Pilkkijät ilmiriidassa, pitääkö SM-kisan saaliskalat tappaa omin käsin? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pilkkijät ilmiriidassa, pitääkö SM-kisan saaliskalat tappaa omin käsin?

Peruste: Piikikkään kalan tappaminen voi olla hengenvaarallista iäkkäälle pilkkijälle.

Vuonna 2008 SM-pilkin ahvenia narrattiin Vääksyssä Vesijärvellä. Tappaminen oli vapaaehtoista.

23.2.2019 9:21

Rauhallisten, lähes apaattisten avoimien reikien äärellä jököttäjien maineessa olevien pilkkijöiden keskuudessa riehuu suuria tunteita ja sisäisiä ristiriitoja.

Tappaa vai eikö tappaa, kuuluu kohtalokas kysymys.

Se konkretisoituu Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön (SVK) järjestämissä SM-pilkkikisoissa, joissa saaliin kohtelusta määrätään kilpailun säännöissä pykälässä numero 12.

Tämän talven SM-pilkki järjestetään lauantaina 6. huhtikuuta Kemissä. Kilpailukaloiksi hyväksytään vain ahvenet, mutta muitakin kaloja saadaan, kuten särkikaloja ja kiiskikansaa.

Ja kun saadaan, kysymys kuuluu, mitä tehdään.

Vuosi sitten Kuusamon SM-pilkissä oli ensimmäistä kertaa voimassa sääntöpykälä, jossa edellytettiin saaliiksi saadun kalan välitöntä lopettamista, tappamista. Päätös oli tehty SVK:n hallituksessa, ja se oli tavallaan kädenojennus eläinsuojelujärjestö Animalian kampanjalle.

”SVK toimii strategiansa mukaisesti vastuullisesti ja ottaa huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset”, hallitus linjasi.

– Siinä oli kyse eläinsuojelulain tulkinnasta, mikä on tarpeettoman kivun ja kärsimyksen tuottamista, kertoo SVK:n toiminnanjohtaja Markku Marttinen.

Ahven on ainoa SM-pilkissä hyväksyttävä kilpailukala. Se kuolee aikanaan, vaikka sitä ei tapettaisi heti ehdoin tahdoin.

SVK:n johdossa on nimekkäitä valtakunnantason poliitikkoja. Hallituksen puheenjohtaja on kansanedustaja Ville Skinnari (sdp). Varapuheenjohtajat ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok) ja Emma Kari (vihr).

Kemissä pykälä on muodossa ”saaliiksi saatu kala suositellaan lopetettavaksi välittömästi ennen talteenottoa”. Pykälä palautettiin ennalleen, määräyksestä suositukseksi, SVK:n vuosikokouksessa, joka pidettiin marraskuun lopulla Viking Mariellalla. Kokoussalissa myrskysi enemmän kuin merellä.

Laivalla ei pilkitty, vaan väiteltiin kiivaasti.

Meri ei ollut jäässä.

Vuoden kalamieheksi vuonna 2015 valittu Raine Kortet edusti kokouksessa SVK:n kilpailutoimikuntaa ja välitti kilpailevan jäsenistön viestiä siitä, että tappamisen pakollisuudesta pitää luopua ja palata vapaaehtoiseen tappamiseen. Kortet on ammatiltaan Itä-Suomen yliopiston vesiekologian professori.

Kortet tunnetaan kovana pilkki- ja onkimiehenä, joka nimi löytyy usein tuloslistan yläpäästä. Enemmistö oli hänen kanssaan samaa mieltä. IS pyysi Kortetilta perusteluja.

Hän mainitsi kalan ruoka-arvon heikkenevän, mikäli se murjotaan pahasti, minkä lisäksi niskat murrettuna kala ei mene läpi perkuukoneesta.

Monet kalalajit on Kortetin mukaan vaikea tappaa ”siististi”, erityisesti särkikalat, joiden suolet ja päät ja ulosteet voivat saalispussissa sotkea ahvensaaliin.

Kyse on myös kalastajien turvallisuudesta, Kortet huomauttaa. Piikikkäitä kaloja tapettaessa tulee sormiin haavoja, ja koska huomattava osa ikääntyvistä pilkkijöistä on sokeritautisia tai marevan-lääkityksessä, infektio voi aiheuttaa kuoleman.

Kiisken piikin pisto voi aiheuttaa verenmyrkytyksen.

Jos kilpailussa olisi runsaasti sormistaan verta vuotavia osanottajia, kalat ja kalapussit kontaminoituisivat kilpailijoiden verestä. Tämä asettaisi tuomariston ja punnitsijat vaaraan, ”koska ihmisen veri on aina riski toiselle ihmiselle, koska veri voi levittää sairauksia, kuten hepatiittia”.

Kyse on myös kisaetiikasta. Jos kalaa ei heti tapeta, se on tuoreempi, eikä sillä voi niin helposti huijata.

Kortet vetoaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan kalojen kokema tuska on ”mitä todennäköisemmin erityyppistä kuin ihmisten tietoinen kärsimys”. Hän arvioi tukehtumiskuoleman ja tukehtumisen petokalan vatsassa olevan suurimmalle osalle kaloista ”luonnollinen kuolema”.

Ahvenen selkäevä on piikikäs.

Viking Mariellan kokouksessa muistutettiin myös, miten hyvää liikuntaa ikäihmiset saavat pilkkiharrastuksen pauloissa.

– Päätettiin palata takaisin vanhaan, Marttinen sanoo.

– Tässä oli varmasti taustalla myös harmistus siitä, että Animalian kampanja kohdistui järjestön jäseniin, vaikka verkkokalastuksessa ja troolauksessa syntyy varmasti paljon enemmän kärsimystä, Marttinen arvelee.

– Olen itse tulkinnut tätä niin, että ammattimainen pyynti on sellaista, joka on välttämätöntä, jos halutaan kalaruokaa syödä, eikä kukaan ala troolikaloja tappamaan. Ja ammattimainen verkkokalastus myös.

Vapaa-ajan verkkokalastuksessa kaloja ei pystytä tappamaan ennen kuin osa tukehtuu verkkoon.

–Sen sijaan voi hyvin argumentoida, että meidän kilpailutilanteessa kalat ovat välittömästi tapettavissa, ja me olemme myös opastaneet, miten se tapahtuu, niskat nurin kääntämällä.

– Mutta kun se on nopeuslaji, niin sanotaan, että se hidastaa...

– Vaikka se hidastaisi kaikkia samalla tavalla, Marttinen lisää.

Marttinen arvelee, että kyseessä on pinttynyt tapa, kun pilkkijät ovat ”ikänsä tottuneet kilpailemaan tietyllä tavalla”, mutta myös käsitys siitä, että ”yhtä harrastajajoukkoa kiusataan”.

Marttisen henkilökohtainen mielipide on, että ”totta kai saaliskalat pitää tappaa kilpailutilanteessa”.

– Tämä jakaa jäsenistöä. Nyt mentiin järjestödemokratian mukaan ja peruutettiin vanhaan. Tunteet olivat voimakkaasti esillä, ja Animalian kampanjointi koettiin häiritsevänä.

Marttinen kertoo, että Kemin SM-kisassa on paikalla eläinlääkäri.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?