Kommentti: Matti Nykänen ei ehkä koskaan ymmärtänyt, kuinka paljon hänestä pidettiin

Nykäsen elämä oli vertaansa vailla. Hän saavutti paljon – ja menetti paljon, toimittaja Suvi Kerttula kirjoittaa.

Matti Nykäsen viimeinen matka Jyväskylässä oli Matin näköinen.

2.3.2019 15:46

Matti Nykäsen viimeinen matka Jyväskylässä oli Matin näköinen. Pyrytti isoja lumihiutaleita. ”Myrskyisä se oli Matin elämäkin”, moni mäkikotkaa saattamaan tullut ihminen totesi. Tuntui aivan kuin luonto olisi ollut hengessä mukana.

Kurja sää ei koskaan Matin tahtia haitannut. Nytkin pyryssä seistessä mieleen palautuivat ne monet hetket, kun Matti ponnisti hyppyrin nokalta ilmaan säätä uhmaten.

Matti Nykäsen koko aikuiselämä oli julkista ja se näkyi siunaustilaisuudessakin, jota oli tullut kappelin liepeille seuraamaan noin 200 ihmistä.

Kaikesta näki, että tilaisuus oli poikkeuksellinen. Jo yli tuntia ennen siunaustilaisuutta kappelin ovelle tuli kaksi järjestysmiestä, jotka tarkastivat kappeliin pyrkivien henkilöllisyyden. Sisälle pääsivät vain kutsun saaneet.

Siinäkin oli jotain niin kuvaavaa. Matti Nykäsen pitkäaikainen toive oli saada elää rauhassa. Värikkäiden vuosien jälkeen hän ei mitään niin toivonut kuin rauhallista arkea.

Mutta rauha oli aina tiukassa. Viimeiselle matkallekin tarvittiin järjestysmiehiä. Rauha piti turvata loppuun asti.

Matin elämän tragedia oli, ettei hän saanut olla oikein missään rauhassa. Jokainen ”tunsi” Matin ja halusi hänestä osansa. Mutta oikeasti hänet tunsivat vain läheisimmät.

 Nykäsen elämä oli vertaansa vailla. Hän saavutti paljon – ja menetti paljon.

Monet siunaustilaisuutta kirkon edessä seuranneet kertoivat tuntevansa Matin. Sakari-niminen mies kertoi viettäneensä aikoinaan Matin kanssa kapakassa mukavan iltapäivän. He olivat puhuneet mäkihypystä, siitä millaista oli hypätä pitkälle.

Urheilu-uransa myötä Matti Nykänen oli koko kansan omaisuutta. Siksi hänen kuolemansa on myös koskettanut suomalaisia niin paljon.

Nykäsen elämä oli vertaansa vailla. Hän saavutti paljon – ja menetti paljon.

Hänen elämäänsä seuratessa moni saattoi peilata omia toilailuitaan ja pettymyksiään.

Matti oli myös hauska, kekseliäs ja kujeileva. Mentyään naimisiin Pia Talonpojan kanssa kesällä 2014 hän pureskeli Joutsenon kirkon pihalla Raamatun kulmaa ja teki pienen telemark-hypyn.

Häissä häävieraita hätkähdyttivät moottoripyöräkerho Cannonballin jäsenet, jotka saapuivat kirkon ovelle portsareiksi.

Mattiin liittyi se, että aina sattui ja tapahtui.

Eniten siunaustilaisuudessa kosketti se, että Matti ei ehkä koskaan ymmärtänyt, miten paljon hänestä pidettiin.

Viimeisinä vuosinaan Matti Nykänen löysi onnen viidennen vaimonsa Pian kanssa.

Häissä limusiinin rekisterikilven yläpuolelle oli liimattu tarra. Siinä luki isolla ”Voittaja”. Sellaisena moni Matti Nykäsen muistaa.

Tänään lauantaina siunaustilaisuuden päätyttyä hautaustoimiston valkoinen RR-luokan Mercedes Benz vei Matti Nykäsen tämän nimikkomäelle Laajavuoreen ja piti siellä minuutin pysähdyksen.

Ennen auton lähtöä omaiset kokoontuivat kappelin pihalle hyvästelemään rakastamansa mäkikotkan.

Yksi elämä oli päättynyt. Ja aivan liian varhain.

Omaiset pitivät auton luona noin minuutin hiljaisen hetken ennen kuin se jatkoi matkaansa. He kaikki itkivät.

Leski Pia Nykänen silitti arkkua hellästi.

Myös monen ulkopuolisen silmissä kimmelsivät kyyneleet. Eihän tämän näin pitänyt päättyä. Matin elämässä oli juuri nyt kaikki hyvin.

Lepää rauhassa, Matti!

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?