50 vuotta ”voimakaksikon” syntymästä. Muistatko nämä legendaariset tv-meteorologit?

Julkaistu:

Räntä-Mäkelästä tuli Mosambikissa Sleet-Makela. Harjama jäi ilman lempinimeä.
Nuo mainiot miehet hellyyttävine sääkarttoineen, joista pisarat ja pilvet putoilivat studion lattialle.

Martti ”Räntä” Mäkelä ja Erkki Harjama, joka jäi ilman kansan keksimää lempinimeä.

Siitä on kulunut 50 vuotta, kun ilmielävä meteorologi nähtiin ensimmäisen kerran ennustamassa säätä Yleisradion televisiolähetyksessä.

Yle juhlisti merkkitapausta tänään Aamu-tv:ssä Mäkelän studiovierailulla.


MTV:n puolella Paavo Salmensuu oli tosin huitonut kuuluisalla piipunvarrellaan sääkarttaa jo vuodet 1958-1964 Sääruutu-nimisessä ohjelmassa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta myös ensimmäisestä kuulennosta. Yleisesti tiedetään, että ensimmäisenä Kuun pinnalle astui Neil Amstrong, ja hyvänä kakkosena Buzz Aldrin.

Mutta kumpi ennusti Ylen ensimmäisen tv-sään, Mäkelä vai Harjama?

– Jaa-a, en kyllä muista. Meitä oli silloin kolme, minä, Harjama ja Pirkko Lahti, joka pian vaihtoi alaa ja ryhtyi opettajaksi, Mäkelä muistelee.


Kun Ylen tv-säätä alettiin valmistella, kandidaatteja Ilmatieteen laitokselta löytyi Ylen järjestämään koulutukseen kahdeksan, joista edellä mainitut kolme valittiin. Elettiin helmikuuta, kun tv-sää starttasi.

Mäkelä ei muista, millainen oli hänen ensimmäinen ennustamansa tv-sää, tai toteutuiko se todellisuudessa.

– Nähtävästi en ainakaan pahemmin mokannut, koska sen muistaisin.

Pahimpana töppäyksenään Mäkelä pitää erästä kesäistä viikonloppua, jolloin hän läiskäisi Suomen kartalle suuren nauravan auringon, elettiinhän sulkukorkeapaineessa, joka on yleensä mitä helpoin nakki meteorologeille.

– Ajelin sitten sunnuntaina kotiin mökiltä Korpilahdelta, kun radiossa kerrottiin Lohjalla peruutetun yleisurheilukisat rankkojen ukkoskuurojen vuoksi.

Eikä siinä kaikki. Samaan viikonloppuun osuivat kollega Harjaman tyttären ulkoilmahäät.

– Kukaan ei uskaltanut kysyä, miten häät sujuivat.

Katso videolta Mäkelän tyylinäyte vuodelta 1981.

Televisiouran jälkeen Harjama oli pystyttämässä säätutkapalvelua palvelemaan Suomen joukkuetta yleisurheilun EM-kisoissa 1994. Onnistuminen maistuu yhä makealle.

– Ajelin taas mökiltä ja kuulin radiosta, kuinka Seppo Rädyltä kysyttiin, miten hän jo ensimmäisellä heitolla ylitti karsintarajan. Räty sanoi, että oli pakko, kun oli luvattu, että kohta sataa.

– Meni 10 minuuttia ja selostaja kertoi, että nyt täällä sataa. Voi riemu!

Mäkelä ja tutkaparinsa Harjama olivat kumpikin kunnallispoliitikkoja, Mäkelä sosialidemokraatti ja Harjama kokoomuslainen. Kumpikin yritti myös eduskuntaan, Mäkelä kahdestikin.

Kysyttäessä hän mainitsee saaneensa enemmän ääniä kuin Harjama. Vaalit olivat eri, vaalipiiri sama, Uusimaa.

– 4 500, Mäkelä muistelee.

Työssä hän ei kokenut kilpailevansa Harjaman kanssa. Ei ollut sosialidemokraattista sääennustetta, joka olisi yrittänyt haastaa kokoomuslaisen sään. Sää oli sama kaikille suomalaisille.

– Kerran kyllä tuli palautetta sosialismista, kun kehotin huonon kelin vuoksi käyttämään jos mahdollista joukkoliikennettä. Syytettiin yksityisautoilun vastustajaksi, Mäkelä nauraa.

Lempinimi ”Räntä” syntyi ilmeisesti useiden peräkkäisten räntäennusteiden seurauksena. Ajankohta on ollut todennäköisesti marraskuu, vuodesta Mäkelä ei ole varma.

– Kansan syvät rivit sen keksivät, ja yllättävän nopeasti se alkoi levitä.

Lempinimi seurasi Mäkelää jopa Mosambikiin ja muuallekin Afrikkaan, jonne hän vei meteorologian ilosanomaa kehitysyhteistyön merkeissä.

Eteläisellä pallonpuoliskolla Räntä-Mäkelästä tuli Sleet-Makela.

Kun Mäkelä vertaa omaa aktiiviaikaansa nykypäivään, päällimmäisin tunne on ”jumalaton kateellisuus”.

– Se materiaali, johon ennustaminen nykyisin perustuu, on niin galaktisen erilaista kuin meillä silloin. Tekniikka on kehittynyt valtavasti.


Uutta ajassa on myös uudenlainen, värikästä kieltä käyttävä sääjournalismi.

– En tiedä pitäisikö syyttää vai kehua, mutta ainakin adjektiivit loppuvat kohta, Mäkelä pelkää.

Esimerkiksi seksihellettä ei tunnettu vielä 1970-luvulla eikä pitkään myöhemminkään, mutta Mäkelä arvelee, ettei sen käyttäminen olisi ollut täysin mahdoton ajatus. Ehkä.

– En tiedä. Se oli hirvittävän vähän, mitä silloin tuli mitään negatiivista palautetta. Tosin ei ollut olemassa myöskään sosiaalista mediaa, Mäkelä miettii.

Ylen tv-meteorologit olivat Kekkosen ajan Suomen supersankareita, julkkiksia. Kansa tunsi heidät siinä missä kahilat ja sopaset.


Rauhallisuudestaan ja vähäeleisyydestään kuuluisa 80-luvun tähti Erkki Nystén pääsi jopa Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoksi, ja kun Erkki Harjama kuoli vuonna 2003, yllättävä suru-uutinen oli Ilta-Sanomien lööpin pääaihe.