekrasov tunnettiin aiemmin Hautalan miesystävänä, mutta nykyisin Hautala määrittelee hänet ”läheiseksi ystäväkseen”.

Läntisessä julkisuudessa Nekrasovin tekemään Magnitski-filmiin on suhtauduttu hämmentyneesti. On myös epäilty, että Venäjän johto olisi päässyt vaikuttamaan Nekrasoviin jollain tavalla filmin tekovaiheessa, minkä vuoksi filmistä tuli hyvin erilainen kuin esimerkiksi Browder uskoi siitä aikanaan tulevan.