Arctic Fox ei kelvannut natsi-yhteistyön vuoksi – vuoden 2021 sotaharjoituksen nimeksi Arctic Lock - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Arctic Fox ei kelvannut natsi-yhteistyön vuoksi – vuoden 2021 sotaharjoituksen nimeksi Arctic Lock

Puolustusministeri Jussi Niinistö ja puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg 229. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö ja puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg 229. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Julkaistu: 4.3.2019 13:09

Arctic Lock on Puolustusvoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitus.

Harjoitukselle alun perin valitun Arctic Fox -nimen pelättiin tuovan mieleen Suomen ja natsi-Saksan yhteistyön.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) paljasti maanpuolustuskurssin avauspuheessaan maanantaina uuden nimen vuodelle 2021 kaavaillulle kansainväliselle suurharjoitukselle. Nimeksi tuli Arctic Lock, eli arktinen lukko.

Niinistö ehdotti harjoituksen nimeksi alun perin Arctic Foxia, eli naalia. Puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnat toivoivat nimen vaihtamista, koska Arctic Foxin katsottiin tuovan mieleen Suomen ja natsi-Saksan yhteisen operaation vuodelta 1941.

Polarfuchs-nimisessä operaatiossa natsi-Saksa hyökkäsi Lapin Sallasta Neuvostoliittoon osana laajempaa Operaatio Barbarossaa. Englanniksi operaatio on käännetty Arctic Foxiksi.

Lue lisää: Sotaharjoituksen nimestä kehkeytyi outo soppa – yhteys Suomen ja natsi-Saksan operaatioon oli liikaa: ”Harjoitusta ei saa pilata”

Arctic Lockin kerrotaan olevan kotimaan puolustusta tukeva kansainvälinen harjoitus, johon kutsutaan reilut kymmenen maata sekä EU:n ja Naton edustajat. Kutsut aiotaan lähettää tällä viikolla.

Harjoituksiin osallistuu noin 20 000 sotilasta Suomesta. Ulkomaalaisten osallistujien määrä tarkentuu myöhemmin. Arctic Lock on Puolustusvoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitus.

Niinistö varoitti Maavoimien tilanteesta

Puolustusministeri Niinistö avasi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin viimeistä kertaa ministerikaudellaan. Julkaistussa puheessaan Niinistö varoitti puolustuskyvyn kehittämisen karsimisesta.

– Ongelmia nousee erityisesti silloin, kun konkreettista sotilaallista uhkaa ei ilmene. Tällöin tulee kiusaus karsia puolustuksen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Puolustuskyvystä on helppo luopua, mutta sen palauttaminen on hidasta, kuten länsinaapurissamme Ruotsissa, Niinistö sanoi.

Ministerin mukaan Suomessa ollaan yksimielisiä tarpeesta Merivoimien uudelle korvettilaivueelle ja Ilmavoimien seuraaville hävittäjille. Niinistön mukaan ei kuitenkaan tule unohtaa Maavoimia, joiden toimintakyvyn hän katsoo olevan ainoastaan tyydyttävällä tasolla.

– Lopulta juuri Maavoimilla, joihin pääosa 280 000 sotilaan sodan ajan kokonaisvahvuudesta kuuluu, torjutaan tarvittaessa laajamittainen hyökkäys ja turvataan kansakunnan itsenäisyys, Niinistö sanoi.

Tuoreimmat osastosta