Heidi Hautala joutui rajun hyökkäyksen kohteeksi: ”Kremlin talutusnuorassa...” – Hautala vastaa kritiikkiin

Julkaistu:

Kiista koskee Euroopan unionissa valmisteltavan ihmisoikeuspakotelain nimeä: nimetäänkö se Sergei Magnitskin mukaan vai ei. Hautala selvitti IS:lle, miksi hän vastustaa Mangitskin nimeä laissa.
Yhdysvaltalainen uutissivusto Daily Beast on julkaissut pitkän artikkelin, jossa se epäilee europarlamentaarikko Heidi Hautalan ryhtyneen ajamaan Venäjän näkökantoja ihmisoikeusasioissa ja olevan käytännössä jopa ”Kremlin talutusnuorassa”.

Artikkelissa Hautalan väitetään käyvän myös ”salaista” ja kulissien takaista kampanjaa lieventääkseen Euroopan unionin Venäjä-kantoja, joita hänen väitetään kutsuneen muun muassa ”Putinin vastaiseksi pakkomielteeksi”. Artikkelissa kerrotaan Hautalan olleen aiemmin tunnettu Venäjän korruption vastustaja, mutta vihjaillaan ryhtyneen viime vuosina kannattamaan ”radikaalisti toisenlaista näkökantaa”.

Helsingin Sanomille Hautala kiistää uutissivuston väitteet täysin.

– Jos katsoo, miten olen toiminut Venäjän ihmisoikeusasioissa, näissä väitteissä ei ole mitään järkeä, Hautala sanoo HS:lle.

Hautala joutui vuonna 2015 Venäjän säätämälle mustalle listalle ja sai maahantulokiellon Venäjälle juuri aktiivisen Kremlin kritiikkinsä vuoksi. Venäjä ei ole myöskään sittemmin poistanut Hautalaa tältä listalta.
Hautala on kommentoinut Daily Beastin artikkelia myös omalla Twitter-tilillään. Hänen mielestään koko artikkeli on laadittu tarkoitushakuisesti.

– Artikkeli muistuttaa rakennustavaltaan tyyliä, joihin tutustuin ollessani Johan Bäckmanin kampanjan kohteena. Mediakritiikki aina tärkeää disinformaation aikana. Kenen intressi? Hautala kyselee Twitterissä.

Ilta-Sanomille Hautala lähetti puolestaan viestin, jossa hän kehottaa tutustumaan europarlamentin vihreiden vastikään hyväksymään päätöslauselmaehdotukseen europarlamentin kaavailemista ihmisoikeuspakotteista.

– Kannattaa lukea twitteristäni vihreiden ehdotus päätöslauselmaksi, olen yksi sen kolmesta laatijasta, Hautala viestitti.

– Minulla on ihmisoikeusasioissa pitkä historia, ja kantani on yksiselitteisen selkeä: kannatan täysin EU:n henkilöön kohdistuvia seuraamusjärjestelyjä ihmisoikeusrikkomuksiin.

Hautalan ja kahden muun vihreän mepin laatimassa vihreiden päätöslauselmaehdotuksessa esitetään Euroopan unionille pakotemekanismeja, joilla voitaisiin rangaista sekä valtioita että yksittäisiä henkilöitä räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista. Ehdotuksen johdantoriveillä mainitaan myös suluissa termi Magnitski-lista, joka oli pakotepaketille alkujaan ehdotettu nimi, mutta jonka käyttöön ottamista Hautala on sittemmin vastustanut.

IS:lle Hautala perusteli Magnitskin nimen vastustamista varsinaisen lakipaketin nimessä näin:

– EU-lainsäädäntöä ei nimetä yksittäisten henkilöiden mukaan. Ihmisoikeuksia ei saa välineellistää ja niitä on puolustettava kaikkialla maailmassa, jossa autoritaarisia valtioita on yhä enemmän, Hautala korosti.

Twitterissä Hautala otti nimiasiaan kantaa myös englanniksi.

– Millään EU-laeilla ei ole nimiä. Jotta kyseessä olisi oikea ihmisoikeuslainsäädäntö ja sen toimintakenttä olisi maailmanlaajuinen, on tärkeää, että laki ei erottele yksittäisiä tapauksia vaan määrittelee kriteerit, Hautala twiittasi.

Kyseessä on siis kiista siitä, pitäisikö EU-lainsäädäntö kohdistaa selkeämmin nimenomaan Venäjää kohtaan ja antaa sille venäläisessä vankilassa surmatun asianajajan Sergei Magnitskin nimi.

