Uusi kalastuslaki ja Tenon kalastus­sääntö poikivat oudon sopan Lapissa – kalastajat tekivät rikos­ilmoituksen itsestään

Julkaistu:

Kalastus
Sekä vuonna 2016 voimaan tullutta kalastuslakia että vuonna 2017 voimaan tullutta Tenon kalastussopimusta on arvosteltu laajalti Pohjois-Lapissa.
Viisi saamelaista käy oikeutta, riittääkö saamelainen oikeuskäsitys perusteeksi kalastaa saamelaisten perinteisillä vesillä, vaikka Suomen laki säätäisi toisin.

Protestoidakseen suomalaista lainsäädäntötapaa vastaan neljä utsjokelaista kalastajaa kalasti luvatta Vetsikkojoessa vuonna 2017. Yksi kalastaja pyysi verkoilla Utsjoessa, mikä oli luvatonta. Vetsikkojoella kalastaneet dokumentoivat tekonsa. He tekivät rikosilmoituksen itsestään.

Lapin käräjäoikeus antaa keskiviikkona ratkaisun saamelaisia koskettavassa Utsjoen kalastuskiistassa.

Kyse on länsimaisen oikeusjärjestelmän ja saamelaisen oikeuskäsityksen välisestä ristiriidasta. Lainsäädäntö huomioi heikosti saamelaisten tapaoikeuden, sanoo Kati Eriksen, joka on yksi syytetyistä ja Saamelaisten ihmisoikeusjärjestö ry:n perustajista.

Tapaoikeudella viitataan saamelaisten ikiaikaiseen perinteeseen hallinnoida asuinalueidensa vesiä yhdessä. Siihen pohjautuu saamelainen oikeuskäsitys.

Perustuslaissa lukee, että saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan, ja että saamelaisilla on kotiseutualueellaan kulttuuriaan koskeva itsehallinto “sen mukaan kuin lailla säädetään”.

Eriksenin mukaan kalastajat testaavat nyt perustuslain pitävyyttä.

– Jos sitä noudatettaisiin alemmassa lainsäädännössä ja omalle oikeuskäsityksellemme annettaisiin sijaa, ristiriitoja olisi huomattavasti vähemmän.

Esimerkki tästä ovat saamelaisten kalastusoikeudet Pohjois-Lapissa ja Tenon vesistössä. Niitä rajoitettiin pari vuotta sitten, ja koska kalastus on perinteinen saamelaiselinkeino, saamelaiset kritisoivat lakimuutoksia kovasti.

Lue myös: Veikko, 63, ihmeissään: ”Miksi minun pitää maksaa kalastamisesta mökkivesilläni Tenolla?”

Ensimmäinen oikeudenkäynti saamelaisoikeuksista

Luvatta kalastaneille on sivuseikka, millaisen tuomion he saavat.

– Tämä on korkean profiilin juttu. Rikosasiassa ei ole koskaan vedottu saamelaiskulttuurin suojaan, Eriksen sanoo.

Eriksen sanoo, että asia voi hyvin edetä korkeimpaan oikeuteen. Hänen mukaansa kalastajat vetoavat tarvittaessa kansainvälisiin ihmisoikeuksien toteutumista valvoviin toimielimiin, esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja YK:n lapsen oikeuksia valvovaan komiteaan. Yksi kalastajista on Eriksenin oma poika, joka oli tapahtuma-aikaan 17-vuotias.

Perustuslaki hyvä, alempi lainsäädäntö huono

Eriksenin mielestä suomalainen perustuslaki on parempi kuin vaikkapa Norjan, jossa saamelaisten oikeudet muuten toteutuvat hänen mukaansa paremmin.

Norja on ratifioinut alkuperäiskansaoikeudet tunnustavan ILO169-sopimuksen, mutta Suomi ei. Suomi yritti syksyllä uudistaa saamelaiskäräjälakia, mutta saamelaiskäräjät äänesti lain kumoon. Päällimmäisenä syynä oli se, että uusi laki ei vieläkään olisi velvoittanut Suomea huomioimaan saamelaisia riittävästi heitä koskevassa päätöksenteossa. Hartaasti odotettu laki kaatui saamelaiskäräjien syvään epäluottamukseen lainsäätäjiä kohtaan.

Eriksen kritisoi valtiota samasta syystä.

– Suomen valtio tuntuu käyvän väsytystaistelua saamelaisoikeuksia vastaan. Lausuntoja pyydetään silloin, kun asia on jo päätetty.

Pohjoisen kalastuslait ovat hänen mukaansa räikeimpiä esimerkkejä tästä.

Pohjoislappilaisilla oli uuden kalastuslain voimaantuloon saakka ollut maksuton kalastusoikeus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueilla.

Uuden kalastuslain myötä paikalliset laitettiin ikään kuin samaan veneeseen matkailijoiden kanssa, joiden on täytynyt maksaa kalastusoikeuksistaan. Kaikille vesille kalastusoikeuksia ei ole edes myyty.

Kalastuslakia vastaan järjestettiin muun muassa satoja osanottajia kerännyt mielenosoitus Inarissa. Kaikki lain vastustajat eivät suinkaan olleet saamelaisia.

Perustuslakivaliokunta lausui helmikuun lopussa, että hallituksen esitys uudesta laista parantaisi saamelaisten oikeuksia.

Myös Suomen ja Norjan välinen Tenon kalastussääntö herätti välittömästi suurta kritiikkiä niin saamelaisissa, paikallisissa yrittäjissä kuin matkailijoissa ja kesäasukkaissa. Kalastussääntö rajoittaa kaikkien kalastajaryhmien pyyntiä Tenojoella. Sen on raportoitu iskeneen välittömästi Utsjoen kesämatkailuun, joka nojaa pitkälti lohestukseen.

Kalastaminen on saamelaisten perinteinen elinkeino, joten sekä uusi kalastuslaki että Tenon kalastussääntö on nähty saamelaisten oikeuksia polkeviksi laeiksi. Ne on laadittu kalojen suojelemiseksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt