Uusi tiukka laki hyväksyttiin: Venäläisille maata vain erikoisluvalla

Julkaistu:

Puolustusministeriöltä tarvitaan jatkossa lupa, mikäli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolisen maan kansalainen haluaa ostaa kiinteistön Suomesta. Valtiolle tulee myös lunastus- ja etuosto-oikeus.
Eduskunta on hyväksynyt laajan lakipaketin, jolla parannetaan Suomen valtion mahdollisuutta valvoa, rajoittaa tai kieltää ulkomaalaisten kiinteistöomistuksia kansallisen turvallisuuden nimissä.

Tiukimmat rajoitukset tulevat koskemaan ulkomaalaisia, jotka ovat Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisten maiden kansalaisia.

Jatkossa joka ikinen Venäjän, Kiinan, Yhdysvaltain, Turkin tai vaikkapa Sveitsin kansalainen tai yritys tulee tarvitsemaan erillisen luvan voidakseen ostaa Suomesta kiinteistön eli maa- tai vesialueen mahdollisine rakennuksineen.

Rajoitukset eivät koske asunto-osakeyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi kerrostalo- ja rivitaloasunnon voi siis jatkossakin ostaa normaalisti ilman erillislupaa.

Lakimuutosten lähtökohtana on myös yhä edelleen, että kiinteistökaupat pyritään sallimaan aina, mikäli niille ei ole erityistä estettä.

– Lupa kiinteistön hankinnalle voidaan myöntää, jos hankinnan ei arvioida vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista, lukee eduskunnan hyväksymässä laissa ”eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta”.

Eduskunta hyväksyi lakimuutokset tiistaina. Tavoitteena on, että ne tulisivat voimaan vuonna 2020.

Seuraavaksi lait menevät tasavallan presidentin hyväksyttäviksi, jonka jälkeen määritellään tarkka voimaanastumishetki.

Lakien voimaantulon jälkeen esimerkiksi venäläinen yksityishenkilö tai venäläinen yritys voi tehdä maakaupat vasta, kun kaupalle on ensin haettu lupa puolustusministeriöstä.

Lakipaketissa on lisäksi useita kohtia, joilla voidaan estää välikäsien tai hämäävien bulvaanien käyttö tosiasiallisen maanomistuksen tai käyttötarkoituksen peittelemiseksi.

Esimerkiksi sellainen Suomeen rekisteröity yhtiö tai yhteisö, jonka tosiasiallisesta päätöksentekovallasta vähintään yksi kymmenesosaa on EU/ETA-alueen ulkopuolella, joutuu niin ikään hakemaan kiinteistökaupalleen luvan puolustusministeriöstä.

Tätä kautta lain tiukennukset voivat tulla siis välillisesti koskettamaan myös kyseisten yritysten omistajina olevia EU-maiden kansalaisia.

Puolustusministeriöstä ei osata kertoa vielä, kuinka nopeasti tulevat lupahakemukset voidaan ratkaista.

– Lupakäsittelyn kestoa ei ole säädelty laissa erikseen, puolustusministeriön ympäristöneuvos Matias Warsta sanoi IS:lle.

Mutta tavoitteena on tietenkin se, että luvat tullaan käsittelemään hyvin nopeasti.

– Tarkoituksena on, että lupamenettelystä ei aiheutuisi mitään ylimääräistä kitkaa kiinteistökaupoille. Mutta katsotaan nyt, millaiset resurssit me saamme tätä varten.

Puolustusvaliokunta arvioi, että lupamenettely tulee koskemaan vuosittain noin 500–800:aa kiinteistökauppaa. Tämä lakipaketti ei tuo muutoksia Ahvenanmaan nykyisiin käytäntöihin.

Arvion mukaan lupa-, lunastus- ja etuostotoimet tulevat työllistämään vuosittain 4–5 henkilötyövuoden verran viranomaisia. Etuostoihin ja lunastuksiin aiotaan turvautua vasta viimeisinä keinoina, mutta niitä varten varataan vuositasolla muutamasta sadastatuhannesta muutamaan miljoonaan euroon.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa sääntelyä ulkomaalaisten kiinteistöomistuksesta.

Lakimuutosten tarvetta on perusteltu sillä, että vieraalla valtiolla voi olla pyrkimys hyödyntää kiinteistöomistuksia osana Suomeen kohdistuvaa hybridivaikuttamista.

