Hirmuhauki tarttui Eskon, 72, verkkoon Suurijärvellä – ”Oli se aikamoisen kamppailun käynyt”

Julkaistu:

Esko Kuutti kiskoi lähes 14 kilon suursaaliinsa pulkalla naapuriin.
Lomamatkaltaan Afrikasta hiljattain palannutta savonlinnalaista Esko Kuuttia, 72, odotti kotiin päästyään jättiyllätys. Ystävänpäivänä Kuutti kiirehti kokemaan Suurijärvessä pyynnissä olleita verkkojaan, joista yhdestä jäälle nousi todellinen vesipeto, lähes 14 kiloa painanut haukimamma.

– Oli se aikamoisen kamppailun käynyt, sillä verkko oli pitkältä matkaa sekaisin. Harmi vain, että hauki oli ennättänyt kuolla, eikä siitä enää ollut ihmisravinnoksi, kalamies harmittelee.

Mutta ei hätä ole tämän näköinen. Myös metsästystä ja riistanhoitoa aktiivisesti harrastava Kuutti sai jättihauesta monta syöttiä supiloukkuihinsa.

Kuutti kiskoi Suurijärven suursaaliinsa pulkalla naapuriin, jossa entinen teurastaja Jaakko Huhtinen punnitsi tarkalla vaa'alla sen painoksi 13,86 kiloa.

Suurijärven jättiläinen osoittautui siis 360 grammaa painavammaksi kuin Ari Leväsen vuoden alussa Saimaan Pihlajavedeltä pyytämä 13,5 kilon hauenköriläs, josta Ilta-Sanomat kertoi 8. tammikuuta.

Kuutti on saanut Suurijärvestä ja kotijärvestään Hirvasjärvestä ennenkin isoja kaloja. Tämä oli kuitenkin tähänastista suurin. Jättihauen pää selkäruotoineen pääsee nyt Kuuttien rantasaunan seinällä olevaan kallokokoelmaan, jossa on entuudestaan esillä 16 hauen päät leukaluineen.

Kuutti kertoo saaneensa oppia suurten kalojen pyyntiin vanhasta kirjasta, jonka nimeä hän ei enää muista.

– Siinä neuvottiin, että jos mieli saada isoja kaloja, verkkoja ei pidä koskaan laskea liian kireälle. 30 metrin verkon kun laskee 20 metrin matkalle ja jättää päihin löysälle neljästä viiteen metriin uppoavaa narua, niin siihen ne jäävät, isot kalat, eivätkä revi verkkoja.

Kuuteilla suuret hauet syödään suurella mielihyvällä. Esko Kuutti kehuu vaimoaan Bertta Kuuttia todelliseksi isojen haukikalojen mestarikokiksi.

– Usein kuulee sanottavan, että isot hauet maistuvat puulta. Minä kysyn sanojilta, että olettekos te puuta syöneet. Tekijästä se on kiinni, ja mausteista.


Kuuteilla on kala-askareissa selkeä työnjako. Esko kalastaa ja siivoaa saaliinsa valmiiksi vaimolleen. Bertta saa fileoidut, ruodottomat ja nahattomat kalat pyyntituoreina valmistettavakseen. Kala kuuluukin Kuuttien lähes jokapäiväiseen ruokavalioon.

Bertta Kuutin mukaan haukiherkun valmistaminen on yksinkertaista. Muun muassa tällä hänen ohjeellaan valmistuu hetkessä herkullinen ja ravitseva haukiruoka, jonka rinnalla markettien tarjouskalapuikot kalpenevat.

Ruokaohjeensa Bertta Kuutti on nimennyt ”Laiskan emännän haukipannariksi”.

Siihen hän jauhaa kertaalleen noin puoli kiloa haukea ja ison sipulin. Sekaan hän laittaa purkillisen kermaviiliä, yhden kananmunan ja puolen desin verran korppujauhoja. Mausteeksi sitruunapippuria, yhden sitruunan mehun, suolaa maun mukaan sekä runsaasti tilliä, tuoretta tai pakastettua.

– Taikinasta voi leipoa pihvejä ja paistaa ne pannulla voissa, mutta ihan hyvää siitä saa, kun paistaa sen pannulla uunissa paksun pannukakun tapaan. Siitä voi kukin syöjä leikata kalapannaria mielensä mukaan, mestarikalastajan muori neuvoo.

Kuutin jättiläishauesta kerrottiin aikaisemmin Itä-Savon verkkolehdessä.
Millaisia hirmusaaliita sinä olet saanut tänä talvena? Lähetä kuvia ja tarinoita meille sähköpostitse osoitteeseen uutiset@iltasanomat.fi tai WhatsApp-viestinä numeroon 040-660 9019.