Osa mepeistä on sitä mieltä, että Magnitskin nimi tekisi lakipaketista tehokkaamman ja Magnitskin nimen pois jättäminen tarkoittaisi käytännössä nöyristelyä Venäjän presidentin Vladimir Putinin edessä.

Osa mepeistä on taas Hautalan tavoin sitä mieltä, että lakia ei pitäisi sitoa yksinomaan Magnitskiin ja Venäjään, vaan siitä olisi tehtävä yleispätevä, jotta se kävisi selkeästi kaikkien muidenkin mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten sanktiointiin tulevaisuudessa Venäjä mukaan lukien.

Sanktiopakettia lobbaava brittiläis-amerikkalainen sijoittaja Bill Browder on kampanjoinut kiivaasti sen puolesta, että EU:n sanktiolaki olisi nimettävä hänen edesmenneen lakimiehensä Sergei Magnitskin nimellä.

Magnitski oli Browderin Hermitage-sijoitusyhtiön asianajaja, joka paljasti valtavan Venäjän korkeimpiin virkamiehiin asti ulottuneen vetopetosvyyhdin, mutta joutui sen jälkeen itse vangituksi ja lopulta kidutetuksi kuoliaaksi venäläisvankilassa 2009.

Ensimmäisen Magnitski-lain sääti Yhdysvallat ja sen jälkeen vastaavia lakeja on hyväksytty myös muutamissa Euroopan maissa, mutta koko Euroopan laajuista pakotelakia ei ole saatu kovasta yrityksestä huolimatta vielä aikaan.

Europarlamentin on tarkoitus keskustella eurooppalaisesta ihmisoikeusloukkausten sanktiojärjestelmästä seuraavan kerran tiistaina 12. maaliskuuta. Parlamentilta voi myös tulla aiheesta päätöslauselma, jos se hyväksytään täysistunnon äänestyksessä. Varsinainen pakotejärjestelmän käyttöönotto on kuitenkin jäsenmaiden päätösvallan alla.


Daily Beastin artikkelissa nostetaan esille myös Heidi Hautalan miesystävänä aikanaan tunnetun Andrei Nekrasovin tekemä dokumenttielokuva The Magnitsky Act - Behind The Scenes, jossa kritisoidaan voimakkaasti Browderin länteen levittämää käsitystä Magnitskin paljastuksista ja hänen kohtalostaan.

Kriitikoiden mielestä Nekrasovin elokuva toistelee Venäjän johdon levittämiä kantoja, minkä vuoksi moni yllättyi, kun Hautala yritti vuonna 2016 järjestää Nekrasovin elokuvan näyttämisen EU-parlamentissa. Hautala on itse kertonut halunneensa vain etsiä totuutta koko jupakasta, mutta Browderin leiri tulkitsi Hautalan ryhtyneen tuolloin Putinin leirin kannattajaksi.

Magnitskin kuoleman jälkeen Venäjällä järjestettiin poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa hänet tuomittiin kuolleena miehenä syylliseksi veronkiertoon, joita hän oli itse ollut tutkimassa.
Venäjän syyttäjänvirasto on puolestaan etsintäkuuluttanut Browderin vastikään epäiltynä osuudesta Magnitskin kuolemaan.
Venäjä syyttää Browderia muun muassa sekaantumisesta laajaan kansainväliseen petosvyyhteen ja Magnitskin murhaamisesta myrkyllä, kertoo venäläinen RT. Venäläisepäilyjen mukaan Magnitski olisi murhattu venäläisvankilassa ”Nato-maissa kehitetyllä myrkyllä”.

Browder on tunnettu Kremlin kriitikko, joka on vaatinut muun muassa Putiniin kytkeytyvien liikemiesten rahanpesuvyyhtien tutkimista Euroopassa.
Vastikään esimerkiksi Ylen Mot-ohjelma nosti esiin Nordea-pankkiin kytkeytyvän rahanpesuepäilyn, jonka tutkimisen vauhdittajana Browder oli ollut.

Vaikuttaa siltä, että Daily Beastin artikkelin taustalta löytyy Hautalan ja Browderin keskinäinen epäluottamus, mikä juontaa juurensa Nekrasovin elokuvasta syntyneeseen kädenvääntöön. Uutissivusto on haastatellut myös Browderia, joka sanoo olevansa yllättynyt Hautalan ”muuttumisesta Venäjän liittolaiseksi”.

Helsingin Sanomille Hautala esittää puolestaan epäilyn, että uutissivuston artikkelin taustalta voi löytyä Brodwerin oma lobbauskampanja.

– Voisi kysyä, miksi Bill Browder lobbaa tätä asiaa parlamentissa? Hänelle ei tunnu olevan tärkeää muu kuin Magnitskin nimi, Hautala sanoo HS:lle.