– Hankkimalla kiinteistöjä strategisilta sijainneilta voidaan pyrkiä hakemaan jalansijaa Suomessa, heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä, edistämään kiinteistöjen käyttöä laittomaan tiedustelutoimintaan tai muulla tavoin tukemaan vieraan valtion tavoitteita, hallitus perusteli lakimuutosten tarpeellisuutta.

Näin kauppoja rajoitetaan

Luvanvarainen osto

EU/ETA-alueen ulkopuolinen henkilö tai yhteisö tarvitsee luvan kiinteistön ostamista varten. Puolustusministeriö voi myöntää luvan, mikäli kaupan ei katsota vaarantavan Suomen kansallista turvallisuutta.

Lupaa ei lähtökohtaisesti tarvita, mikäli esimerkiksi suomalainen tai EU/ETA-alueen kansalainen luovuttaa kiinteistön avio- tai avopuolisolleen tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolelle. Tai jos pariskunta hankkii kiinteistön yhdessä ja toinen heistä on henkilö, joka ei tällaista lupaa tarvitse.

Puolustusministeriö voi kuitenkin vaatia luvan hakemista erikseen myös sellaisissa tapauksissa, mikäli on ilmeistä, että luvanhakemista on yritetty välttää ja kiinteistöä ollaan hankkimassa tosiasiallisesti EU/ETA-alueen ulkopuoliselle henkilölle tai yhteisölle.

Laki mahdollistaa puuttumisen myös sellaisiin kauppoihin, joissa ostaja on ketjuttanut tai muuten piilottanut vaikutusvaltansa ostajayrityksessä. Säännöstekstin mukaan lupaa tarvitaan, jos EU/ETA-maan ulkopuolella on vähintään 1/10 yrityksen osakkeista tai ”vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta".

Lupahakemuksessa on kerrottava luovutuksen osapuolten tiedot sekä tiedot kiinteistöstä ja aiotusta käyttötarkoituksesta.

Puolustusministeriö voi pyytää luvan antamista varten lausuntoja muilta viranomaisilta. Rutiinitapauksissa lisälausuntoja ei pyydetä. Lupalaki ei koske takautuvasti nykyisiä ulkomaalaisten kiinteistöomistuksia.

Etuosto-oikeus valtiolle

Valtio voi käyttää lunastusoikeuttaan ja hankkia kiinteistön itselleen jälkikäteen. Näin voidaan toimia esimerkiksi, jos kiinteistön oston yhteydessä hankittuun lupaan on annettu harhaanjohtavia tietoja käyttötarkoituksesta.

Etuosto-oikeus on silloin, kun kiinteistön hankkiminen katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden tai alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi.

Etuosto-oikeus koskee Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarpeisiin osoitettuja alueita tai alueita, jotka ovat enintään 500 metrin etäisyydellä niistä. 500 metriin asti ulottuvalla etuosto-oikeudella voidaan suojata myös muita kohteita, jotka vaativat suoja-aluetta.

Etuosto-oikeus koskee myös alueita, jotka ovat enintään 1000 metrin etäisyydellä viestiasemista, tutka-asemista, lentopaikoista, satamista tai muista sellaisista kohteista, jotka palvelevat Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen vesiliikennettä tai ilmailua.

Valtiolla ei ole etuosto-oikeutta, jos ostajana on myyjän avio- tai avopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli tai henkilö, joka on perintökaaren mukainen perimisoikeus myyjään. Myös kunnilla ja seurakunnilla on osto-oikeus ennen valtiota.

Lunastusoikeus valtiolle

Valtio voi käyttää lunastusoikeuttaan ja hankkia kiinteistön itselleen. Näin voidaan toimia esimerkiksi, jos kiinteistön oston yhteydessä hankittuun lupaan on annettu harhaanjohtavia tietoja käyttötarkoituksesta.

Lunastusta voidaan käyttää esimerkiksi maanpuolustuksen, alueellisen koskemattomuuden, sisäisen turvallisuuden, valtion johtamisen, rajaturvallisuuden, huoltovarmuuden tai yhteiskunnan infrastruktuurin toiminnan varmistamiseksi.

Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden korkeinta käypää hintaa vastaava täysi korvaus. Kiinteistön omistajalla on myös oikeus saada tietyin ehdoin korvausta, mikäli hänelle aiheutuu lunastusprosessista tai sen peruuntumisesta vahinkoa.

Lakien seuranta

Puolustusministeriön on annettava puolustusvaliokunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä selvitys siitä, kuinka uusi sääntely on alkanut toimia kiinteistökaupoissa.